Abstrakti
Artikkeli esittelee «sääntelykaappauksen» «teorian» ja kokoaa jäsennellyn luettelon kaappauksen riskitekijöistä. Sääntely tulee kuvainnollisesti kaapatuksi, jos yksityinen intressitaho onnistuu merkittävästi vaikuttamaan sen sisältöön omaksi edukseen, jolloin yleinen etu ei ole enää sääntelyn keskeinen peruste. Sääntelykaappausta koskevaa kansainvälistä tutkimusta on runsaasti, mutta aihetta koskeva kotimainen tutkimus on toistaiseksi ollut vähäistä. Tarkastelemme taloudellista sääntelyä käsitteen laajassa merkityksessä.
Artikkelissa tehdään kirjallisuuskatsaus runsaaseen ulkomaiseen kirjallisuuteen eri mekanismeista ja syistä, jotka voivat johtaa sääntelykaappaukseen. Teorian avulla tunnistamme «sääntelykaappauksen» riskitekijöitä, joihin kuuluvat sääntelyn monimutkainen ja tekninen aihe, elinkeinoelämän vaikutusvalta, rajoitteet yleisen edun valvonnassa sekä eräät sääntelijän ominaisuudet, kuten korruptio. «Sääntelykaappauksen» «teoria» täydentää vallitsevia käsityksiä sääntelyn syntymisestä ja sääntelyyn vaikuttavista tekijöistä.
Artikkelissa tehdään kirjallisuuskatsaus runsaaseen ulkomaiseen kirjallisuuteen eri mekanismeista ja syistä, jotka voivat johtaa sääntelykaappaukseen. Teorian avulla tunnistamme «sääntelykaappauksen» riskitekijöitä, joihin kuuluvat sääntelyn monimutkainen ja tekninen aihe, elinkeinoelämän vaikutusvalta, rajoitteet yleisen edun valvonnassa sekä eräät sääntelijän ominaisuudet, kuten korruptio. «Sääntelykaappauksen» «teoria» täydentää vallitsevia käsityksiä sääntelyn syntymisestä ja sääntelyyn vaikuttavista tekijöistä.
Alkuperäiskieli | suomi |
---|---|
Sivut | 340-362 |
Julkaisu | Oikeus |
Vuosikerta | 50 |
Numero | 3 |
Tila | Julkaistu - 2021 |
OKM-julkaisutyyppi | A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli |
Hakusanat
- lainvalmistelu
- oikeustaloustiede
- ylienen tarve
Tieteenala
- Oikeustiede