Abstrakti
Voiko ympäristötaide olla kasvattavaa? Onko didaktisuus taiteen laatutekijä? Ympäristötaiteen kasvattava ulottuvuus liittyy ainakin luonnon moniaistiseen, aktiiviseen ja herkistyneeseen havainnointiin, teoksen mahdollisesti välittämiin tarinoihin, sekä teoksen toteuttamisen yhteisöllisyyteen. Ympäristötaideteosten kokeminen esimerkiksi retkeilyreittien varsilla edellyttää kävelyä, pyöräilyä tai muuta vastaa luonnossa liikkumisen tapaa. Ympäristötaide voikin innostaa erilaisia yleisöjä luontoon, mitä pidetään yhtenä ympäristökasvatuksen peruspilareista. Teokset myös ohjaavat havainnoimaan luontoa uusin tavoin: katsomaan tarkemmin, näkemään enemmän tai keskittymään aistikokemuksiin. Teos voi myös kuljettaa mukanaan ja elävöittää paikallishistoriaa. Tällainen paikan ulottuvuuksien moniulotteinen kokeminen ja tulkinta ovat myös relevanteja elementti ympäristökasvatuksellisesti. Teoksen toteuttamisen yhteisöllisyys on kuitenkin vahvin didaktinen ulottuvuus ympäristötaiteen tekemisessä. Tässä esityksessä tarkastelen ympäristökasvatusta ja kestävän kehityksen kasvatusta ympäristötaiteen näkökulmasta. Kestävä kehitys sisältää ekologisen, kulttuurisen, sosiaalisen ja taloudellisen ulottuvuuden tarkastelun kohteena.
Alkuperäiskieli | suomi |
---|---|
Tila | Julkaistu - 18 marrask. 2018 |
OKM-julkaisutyyppi | Ei mikään luokiteltu |
Tapahtuma | Kasvatustieteen päivät: Hyvyys, totuus ja kauneus kasvatuksessa - Tampereen yliopisto, Tampere, Suomi Kesto: 15 marrask. 2018 → 16 marrask. 2018 https://events.uta.fi/kt-paivat2018/ |
Konferenssi
Konferenssi | Kasvatustieteen päivät |
---|---|
Maa/Alue | Suomi |
Kaupunki | Tampere |
Ajanjakso | 15.11.2018 → 16.11.2018 |
www-osoite |
Tieteenala
- Kuvataide ja muotoilu