Selvitys metallienjalostusteollisuuden lupamenettelyistä ja päästökaupasta

Veikko Heikkinen, Kaisu Anniina Oksanen, Sari Tasa, Kirsti Loukola-Ruskeeniemi

Tutkimustuotokset: Kirja/raporttiTutkimusraportti

Abstrakti

Suomen metallienjalostusteollisuus kattaa noin 12 % Suomen tavaraviennistä ja tuotteista 85 % menee vientiin. Syksyllä 2015 tutkijat haastattelivat yritysten edustajia lupamenettelyihin ja päästökauppaan liittyen Outokummun Tornion terästehtaalla, SSAB:n Raahen terästehtaalla, Bolidenin tehtailla Harjavallassa ja Bolidenin sinkkitehtaalla Kokkolassa. Tämän lisäksi SSAB:n Hämeenlinnan tehtaalta, Norilsk Nickelin nikkelitehtaalta Harjavallasta, Ovakon Imatran terästehtaalta ja Outotecilta tuli kirjallinen vastaus. Outotec edusti otannassa laitevalmistajia. Ulkomaisten yritysten toimintaympäristöä ja luvituskäytäntöjä selvitettiin lähinnä SSAB:n ja Outokummun kautta, joilla on tuotantoyksiköitä sekä Ruotsissa että Saksassa. Tutkijat tapasivat myös saksalaisen toimialajärjestön Non-Ferrous Metals Associationin edustajat Brysselissä. Katsaus rajattiin teräksen, sinkin, kuparin ja nikkelin valmistukseen. Yksi selvityksen tavoitteista oli verrata Saksan ja Ruotsin lupamenettelyjä ja päästökauppaa Suomen käytäntöihin. EU:n ympäristönsuojelua ohjaavat direktiivit sitovat kaikkia jäsenmaita. Jäsenvaltiot saattavat direktiivien velvoitteet voimaan kansallisella lainsäädännöllä, jonka noudattamista valvovat kunkin maan viranomaiset. On mahdollista, että direktiivien tulkinta vaihtelee. Tärkeimmät alaa koskevat EU-säädökset ovat teollisuuspäästödirektiivi, päästökauppadirektiivi ja -laki, energiatehokkuusdirektiivi ja päästökauppa, kemikaaleihin liittyvä REACH -asetus, vaarallisten aineiden RoHS -direktiivi, jätedirektiivi ja rikkidirektiivi. Suomessa toimivat yritykset toivovat globaaleja energiansäästö- ja ympäristönsuojelutavoitteita, joihin kaikki maat ovat sitoutuneita. Pariisin ilmastosopimus hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä perustuu vapaaehtoisuuteen, ja sen vaikutukset alkavat näkyä vasta 2020 -luvulla. Yritykset esittivät, että päästökaupan aiheuttama sähkön hinnannousu kompensoidaan Suomessa samalle tasolle kuin Ruotsissa ja Saksassa. Kiinan terästeollisuuden ympäristönsuojelusta ja päästökauppakokeilusta tehtiin kirjallisuusselvitys, koska Kiina tuottaa lähes puolet raakateräksestä maailmassa. Kiinan terästuotanto on muutoksessa, sillä saastuttavimpia tehtaita ollaan sulkemassa. Rahoitus- ja omistusjärjestelyillä haetaan ratkaisuja kannattavuusongelmiin, koska tuotteiden hinnat painuvat alle tuotantokustannusten. Yrityshaastatteluissa tuli esiin seuraavia näkökohtia: • Vuorovaikutusta lupaviranomaisen ja luvan hakijan välillä olisi hyvä lisätä. • Metallienjalostusteollisuuden lupa-asiat kannattaisi keskittää yhdelle viranomaiselle tai muutoin hoitaa yhden luukun periaatteella, samoin muutoksenhaku yhteen tuomioistuimeen. • Kierrätyksen esteitä pitäisi selvittää ja mahdollisuuksien mukaan purkaa kiertotalouden edistämiseksi. • Lupakäsittelyä tekevien viranomaisten resurssit olisi turvattava menettelyjen sujuvoittamiseksi. • YVA-selostusten laajuutta ja sivumäärää toivottiin kohtuulliseksi, että olennaiset asiat tulisivat selkeästi esiin. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: toimialajohtaja Kirsti Loukola-Ruskeeniemi, puh. 029 506 0080
Alkuperäiskielisuomi
KustantajaTyö- ja elinkeinoministeriö
Käyttöönottava elinTyö- ja elinkeinoministeriö
Sivumäärä47
ISBN (elektroninen)978-952-327-078-7
TilaJulkaistu - 18 helmikuuta 2016
OKM-julkaisutyyppiD4 Julkaistu tutkimus- tai kehittämisraportti

Julkaisusarja

SarjaTEM raportteja
Numero1/2016

Hakusanat

  • Metallienjalostus
  • Teollisuus
  • Kilpailukyky
  • aluepolitiikka
  • energia
  • päästökauppa

Tieteenala

  • Oikeustiede

Viite tähän julkaisuun