Vesivoimalaitoksen arvon määritys erityisesti pienvesivoimalan kohdalla

Matti Hepola; Antti Iho; Antti Belinskij

Vesivoimalaitoksen arvon määritys erityisesti pienvesivoimalan kohdalla

Matti Hepola, Antti Iho, Antti Belinskij

Oikeustieteiden tiedekunta

Tutkimustuotokset: Kirjoitus lehdessä tai erikoisnumeron toimittaminen › Artikkeli › Tieteellinen › vertaisarvioitu

Abstrakti

Tiivistelmä. Vaelluskalakantojen elvyttäminen voi edellyttää joissakin tilanteissa vaellusesteiden, kuten vesivoimalaitospatojen, purkamista. Toistaiseksi padonpuruissa on edetty vapaaehtoisten kauppojen kautta. Jatkossa voidaan joutua turvautumaan myös lunastuksiin. Vesivoimalaitoksen (vesivoimayksikön) arvonmääritys on molemmissa tilanteissa tärkeää. Artikkelissa tarkastellaan arvonmääritykseen kehitettyä vesivoimalaskuria ja sen soveltuvuutta pienvesivoimalaitoksen
oikeudelliseen arvonmääritykseen erilaisissa tilanteissa. Kolme keskeistä arvonmäärityksen tilannetta ovat: vesivoimalaitoksen lunastaminen vesilain
tai lunastuslain perusteella ja vesioikeudellisen luvan raukeaminen. Vesilaissa artikkelin kannalta keskeiset arvonmääritystilanteet liittyvät osallistumistarjousmenettelyyn ja vesivoimaan erityisesti käyttöoikeutta jälkikäteen myönnettäessä. Lunastuslain mukaisissa vesivoimalaitoksen lunastustilanteissa kohteenkorvausta koskevat säännökset ovat puolestaan arvonmäärityksessä
keskeisiä. Vesivoimalaitosten kohdalla ei ole perusteltua käyttää markkinahintaa arvonmäärityksen perustana vertailukauppojen puuttumisen vuoksi. Muista lunastuslain mukaisista arvonmäärityksen menetelmistä tuottoarvoon perustuva menetelmä vaikuttaa parhaiten soveltuvalta vesivoimalaitoksen arvonmääritykseen.
Vesivoimalaitoksen (vesivoimayksikön) arvon määrittelyn perusteita ovat voimalan keskimääräinen vuosituotanto, vuotuiset käyttökustannukset, tulevien investointien (ml. kalatieinvestoinnit) ajankohdat ja kustannusarviot, muiden ympäristövelvoitteiden (mm. kalateiden toimivuuden tarkkailu) kustannukset sekä tarkastelujakson pituus, sähkön hinta ja diskonttokorko. Artikkelissa arvonmäärityksen tuloksia verrataan muutamiin toteutuneisiin voimalakauppoihin ja Ruotsissa käytettävään arvonmäärityslaskuriin. Vesivoimayksikön arvon määritellyssä on kysymys oikeudellisesta arvonmäärittämisestä, joka kuitenkin perustuu liiketaloudellisiin laskentatapoihin ja markkinoiden toimintaan. Vesivoimayksikön (kokonaisuutena esim. lunastuksen kohteena) ja vesivoiman arvon määritys poikkeavat toisistaan. esivoimayksikkö arvioidaan liiketaloudellisena kokonaisuutena, kun taas vesivoima arvioidaan osana vesioikeudellista hanketta. Oikeudellinen arvonmääritys ja vesivoimalaskuri vaikuttavat yhteensopivilta vesivoimayksikön arvon määrityksessä. Molemmissa käytetään tuottoarvoa, koska markkina-arvoa ei voida perustellusti ja kestävällä tavalla käyttää.

Alkuperäiskieli	suomi
Sivut	7-33
Sivumäärä	27
Julkaisu	Ympäristöjuridiikka
Vuosikerta	43 (2023)
Numero	1
Tila	Julkaistu - 23 huhtik. 2023
OKM-julkaisutyyppi	A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli

Hakusanat

lunastus
vesivoimalaitos
vesivoima
arvonmääritys
omaisuuden suoja
lupapäätös

Tieteenala

Oikeustiede

Pääsy tutkimustuotokseen

Viite tähän julkaisuun

@article{48d0b8f9848d4c768cc386393fb97713,

title = "Vesivoimalaitoksen arvon m{\"a}{\"a}ritys erityisesti pienvesivoimalan kohdalla",

abstract = "Tiivistelm{\"a}. Vaelluskalakantojen elvytt{\"a}minen voi edellytt{\"a}{\"a} joissakin tilanteissa vaellusesteiden, kuten vesivoimalaitospatojen, purkamista. Toistaiseksi padonpuruissa on edetty vapaaehtoisten kauppojen kautta. Jatkossa voidaan joutua turvautumaan my{\"o}s lunastuksiin. Vesivoimalaitoksen (vesivoimayksik{\"o}n) arvonm{\"a}{\"a}ritys on molemmissa tilanteissa t{\"a}rke{\"a}{\"a}. Artikkelissa tarkastellaan arvonm{\"a}{\"a}ritykseen kehitetty{\"a} vesivoimalaskuria ja sen soveltuvuutta pienvesivoimalaitoksen oikeudelliseen arvonm{\"a}{\"a}ritykseen erilaisissa tilanteissa. Kolme keskeist{\"a} arvonm{\"a}{\"a}rityksen tilannetta ovat: vesivoimalaitoksen lunastaminen vesilain tai lunastuslain perusteella ja vesioikeudellisen luvan raukeaminen. Vesilaissa artikkelin kannalta keskeiset arvonm{\"a}{\"a}ritystilanteet liittyv{\"a}t osallistumistarjousmenettelyyn ja vesivoimaan erityisesti k{\"a}ytt{\"o}oikeutta j{\"a}lkik{\"a}teen my{\"o}nnett{\"a}ess{\"a}. Lunastuslain mukaisissa vesivoimalaitoksen lunastustilanteissa kohteenkorvausta koskevat s{\"a}{\"a}nn{\"o}kset ovat puolestaan arvonm{\"a}{\"a}rityksess{\"a} keskeisi{\"a}. Vesivoimalaitosten kohdalla ei ole perusteltua k{\"a}ytt{\"a}{\"a} markkinahintaa arvonm{\"a}{\"a}rityksen perustana vertailukauppojen puuttumisen vuoksi. Muista lunastuslain mukaisista arvonm{\"a}{\"a}rityksen menetelmist{\"a} tuottoarvoon perustuva menetelm{\"a} vaikuttaa parhaiten soveltuvalta vesivoimalaitoksen arvonm{\"a}{\"a}ritykseen. Vesivoimalaitoksen (vesivoimayksik{\"o}n) arvon m{\"a}{\"a}rittelyn perusteita ovat voimalan keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen vuosituotanto, vuotuiset k{\"a}ytt{\"o}kustannukset, tulevien investointien (ml. kalatieinvestoinnit) ajankohdat ja kustannusarviot, muiden ymp{\"a}rist{\"o}velvoitteiden (mm. kalateiden toimivuuden tarkkailu) kustannukset sek{\"a} tarkastelujakson pituus, s{\"a}hk{\"o}n hinta ja diskonttokorko. Artikkelissa arvonm{\"a}{\"a}rityksen tuloksia verrataan muutamiin toteutuneisiin voimalakauppoihin ja Ruotsissa k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}{\"a}n arvonm{\"a}{\"a}rityslaskuriin. Vesivoimayksik{\"o}n arvon m{\"a}{\"a}ritellyss{\"a} on kysymys oikeudellisesta arvonm{\"a}{\"a}ritt{\"a}misest{\"a}, joka kuitenkin perustuu liiketaloudellisiin laskentatapoihin ja markkinoiden toimintaan. Vesivoimayksik{\"o}n (kokonaisuutena esim. lunastuksen kohteena) ja vesivoiman arvon m{\"a}{\"a}ritys poikkeavat toisistaan. esivoimayksikk{\"o} arvioidaan liiketaloudellisena kokonaisuutena, kun taas vesivoima arvioidaan osana vesioikeudellista hanketta. Oikeudellinen arvonm{\"a}{\"a}ritys ja vesivoimalaskuri vaikuttavat yhteensopivilta vesivoimayksik{\"o}n arvon m{\"a}{\"a}rityksess{\"a}. Molemmissa k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n tuottoarvoa, koska markkina-arvoa ei voida perustellusti ja kest{\"a}v{\"a}ll{\"a} tavalla k{\"a}ytt{\"a}{\"a}.",

keywords = "lunastus, vesivoimalaitos, vesivoima, arvonm{\"a}{\"a}ritys, omaisuuden suoja, lupap{\"a}{\"a}t{\"o}s",

author = "Matti Hepola and Antti Iho and Antti Belinskij",

year = "2023",

month = apr,

day = "23",

language = "suomi",

volume = "43 (2023)",

pages = "7--33",

journal = "Ymp{\"a}rist{\"o}juridiikka",

issn = "0358-6944",

publisher = "Suomen ymp{\"a}rist{\"o}oikeustieteen seura ry",

number = "1",

}

TY - JOUR

T1 - Vesivoimalaitoksen arvon määritys erityisesti pienvesivoimalan kohdalla

AU - Hepola, Matti

AU - Iho, Antti

AU - Belinskij, Antti

PY - 2023/4/23

Y1 - 2023/4/23

N2 - Tiivistelmä. Vaelluskalakantojen elvyttäminen voi edellyttää joissakin tilanteissa vaellusesteiden, kuten vesivoimalaitospatojen, purkamista. Toistaiseksi padonpuruissa on edetty vapaaehtoisten kauppojen kautta. Jatkossa voidaan joutua turvautumaan myös lunastuksiin. Vesivoimalaitoksen (vesivoimayksikön) arvonmääritys on molemmissa tilanteissa tärkeää. Artikkelissa tarkastellaan arvonmääritykseen kehitettyä vesivoimalaskuria ja sen soveltuvuutta pienvesivoimalaitoksen oikeudelliseen arvonmääritykseen erilaisissa tilanteissa. Kolme keskeistä arvonmäärityksen tilannetta ovat: vesivoimalaitoksen lunastaminen vesilain tai lunastuslain perusteella ja vesioikeudellisen luvan raukeaminen. Vesilaissa artikkelin kannalta keskeiset arvonmääritystilanteet liittyvät osallistumistarjousmenettelyyn ja vesivoimaan erityisesti käyttöoikeutta jälkikäteen myönnettäessä. Lunastuslain mukaisissa vesivoimalaitoksen lunastustilanteissa kohteenkorvausta koskevat säännökset ovat puolestaan arvonmäärityksessä keskeisiä. Vesivoimalaitosten kohdalla ei ole perusteltua käyttää markkinahintaa arvonmäärityksen perustana vertailukauppojen puuttumisen vuoksi. Muista lunastuslain mukaisista arvonmäärityksen menetelmistä tuottoarvoon perustuva menetelmä vaikuttaa parhaiten soveltuvalta vesivoimalaitoksen arvonmääritykseen. Vesivoimalaitoksen (vesivoimayksikön) arvon määrittelyn perusteita ovat voimalan keskimääräinen vuosituotanto, vuotuiset käyttökustannukset, tulevien investointien (ml. kalatieinvestoinnit) ajankohdat ja kustannusarviot, muiden ympäristövelvoitteiden (mm. kalateiden toimivuuden tarkkailu) kustannukset sekä tarkastelujakson pituus, sähkön hinta ja diskonttokorko. Artikkelissa arvonmäärityksen tuloksia verrataan muutamiin toteutuneisiin voimalakauppoihin ja Ruotsissa käytettävään arvonmäärityslaskuriin. Vesivoimayksikön arvon määritellyssä on kysymys oikeudellisesta arvonmäärittämisestä, joka kuitenkin perustuu liiketaloudellisiin laskentatapoihin ja markkinoiden toimintaan. Vesivoimayksikön (kokonaisuutena esim. lunastuksen kohteena) ja vesivoiman arvon määritys poikkeavat toisistaan. esivoimayksikkö arvioidaan liiketaloudellisena kokonaisuutena, kun taas vesivoima arvioidaan osana vesioikeudellista hanketta. Oikeudellinen arvonmääritys ja vesivoimalaskuri vaikuttavat yhteensopivilta vesivoimayksikön arvon määrityksessä. Molemmissa käytetään tuottoarvoa, koska markkina-arvoa ei voida perustellusti ja kestävällä tavalla käyttää.

AB - Tiivistelmä. Vaelluskalakantojen elvyttäminen voi edellyttää joissakin tilanteissa vaellusesteiden, kuten vesivoimalaitospatojen, purkamista. Toistaiseksi padonpuruissa on edetty vapaaehtoisten kauppojen kautta. Jatkossa voidaan joutua turvautumaan myös lunastuksiin. Vesivoimalaitoksen (vesivoimayksikön) arvonmääritys on molemmissa tilanteissa tärkeää. Artikkelissa tarkastellaan arvonmääritykseen kehitettyä vesivoimalaskuria ja sen soveltuvuutta pienvesivoimalaitoksen oikeudelliseen arvonmääritykseen erilaisissa tilanteissa. Kolme keskeistä arvonmäärityksen tilannetta ovat: vesivoimalaitoksen lunastaminen vesilain tai lunastuslain perusteella ja vesioikeudellisen luvan raukeaminen. Vesilaissa artikkelin kannalta keskeiset arvonmääritystilanteet liittyvät osallistumistarjousmenettelyyn ja vesivoimaan erityisesti käyttöoikeutta jälkikäteen myönnettäessä. Lunastuslain mukaisissa vesivoimalaitoksen lunastustilanteissa kohteenkorvausta koskevat säännökset ovat puolestaan arvonmäärityksessä keskeisiä. Vesivoimalaitosten kohdalla ei ole perusteltua käyttää markkinahintaa arvonmäärityksen perustana vertailukauppojen puuttumisen vuoksi. Muista lunastuslain mukaisista arvonmäärityksen menetelmistä tuottoarvoon perustuva menetelmä vaikuttaa parhaiten soveltuvalta vesivoimalaitoksen arvonmääritykseen. Vesivoimalaitoksen (vesivoimayksikön) arvon määrittelyn perusteita ovat voimalan keskimääräinen vuosituotanto, vuotuiset käyttökustannukset, tulevien investointien (ml. kalatieinvestoinnit) ajankohdat ja kustannusarviot, muiden ympäristövelvoitteiden (mm. kalateiden toimivuuden tarkkailu) kustannukset sekä tarkastelujakson pituus, sähkön hinta ja diskonttokorko. Artikkelissa arvonmäärityksen tuloksia verrataan muutamiin toteutuneisiin voimalakauppoihin ja Ruotsissa käytettävään arvonmäärityslaskuriin. Vesivoimayksikön arvon määritellyssä on kysymys oikeudellisesta arvonmäärittämisestä, joka kuitenkin perustuu liiketaloudellisiin laskentatapoihin ja markkinoiden toimintaan. Vesivoimayksikön (kokonaisuutena esim. lunastuksen kohteena) ja vesivoiman arvon määritys poikkeavat toisistaan. esivoimayksikkö arvioidaan liiketaloudellisena kokonaisuutena, kun taas vesivoima arvioidaan osana vesioikeudellista hanketta. Oikeudellinen arvonmääritys ja vesivoimalaskuri vaikuttavat yhteensopivilta vesivoimayksikön arvon määrityksessä. Molemmissa käytetään tuottoarvoa, koska markkina-arvoa ei voida perustellusti ja kestävällä tavalla käyttää.

KW - lunastus

KW - vesivoimalaitos

KW - vesivoima

KW - arvonmääritys

KW - omaisuuden suoja

KW - lupapäätös

M3 - Artikkeli

SN - 0358-6944

VL - 43 (2023)

SP - 7

EP - 33

JO - Ympäristöjuridiikka

JF - Ympäristöjuridiikka

IS - 1

ER -