Suurpalon jälkeisen Turun työväestö ja huono-osaiset - tutkimatonta historiaa

Kirsi Vainio-Korhonen; Topi Artukka; Taina Saarenpää; Noora Viljamaa

doi:10.37456/tvt.125516

Suurpalon jälkeisen Turun työväestö ja huono-osaiset - tutkimatonta historiaa

Kirsi Vainio-Korhonen, Topi Artukka, Taina Saarenpää, Noora Viljamaa

Kirjasto

Tutkimustuotokset: Kirjoitus lehdessä tai erikoisnumeron toimittaminen › Artikkeli › Tieteellinen

10 Lataukset (Pure)

Abstrakti

Maamme kaupunkien asukkaiden enemmistö oli 1800-luvulla köyhää ja huono-osaista. Tämä oli tilanne myös suurpalon syksyllä 1827 kokeneessa Turussa. Kaupungin työväestö oli varsin heterogeeninen ryhmä kisällejä, oppipoikia, ulkotyöläisiä, palvelusväkeä, merimiehiä sekä itsensä elättäviä työläisnaisia. Yhdessä he muodostivat 60 prosenttia kaupungin ruokakunnista vuonna 1835.

Aikakauden lähteiden osalta viranomaisasiakirjat tarjoavat eniten ymmärrystä tuolloisen työväestön elämästä. Köyhimpien väestöryhmien kokemukset Turun suurpalon jälkeisestä ajasta välittyivät varmasti suullisina kertomuksina sukupolvelta toiselle, mutta nämä tarinat ovat unohtuneet vuosien saatossa. Köyhien kaupunkilaisten elämää ja selviytymistä katastrofista voi kuitenkin tutkia paneutumalla rippi- ja henkikirjoihin.

Suurin osa Turun työväestöstä mahtui köyhän määritelmän sisälle, mutta joillekin yhteiskunnalliset muutokset tarjosivat mahdollisuuksia oman sosioekonomisen aseman parantamiseen. Tällainen oli Turun jälleenrakennus 1830-luvulla, jolloin monelle ulkotyöläiselle tarjoutui hyvät työllistymismahdollisuudet. Kymmenen vuotta myöhemmin monet jälleenrakennukseen osallistuneet ja sittemmin työttömäksi jääneet kirvesmiehet olivat kuitenkin ahdingossa.

Alkuperäiskieli	suomi
Sivut	8-23
Sivumäärä	16
Julkaisu	Työväentutkimus
Vuosikerta	36
DOI - pysyväislinkit	https://doi.org/10.37456/tvt.125516
Tila	Julkaistu - 2022
OKM-julkaisutyyppi	B1 Vertaisarvioimaton artikkeli lehdessä

Hakusanat

Turku
työläiset
1800-luku
köyhät
huono-osaisuus

Tieteenala

Historia ja arkeologia

Pääsy tutkimustuotokseen

10.37456/tvt.125516Lisenssi: CC BY

125516-Artikkelin teksti-261440-1-10-20221216Lopullinen julkaistu versio, 932 KBLisenssi: CC BY

Viite tähän julkaisuun

@article{efc98f70f42f4a4ca4df4ef326ad5424,

title = "Suurpalon j{\"a}lkeisen Turun ty{\"o}v{\"a}est{\"o} ja huono-osaiset - tutkimatonta historiaa",

abstract = "Maamme kaupunkien asukkaiden enemmist{\"o} oli 1800-luvulla k{\"o}yh{\"a}{\"a} ja huono-osaista. T{\"a}m{\"a} oli tilanne my{\"o}s suurpalon syksyll{\"a} 1827 kokeneessa Turussa. Kaupungin ty{\"o}v{\"a}est{\"o} oli varsin heterogeeninen ryhm{\"a} kis{\"a}llej{\"a}, oppipoikia, ulkoty{\"o}l{\"a}isi{\"a}, palvelusv{\"a}ke{\"a}, merimiehi{\"a} sek{\"a} itsens{\"a} el{\"a}tt{\"a}vi{\"a} ty{\"o}l{\"a}isnaisia. Yhdess{\"a} he muodostivat 60 prosenttia kaupungin ruokakunnista vuonna 1835.Aikakauden l{\"a}hteiden osalta viranomaisasiakirjat tarjoavat eniten ymm{\"a}rryst{\"a} tuolloisen ty{\"o}v{\"a}est{\"o}n el{\"a}m{\"a}st{\"a}. K{\"o}yhimpien v{\"a}est{\"o}ryhmien kokemukset Turun suurpalon j{\"a}lkeisest{\"a} ajasta v{\"a}littyiv{\"a}t varmasti suullisina kertomuksina sukupolvelta toiselle, mutta n{\"a}m{\"a} tarinat ovat unohtuneet vuosien saatossa. K{\"o}yhien kaupunkilaisten el{\"a}m{\"a}{\"a} ja selviytymist{\"a} katastrofista voi kuitenkin tutkia paneutumalla rippi- ja henkikirjoihin.Suurin osa Turun ty{\"o}v{\"a}est{\"o}st{\"a} mahtui k{\"o}yh{\"a}n m{\"a}{\"a}ritelm{\"a}n sis{\"a}lle, mutta joillekin yhteiskunnalliset muutokset tarjosivat mahdollisuuksia oman sosioekonomisen aseman parantamiseen. T{\"a}llainen oli Turun j{\"a}lleenrakennus 1830-luvulla, jolloin monelle ulkoty{\"o}l{\"a}iselle tarjoutui hyv{\"a}t ty{\"o}llistymismahdollisuudet. Kymmenen vuotta my{\"o}hemmin monet j{\"a}lleenrakennukseen osallistuneet ja sittemmin ty{\"o}tt{\"o}m{\"a}ksi j{\"a}{\"a}neet kirvesmiehet olivat kuitenkin ahdingossa.",

keywords = "Turku, ty{\"o}l{\"a}iset, 1800-luku, k{\"o}yh{\"a}t, huono-osaisuus",

author = "Kirsi Vainio-Korhonen and Topi Artukka and Taina Saarenp{\"a}{\"a} and Noora Viljamaa",

year = "2022",

doi = "10.37456/tvt.125516",

language = "suomi",

volume = "36",

pages = "8--23",

journal = "Ty{\"o}v{\"a}entutkimus",

issn = "0784-1272",

publisher = "Ty{\"o}v{\"a}enliikkeen kirjasto",

}

TY - JOUR

T1 - Suurpalon jälkeisen Turun työväestö ja huono-osaiset - tutkimatonta historiaa

AU - Vainio-Korhonen, Kirsi

AU - Artukka, Topi

AU - Saarenpää, Taina

AU - Viljamaa, Noora

PY - 2022

Y1 - 2022

N2 - Maamme kaupunkien asukkaiden enemmistö oli 1800-luvulla köyhää ja huono-osaista. Tämä oli tilanne myös suurpalon syksyllä 1827 kokeneessa Turussa. Kaupungin työväestö oli varsin heterogeeninen ryhmä kisällejä, oppipoikia, ulkotyöläisiä, palvelusväkeä, merimiehiä sekä itsensä elättäviä työläisnaisia. Yhdessä he muodostivat 60 prosenttia kaupungin ruokakunnista vuonna 1835.Aikakauden lähteiden osalta viranomaisasiakirjat tarjoavat eniten ymmärrystä tuolloisen työväestön elämästä. Köyhimpien väestöryhmien kokemukset Turun suurpalon jälkeisestä ajasta välittyivät varmasti suullisina kertomuksina sukupolvelta toiselle, mutta nämä tarinat ovat unohtuneet vuosien saatossa. Köyhien kaupunkilaisten elämää ja selviytymistä katastrofista voi kuitenkin tutkia paneutumalla rippi- ja henkikirjoihin.Suurin osa Turun työväestöstä mahtui köyhän määritelmän sisälle, mutta joillekin yhteiskunnalliset muutokset tarjosivat mahdollisuuksia oman sosioekonomisen aseman parantamiseen. Tällainen oli Turun jälleenrakennus 1830-luvulla, jolloin monelle ulkotyöläiselle tarjoutui hyvät työllistymismahdollisuudet. Kymmenen vuotta myöhemmin monet jälleenrakennukseen osallistuneet ja sittemmin työttömäksi jääneet kirvesmiehet olivat kuitenkin ahdingossa.

AB - Maamme kaupunkien asukkaiden enemmistö oli 1800-luvulla köyhää ja huono-osaista. Tämä oli tilanne myös suurpalon syksyllä 1827 kokeneessa Turussa. Kaupungin työväestö oli varsin heterogeeninen ryhmä kisällejä, oppipoikia, ulkotyöläisiä, palvelusväkeä, merimiehiä sekä itsensä elättäviä työläisnaisia. Yhdessä he muodostivat 60 prosenttia kaupungin ruokakunnista vuonna 1835.Aikakauden lähteiden osalta viranomaisasiakirjat tarjoavat eniten ymmärrystä tuolloisen työväestön elämästä. Köyhimpien väestöryhmien kokemukset Turun suurpalon jälkeisestä ajasta välittyivät varmasti suullisina kertomuksina sukupolvelta toiselle, mutta nämä tarinat ovat unohtuneet vuosien saatossa. Köyhien kaupunkilaisten elämää ja selviytymistä katastrofista voi kuitenkin tutkia paneutumalla rippi- ja henkikirjoihin.Suurin osa Turun työväestöstä mahtui köyhän määritelmän sisälle, mutta joillekin yhteiskunnalliset muutokset tarjosivat mahdollisuuksia oman sosioekonomisen aseman parantamiseen. Tällainen oli Turun jälleenrakennus 1830-luvulla, jolloin monelle ulkotyöläiselle tarjoutui hyvät työllistymismahdollisuudet. Kymmenen vuotta myöhemmin monet jälleenrakennukseen osallistuneet ja sittemmin työttömäksi jääneet kirvesmiehet olivat kuitenkin ahdingossa.

KW - Turku

KW - työläiset

KW - 1800-luku

KW - köyhät

KW - huono-osaisuus

U2 - 10.37456/tvt.125516

DO - 10.37456/tvt.125516

M3 - Artikkeli

SN - 0784-1272

VL - 36

SP - 8

EP - 23

JO - Työväentutkimus

JF - Työväentutkimus

ER -