Abstrakti
Tiivistelmä. Vaelluskalakantojen elvyttäminen voi edellyttää joissakin tilanteissa vaellusesteiden, kuten vesivoimalaitospatojen, purkamista. Toistaiseksi padonpuruissa on edetty vapaaehtoisten kauppojen kautta. Jatkossa voidaan joutua turvautumaan myös lunastuksiin. Vesivoimalaitoksen (vesivoimayksikön) arvonmääritys on molemmissa tilanteissa tärkeää. Artikkelissa tarkastellaan arvonmääritykseen kehitettyä vesivoimalaskuria ja sen soveltuvuutta pienvesivoimalaitoksen
oikeudelliseen arvonmääritykseen erilaisissa tilanteissa. Kolme keskeistä arvonmäärityksen tilannetta ovat: vesivoimalaitoksen lunastaminen vesilain
tai lunastuslain perusteella ja vesioikeudellisen luvan raukeaminen. Vesilaissa artikkelin kannalta keskeiset arvonmääritystilanteet liittyvät osallistumistarjousmenettelyyn ja vesivoimaan erityisesti käyttöoikeutta jälkikäteen myönnettäessä. Lunastuslain mukaisissa vesivoimalaitoksen lunastustilanteissa kohteenkorvausta koskevat säännökset ovat puolestaan arvonmäärityksessä
keskeisiä. Vesivoimalaitosten kohdalla ei ole perusteltua käyttää markkinahintaa arvonmäärityksen perustana vertailukauppojen puuttumisen vuoksi. Muista lunastuslain mukaisista arvonmäärityksen menetelmistä tuottoarvoon perustuva menetelmä vaikuttaa parhaiten soveltuvalta vesivoimalaitoksen arvonmääritykseen.
Vesivoimalaitoksen (vesivoimayksikön) arvon määrittelyn perusteita ovat voimalan keskimääräinen vuosituotanto, vuotuiset käyttökustannukset, tulevien investointien (ml. kalatieinvestoinnit) ajankohdat ja kustannusarviot, muiden ympäristövelvoitteiden (mm. kalateiden toimivuuden tarkkailu) kustannukset sekä tarkastelujakson pituus, sähkön hinta ja diskonttokorko. Artikkelissa arvonmäärityksen tuloksia verrataan muutamiin toteutuneisiin voimalakauppoihin ja Ruotsissa käytettävään arvonmäärityslaskuriin. Vesivoimayksikön arvon määritellyssä on kysymys oikeudellisesta arvonmäärittämisestä, joka kuitenkin perustuu liiketaloudellisiin laskentatapoihin ja markkinoiden toimintaan. Vesivoimayksikön (kokonaisuutena esim. lunastuksen kohteena) ja vesivoiman arvon määritys poikkeavat toisistaan. esivoimayksikkö arvioidaan liiketaloudellisena kokonaisuutena, kun taas vesivoima arvioidaan osana vesioikeudellista hanketta. Oikeudellinen arvonmääritys ja vesivoimalaskuri vaikuttavat yhteensopivilta vesivoimayksikön arvon määrityksessä. Molemmissa käytetään tuottoarvoa, koska markkina-arvoa ei voida perustellusti ja kestävällä tavalla käyttää.
oikeudelliseen arvonmääritykseen erilaisissa tilanteissa. Kolme keskeistä arvonmäärityksen tilannetta ovat: vesivoimalaitoksen lunastaminen vesilain
tai lunastuslain perusteella ja vesioikeudellisen luvan raukeaminen. Vesilaissa artikkelin kannalta keskeiset arvonmääritystilanteet liittyvät osallistumistarjousmenettelyyn ja vesivoimaan erityisesti käyttöoikeutta jälkikäteen myönnettäessä. Lunastuslain mukaisissa vesivoimalaitoksen lunastustilanteissa kohteenkorvausta koskevat säännökset ovat puolestaan arvonmäärityksessä
keskeisiä. Vesivoimalaitosten kohdalla ei ole perusteltua käyttää markkinahintaa arvonmäärityksen perustana vertailukauppojen puuttumisen vuoksi. Muista lunastuslain mukaisista arvonmäärityksen menetelmistä tuottoarvoon perustuva menetelmä vaikuttaa parhaiten soveltuvalta vesivoimalaitoksen arvonmääritykseen.
Vesivoimalaitoksen (vesivoimayksikön) arvon määrittelyn perusteita ovat voimalan keskimääräinen vuosituotanto, vuotuiset käyttökustannukset, tulevien investointien (ml. kalatieinvestoinnit) ajankohdat ja kustannusarviot, muiden ympäristövelvoitteiden (mm. kalateiden toimivuuden tarkkailu) kustannukset sekä tarkastelujakson pituus, sähkön hinta ja diskonttokorko. Artikkelissa arvonmäärityksen tuloksia verrataan muutamiin toteutuneisiin voimalakauppoihin ja Ruotsissa käytettävään arvonmäärityslaskuriin. Vesivoimayksikön arvon määritellyssä on kysymys oikeudellisesta arvonmäärittämisestä, joka kuitenkin perustuu liiketaloudellisiin laskentatapoihin ja markkinoiden toimintaan. Vesivoimayksikön (kokonaisuutena esim. lunastuksen kohteena) ja vesivoiman arvon määritys poikkeavat toisistaan. esivoimayksikkö arvioidaan liiketaloudellisena kokonaisuutena, kun taas vesivoima arvioidaan osana vesioikeudellista hanketta. Oikeudellinen arvonmääritys ja vesivoimalaskuri vaikuttavat yhteensopivilta vesivoimayksikön arvon määrityksessä. Molemmissa käytetään tuottoarvoa, koska markkina-arvoa ei voida perustellusti ja kestävällä tavalla käyttää.
| Alkuperäiskieli | suomi |
|---|---|
| Sivut | 7-33 |
| Sivumäärä | 27 |
| Julkaisu | Ympäristöjuridiikka |
| Vuosikerta | 43 (2023) |
| Numero | 1 |
| Tila | Julkaistu - 23 huhtik. 2023 |
| OKM-julkaisutyyppi | A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli |
Hakusanat
- lunastus
- vesivoimalaitos
- vesivoima
- arvonmääritys
- omaisuuden suoja
- lupapäätös
Tieteenala
- Oikeustiede