Suomalaisen poronhoitolainsäädännön ja paliskuntajärjestelmän vaikutukset saamelaiseen poronhoitoon ja siidajärjestelmään: selvitys saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle

Vaikka saamelainen poronhoito on monella tapaa saamelaisten toimeentulon, kulttuurin ja yhteiskunnan kivijalka, on sen oikeudellinen asema Suomen lainsäädännössä heikko. Paliskuntajärjestelmä on luotu suomalaisen poronhoitomallin pohjalle eikä siinä ole otettu huomioon saamelaisten perinteistä poronhoidon hallintamallia eli siidajärjestelmää. Saamelaista poronhoitoa tai siidajärjestelmää ei ole vieläkään tunnustettu Suomen poronhoitolaissa. Myös saamelaisten maaoikeudet ovat edelleen ratkaisematta.

Poronhoitolainsäädännöllä on kolonialistisia vaikutuksia saamelaiselle poronhoidolle, sillä se mahdollistaa saamelaisten laidunmaihin kohdistuvat oikeudenloukkaukset sekä heikentää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista. Poronhoitolaki estää perinteisen saamelaisen poronhoidon harjoittamisen siidajärjestelmän mukaisesti ja mahdollistaa saamelaisiin kohdistuvat laidunaluevaltaukset Näkkälän paliskunnassa. Kaivostoiminnan lupamenettelyissä on vakavia puutteita siidojen oikeusaseman näkökulmasta kuten Käsivarren alueen malminetsintävaraukset ja niihin liittyvät ihmisoikeuskomiteoiden päätökset osoittavat. Metsähakkuut ovat aiheuttaneet Inarin alueen paliskunnissa laidunaluemenetyksiä, joiden vaikutuksia ilmastonmuutos pahentaa. Lisäksi saamelaisten vähemmistöasema Paliskuntain yhdistyksessä vaikeuttaa saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista poronhoidon hallinnossa.
Kuvaus