Abstrakti
Julkinen viestintä on lakisääteistä toimintaa ja kiinteä osa sosiaalityötä. Siitä huolehtiminen
kuuluu jokaisen työntekijän vastuulle. Sosiaalityön julkiseen viestintään
kohdistuu toisinaan monenlaisia paineita ja ristiriitoja. Yhteistyökumppanit kokevat
sosiaalityön tuottavan liian vähän tietoa, ja toisaalta sosiaalityölle tuovat julkisuutta
monet muutkin kuin itse sosiaalialan ammattilaiset. Sosiaalityön julkisen viestinnän
voi karkeasti jakaa kolmeen pääalueeseen, jotka limittyvät toisiinsa: palveluviestintään,
julkiseen rakenteelliseen sosiaalityöhön ja kriisiviestintään. Näitä alueita tarkastellaan
tässä luvussa.
kuuluu jokaisen työntekijän vastuulle. Sosiaalityön julkiseen viestintään
kohdistuu toisinaan monenlaisia paineita ja ristiriitoja. Yhteistyökumppanit kokevat
sosiaalityön tuottavan liian vähän tietoa, ja toisaalta sosiaalityölle tuovat julkisuutta
monet muutkin kuin itse sosiaalialan ammattilaiset. Sosiaalityön julkisen viestinnän
voi karkeasti jakaa kolmeen pääalueeseen, jotka limittyvät toisiinsa: palveluviestintään,
julkiseen rakenteelliseen sosiaalityöhön ja kriisiviestintään. Näitä alueita tarkastellaan
tässä luvussa.
Alkuperäiskieli | suomi |
---|---|
Otsikko | Sosiaalityön käsikirja |
Toimittajat | Aulikki Kananoja, Martti Lähteinen, Pirjo Marjamäki |
Julkaisupaikka | Helsinki |
Kustantaja | Tietosanoma |
Sivut | 438-441 |
Painos | 4. uudistettu |
ISBN (elektroninen) | 978-951-885-421-3 |
ISBN (painettu) | 978-951-885-395-7 |
Tila | Julkaistu - 2017 |
OKM-julkaisutyyppi | D2 Artikkeli ammatillisessa kirjassa tai tietojärjestelmässä |
Hakusanat
- Sosiaaliala
- sosiaalityö
- Viestintä
Tieteenala
- Sosiaalityö