Abstrakti
Kasvatustieteen alaan sijoittuvassa tutkimuksessani tarkastelin monimenetelmäisesti vahvuusperustaisen ohjausintervention vaikuttavuutta perusopetuksen oppilaanohjauksen kontekstissa. Tutkin, miten vahvuusperustainen ohjaus tukee yhdeksäsluokkalaisten vahvuuksien tunnistamista, psykologisen pääoman karttumista sekä minkälaisia kokemuksia oppilailla ja opinto-ohjaajilla on ohjauksesta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui oppilaanohjauksen uravalintateorian tarkastelusta sekä vahvuusperustaisesta ohjauksesta ja sen roolista psykologisen pääoman ja kasvun asenteen kartuttajana. Vahvuusperustaisen ohjauksen ytimen muodosti laaja vahvuusnäkemys, joka koostui kuudesta osa-alueesta: luonteenvahvuudet (character strengths), taidot ja osaaminen (skills), luontainen kyvykkyys (talents), kiinnostukset (interests), arvot (values) ja resurssit (resources). Laajan vahvuusnäkemyksen avulla voidaan sanoittaa ja tunnistaa vahvuuksia sekä kiinnostuksia laaja-alaisesti.
Tutkimus koostui kolmesta osatutkimuksesta, joista kullakin oli oma tutkimustehtävänsä. Osatutkimus I kuvasi vahvuusperustaisen intervention vaikutusta yhdeksäsluokkalaisten psykologiseen pääomaan, vahvuuksiin ja voimavaroihin sekä kokemuksiin oppilaanohjauksesta. Osatutkimus II kuvasi muutosta, joka oppilaiden käsityksissä tapahtui vahvuusperustaisen intervention aikana. Osatutkimuksessa III analysoitiin vahvuusperustaisen ohjauksen ja siihen liittyvän materiaalin hyödyntämistä ja toimivuutta opinto-ohjaajien kertomana. Vahvuusperustaisessa oppilaanohjauksen interventiossa hyödynnettiin VOIMAKEHÄ®-työkalua ja ohjauksen mallia.
Tutkimuksen aineisto koostui yhdeksäsluokkalaisten (n=103) strukturoidusta kyselyaineistosta koe- ja verrokkiryhmissä (osatutkimus I), koeryhmästä harkinnanvaraisesti haastatteluun valittujen (n=10) teemahaastatteluista (osatutkimus II) sekä VOIMAKEHÄ®-lisenssivalmentajakoulutukseen osallistuneiden opinto-ohjaajien (n=28) online-kyselyaineistosta (osatutkimus III). Keräsin aineistot syyskuun 2020 ja maaliskuun 2021 välisenä aikana. Analysoin aineistoja käyttäen tilastollista (osatutkimus I) ja fenomenografista analyysiä (osatutkimus II) sekä laadullista sisällönanalyysiä (osatutkimus III).
Vahvuusperustainen ohjausinterventio vaikutti yhdeksäsluokkalaisten psykologiseen pääomaan, tietoisuuteen vahvuuksistaan ja voimavaroistaan sekä kokemuksiin oppilaanohjauksesta. Koeryhmän psykologinen pääoma, vahvuuksien tuntemus ja myönteiset kokemukset oppilaanohjauksesta kasvoivat alku- ja loppumittauksen välillä verrokkiryhmää enemmän. Oppilaanohjauksesta saatujen myönteisten kokemusten suhteen kasvu oli tilastollisesti erittäin merkitsevä ja vahvuuksien tunnistamisen kasvu tilastollisesti merkitsevä.
Oppilaiden käsitysten mukaan vahvuusperustainen voimakehäohjaus auttoi heitä tunnistamaan ja nimeämään vahvuuksiaan, vahvisti heidän itseluottamustaan sekä lisäsi heidän panostustaan koulunkäyntiin. Voimakehäohjauksella oli oppilaiden kokemuksen mukaan myös vaikutusta heidän uravalintoihinsa joko vahvistaen aiemmin tehtyä valintaa tai antaen uusia ajatuksia mahdollisesta urapolusta.
Opinto-ohjaajien mielestä vahvuusperustainen ohjaus voimakehätyöskentelyn ja -materiaalin avulla lisäsi oppilaiden itseluottamusta ja vahvisti heidän jatko-opintopaikkaan tai ammatinvalintaan liittyvää päätöksentekotaitojaan. Opinto-ohjaajat kokivat voimakehän motivoivaksi ja toiminnalliseksi työskentelymenetelmäksi, joka nostaa esiin jokaisen oppilaan vahvuudet heidän lähtökohdistaan riippumatta.
Tämä interventiotutkimus tuo uutta tietoa vahvuusperustaisen ohjauksen hyödyllisyydestä oppilaanohjauksessa. Vahvuusperustaisen ohjauksen kehittämiseen tarvitaan paitsi käytännöllisiä työkaluja myös tutkimusta ja tietoa, joka auttaa rakentamaan siltaa käytännön ohjaustyön ja ohjauksen ajankohtaisen teorian välille. Tutkimuksessa esitelläänkin laajasti vahvuusperustaisen oppilaanohjauksen teoreettista ja käytännöllistä kontribuutiota.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui oppilaanohjauksen uravalintateorian tarkastelusta sekä vahvuusperustaisesta ohjauksesta ja sen roolista psykologisen pääoman ja kasvun asenteen kartuttajana. Vahvuusperustaisen ohjauksen ytimen muodosti laaja vahvuusnäkemys, joka koostui kuudesta osa-alueesta: luonteenvahvuudet (character strengths), taidot ja osaaminen (skills), luontainen kyvykkyys (talents), kiinnostukset (interests), arvot (values) ja resurssit (resources). Laajan vahvuusnäkemyksen avulla voidaan sanoittaa ja tunnistaa vahvuuksia sekä kiinnostuksia laaja-alaisesti.
Tutkimus koostui kolmesta osatutkimuksesta, joista kullakin oli oma tutkimustehtävänsä. Osatutkimus I kuvasi vahvuusperustaisen intervention vaikutusta yhdeksäsluokkalaisten psykologiseen pääomaan, vahvuuksiin ja voimavaroihin sekä kokemuksiin oppilaanohjauksesta. Osatutkimus II kuvasi muutosta, joka oppilaiden käsityksissä tapahtui vahvuusperustaisen intervention aikana. Osatutkimuksessa III analysoitiin vahvuusperustaisen ohjauksen ja siihen liittyvän materiaalin hyödyntämistä ja toimivuutta opinto-ohjaajien kertomana. Vahvuusperustaisessa oppilaanohjauksen interventiossa hyödynnettiin VOIMAKEHÄ®-työkalua ja ohjauksen mallia.
Tutkimuksen aineisto koostui yhdeksäsluokkalaisten (n=103) strukturoidusta kyselyaineistosta koe- ja verrokkiryhmissä (osatutkimus I), koeryhmästä harkinnanvaraisesti haastatteluun valittujen (n=10) teemahaastatteluista (osatutkimus II) sekä VOIMAKEHÄ®-lisenssivalmentajakoulutukseen osallistuneiden opinto-ohjaajien (n=28) online-kyselyaineistosta (osatutkimus III). Keräsin aineistot syyskuun 2020 ja maaliskuun 2021 välisenä aikana. Analysoin aineistoja käyttäen tilastollista (osatutkimus I) ja fenomenografista analyysiä (osatutkimus II) sekä laadullista sisällönanalyysiä (osatutkimus III).
Vahvuusperustainen ohjausinterventio vaikutti yhdeksäsluokkalaisten psykologiseen pääomaan, tietoisuuteen vahvuuksistaan ja voimavaroistaan sekä kokemuksiin oppilaanohjauksesta. Koeryhmän psykologinen pääoma, vahvuuksien tuntemus ja myönteiset kokemukset oppilaanohjauksesta kasvoivat alku- ja loppumittauksen välillä verrokkiryhmää enemmän. Oppilaanohjauksesta saatujen myönteisten kokemusten suhteen kasvu oli tilastollisesti erittäin merkitsevä ja vahvuuksien tunnistamisen kasvu tilastollisesti merkitsevä.
Oppilaiden käsitysten mukaan vahvuusperustainen voimakehäohjaus auttoi heitä tunnistamaan ja nimeämään vahvuuksiaan, vahvisti heidän itseluottamustaan sekä lisäsi heidän panostustaan koulunkäyntiin. Voimakehäohjauksella oli oppilaiden kokemuksen mukaan myös vaikutusta heidän uravalintoihinsa joko vahvistaen aiemmin tehtyä valintaa tai antaen uusia ajatuksia mahdollisesta urapolusta.
Opinto-ohjaajien mielestä vahvuusperustainen ohjaus voimakehätyöskentelyn ja -materiaalin avulla lisäsi oppilaiden itseluottamusta ja vahvisti heidän jatko-opintopaikkaan tai ammatinvalintaan liittyvää päätöksentekotaitojaan. Opinto-ohjaajat kokivat voimakehän motivoivaksi ja toiminnalliseksi työskentelymenetelmäksi, joka nostaa esiin jokaisen oppilaan vahvuudet heidän lähtökohdistaan riippumatta.
Tämä interventiotutkimus tuo uutta tietoa vahvuusperustaisen ohjauksen hyödyllisyydestä oppilaanohjauksessa. Vahvuusperustaisen ohjauksen kehittämiseen tarvitaan paitsi käytännöllisiä työkaluja myös tutkimusta ja tietoa, joka auttaa rakentamaan siltaa käytännön ohjaustyön ja ohjauksen ajankohtaisen teorian välille. Tutkimuksessa esitelläänkin laajasti vahvuusperustaisen oppilaanohjauksen teoreettista ja käytännöllistä kontribuutiota.
Alkuperäiskieli | suomi |
---|---|
Pätevyys | Kasvatustieteen tohtori |
Myöntävä instituutio |
|
Valvoja/neuvonantaja |
|
Myöntöpäivämäärä | 15 jouluk. 2023 |
Julkaisupaikka | Rovaniemi |
Kustantaja | |
Sähköinen ISBN | 978-952-337-366-2 |
Tila | Julkaistu - 24 marrask. 2023 |
OKM-julkaisutyyppi | G5 Väitöskirja (artikkeli) |
Hakusanat
- opinto-ohjaus
- ammatinvalinta
- koulutusvalinnat
- positiivinen psykologia
Tieteenala
- Yleinen kasvatustiede