Rikoksista tuomitut naiset: Yhteisöstä erottaminen ja takaisinliittymisen mahdollisuudet

Ulla Salovaara

Rikoksista tuomitut naiset: Yhteisöstä erottaminen ja takaisinliittymisen mahdollisuudet

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Tutkimustuotokset: Opinnäyte › Väitöskirja › Monografia

Abstrakti

Tutkimus käsittelee yhteisöstä erottamisen ja siihen takaisinliittymisen mahdol- lisuuksia rikostaustaisten naisten elämässä. Tutkimuksen kohteena ovat rikos- taustaisten naisten kertomukset elämänkulustaan. Tutkimuksessa analysoidaan naisten kertomuksia siirtymäriittiteorian eli yhteisöstä erottamisen, liminaalin ja takaisinliittämisen näkökulmasta. Aineisto on kerätty haastattelemalla 18 naista, jotka haastatteluhetkellä olivat joko suorittamassa vankeusrangaistustaan, ehdonalaisen vapauden valvonnassa tai rangaistuksensa suorittaneet. Aineiston analyysissa on käytetty narratiivista lähestymistapaa sekä Greimasin aktanttimallia.
Aineiston analyysissa esiin nousevia keskeisiä teemoja ovat päihteidenkäyttö, väkivalta, äitiys ja naisen asema. Naisten päihteidenkäytön kertomukset ovat jakautuneet kolmenlaisiksi aloitusiän mukaisesti. Päihteidenkäytön lisääntyessä negatiivisten vetovoimatekijöiden määrä kasvoi. Riippuvuus ja vahingoittavat suhteet sitoivat naisia tiukemmin päihteitä käyttäviin verkostoihin. Väkivalta on luokiteltu analyysissa parisuhdeväkivaltaan, itsetehtyyn väkivaltaan, ulko- puolisten naisiin kohdistamaan väkivaltaan, institutionaaliseen väkivaltaan sekä vaiettuun väkivaltaan. Instituutioissa kohdatun institutionaalisen väkivallan vaikutus näkyi myös haastatteluhetkellä. Aineiston perusteella naisten asema maskuliinisissa päihdekulttuureissa näyttäytyi dikotomisena. Asema ”hyvän jät- kän” ja ”pirihuoran” vaihtoehtojen välillä aiheutti naisille häpeän ja syyllisyyden tunteita. Nämä tunteet saattoivat pitää heitä kiinni päihdekulttuureissa ja hidas- tivat muihin yhteisöihin takaisinliittymistä. Äitiyden merkitys korostui naisten kertomuksissa, vaikka yhteys lapsiin olisi ajoittain katkennut päihteidenkäytön vuoksi. Lapset olivat merkittävä motivaation lähde ja heidän vuokseen naiset pyrkivät tekemään asioita oikein.
Rikostaustaisten naisten kertomukset elämänkulustaan jakaantuivat aikaan ennen vankilaa, vankeusrangaistukseen sekä vapautumisen jälkeiseen aikaan. Jäsennys vastasi Arnold van Gennepin siirtymäriittiteoriaa, jota käytettiin aineiston jäsentämisessä. Aikaan ennen vankeusrangaistusta liittyivät naisia vahvasti yhteiskunnasta erottavina tekijöinä muun muassa päihteidenkäyttö ja väkivalta, sekä erottamista vahvistaneet syrjäyttävät mekanismit. Liminaali paikantui van- keusrangaistukseen. Liminaaliin naiset liittivät kertomuksissaan tuntemuksen pysähtymisestä, itsetuntemuksen lisääntymisen ja muutoksen mahdollisuuden. Liminaaliin liittyi kuitenkin myös sellaisia valtasuhteita, jotka ylläpitivät naisten erottautumista yhteiskunnasta. Vankeusrangaistuksen jälkeinen aika paikantui takaisinliittymiseksi ja -liittämiseksi. Se ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, vaan sisälsi yksilön oman aktiivisuuden ja muutoksen tavoittelun (takaisinliittyminen) sekä yhteiskunnan taholta tulevan tuen (takaisinliittäminen). Takaisinliittyminen oli mahdollista toteutua normatiivisen kansalaisuuden sekä mielekkään elämän saavuttamisen kautta.
Tutkimuksessa testattiin ja kehitettiin van Gennepin siirtymäriittiteoriaa. Teoria jäsentää naisten kertomuksista havaittua prosessimaisuutta koetun kuulumisen ja kuulumattomuuden välillä. Tutkimuksen perusteella on osoitettu vankilasta vapautumiseen liittyviä tuen tarpeita. Riittävä ja ennen vapautumista aloitettava tuki on kokonaisvaltaista vankeinhoitoa, päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä äitiyden tukemista. Näiden tukimuotojen jatkumista vapautumisen jälkeen tukevat vapautuneiden tilanteeseen erikoistunut sosiaalityöntekijä ja asumiseen tarjottava tuki.
Avainsanat: rikostausta, naiset, naisvangit, vankeus, päihteiden käyttö, väkival- ta, siirtymäriitit, feministinen kriminologia, kriittinen kriminologia

Alkuperäiskieli	suomi
Pätevyys	Yhteiskuntatieteiden tohtori
Myöntävä instituutio	Jyväskylän yliopisto
Valvoja/neuvonantaja	Husso, Marita , Ohjaaja, Ulkoinen henkilö Kuronen, Marjo, Ohjaaja, Ulkoinen henkilö
Myöntöpäivämäärä	21 maalisk. 2019
Julkaisupaikka	Rikosseuraamusalan koulutuskeskus
Painoksen ISBN	978-951-53-3420-6
Sähköinen ISBN	978-951-39-7685-9
Tila	Julkaistu - 8 maalisk. 2019
OKM-julkaisutyyppi	G4 Väitöskirja (monografia)

Hakusanat

rikostausta
naiset
naisvangit
vankeus
päihteiden käyttö
väkivalta
siirtymäriitit
feministinen kriminologia
kriittinen kriminologia

Tieteenala

Sosiaalityö

Pääsy tutkimustuotokseen

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/62777/978-951-39-7685-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Viite tähän julkaisuun

@phdthesis{0e67d096840c4089aacf7d10b9946fc6,

title = "Rikoksista tuomitut naiset: Yhteis{\"o}st{\"a} erottaminen ja takaisinliittymisen mahdollisuudet",

abstract = "Tutkimus k{\"a}sittelee yhteis{\"o}st{\"a} erottamisen ja siihen takaisinliittymisen mahdol- lisuuksia rikostaustaisten naisten el{\"a}m{\"a}ss{\"a}. Tutkimuksen kohteena ovat rikos- taustaisten naisten kertomukset el{\"a}m{\"a}nkulustaan. Tutkimuksessa analysoidaan naisten kertomuksia siirtym{\"a}riittiteorian eli yhteis{\"o}st{\"a} erottamisen, liminaalin ja takaisinliitt{\"a}misen n{\"a}k{\"o}kulmasta. Aineisto on ker{\"a}tty haastattelemalla 18 naista, jotka haastatteluhetkell{\"a} olivat joko suorittamassa vankeusrangaistustaan, ehdonalaisen vapauden valvonnassa tai rangaistuksensa suorittaneet. Aineiston analyysissa on k{\"a}ytetty narratiivista l{\"a}hestymistapaa sek{\"a} Greimasin aktanttimallia. Aineiston analyysissa esiin nousevia keskeisi{\"a} teemoja ovat p{\"a}ihteidenk{\"a}ytt{\"o}, v{\"a}kivalta, {\"a}itiys ja naisen asema. Naisten p{\"a}ihteidenk{\"a}yt{\"o}n kertomukset ovat jakautuneet kolmenlaisiksi aloitusi{\"a}n mukaisesti. P{\"a}ihteidenk{\"a}yt{\"o}n lis{\"a}{\"a}ntyess{\"a} negatiivisten vetovoimatekij{\"o}iden m{\"a}{\"a}r{\"a} kasvoi. Riippuvuus ja vahingoittavat suhteet sitoivat naisia tiukemmin p{\"a}ihteit{\"a} k{\"a}ytt{\"a}viin verkostoihin. V{\"a}kivalta on luokiteltu analyysissa parisuhdev{\"a}kivaltaan, itsetehtyyn v{\"a}kivaltaan, ulko- puolisten naisiin kohdistamaan v{\"a}kivaltaan, institutionaaliseen v{\"a}kivaltaan sek{\"a} vaiettuun v{\"a}kivaltaan. Instituutioissa kohdatun institutionaalisen v{\"a}kivallan vaikutus n{\"a}kyi my{\"o}s haastatteluhetkell{\"a}. Aineiston perusteella naisten asema maskuliinisissa p{\"a}ihdekulttuureissa n{\"a}ytt{\"a}ytyi dikotomisena. Asema ”hyv{\"a}n j{\"a}t- k{\"a}n” ja ”pirihuoran” vaihtoehtojen v{\"a}lill{\"a} aiheutti naisille h{\"a}pe{\"a}n ja syyllisyyden tunteita. N{\"a}m{\"a} tunteet saattoivat pit{\"a}{\"a} heit{\"a} kiinni p{\"a}ihdekulttuureissa ja hidas- tivat muihin yhteis{\"o}ihin takaisinliittymist{\"a}. {\"A}itiyden merkitys korostui naisten kertomuksissa, vaikka yhteys lapsiin olisi ajoittain katkennut p{\"a}ihteidenk{\"a}yt{\"o}n vuoksi. Lapset olivat merkitt{\"a}v{\"a} motivaation l{\"a}hde ja heid{\"a}n vuokseen naiset pyrkiv{\"a}t tekem{\"a}{\"a}n asioita oikein. Rikostaustaisten naisten kertomukset el{\"a}m{\"a}nkulustaan jakaantuivat aikaan ennen vankilaa, vankeusrangaistukseen sek{\"a} vapautumisen j{\"a}lkeiseen aikaan. J{\"a}sennys vastasi Arnold van Gennepin siirtym{\"a}riittiteoriaa, jota k{\"a}ytettiin aineiston j{\"a}sent{\"a}misess{\"a}. Aikaan ennen vankeusrangaistusta liittyiv{\"a}t naisia vahvasti yhteiskunnasta erottavina tekij{\"o}in{\"a} muun muassa p{\"a}ihteidenk{\"a}ytt{\"o} ja v{\"a}kivalta, sek{\"a} erottamista vahvistaneet syrj{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t mekanismit. Liminaali paikantui van- keusrangaistukseen. Liminaaliin naiset liittiv{\"a}t kertomuksissaan tuntemuksen pys{\"a}htymisest{\"a}, itsetuntemuksen lis{\"a}{\"a}ntymisen ja muutoksen mahdollisuuden. Liminaaliin liittyi kuitenkin my{\"o}s sellaisia valtasuhteita, jotka yll{\"a}pitiv{\"a}t naisten erottautumista yhteiskunnasta. Vankeusrangaistuksen j{\"a}lkeinen aika paikantui takaisinliittymiseksi ja -liitt{\"a}miseksi. Se ei kuitenkaan ollut itsest{\"a}{\"a}nselvyys, vaan sis{\"a}lsi yksil{\"o}n oman aktiivisuuden ja muutoksen tavoittelun (takaisinliittyminen) sek{\"a} yhteiskunnan taholta tulevan tuen (takaisinliitt{\"a}minen). Takaisinliittyminen oli mahdollista toteutua normatiivisen kansalaisuuden sek{\"a} mielekk{\"a}{\"a}n el{\"a}m{\"a}n saavuttamisen kautta. Tutkimuksessa testattiin ja kehitettiin van Gennepin siirtym{\"a}riittiteoriaa. Teoria j{\"a}sent{\"a}{\"a} naisten kertomuksista havaittua prosessimaisuutta koetun kuulumisen ja kuulumattomuuden v{\"a}lill{\"a}. Tutkimuksen perusteella on osoitettu vankilasta vapautumiseen liittyvi{\"a} tuen tarpeita. Riitt{\"a}v{\"a} ja ennen vapautumista aloitettava tuki on kokonaisvaltaista vankeinhoitoa, p{\"a}ihde- ja mielenterveyspalveluita sek{\"a} {\"a}itiyden tukemista. N{\"a}iden tukimuotojen jatkumista vapautumisen j{\"a}lkeen tukevat vapautuneiden tilanteeseen erikoistunut sosiaality{\"o}ntekij{\"a} ja asumiseen tarjottava tuki. Avainsanat: rikostausta, naiset, naisvangit, vankeus, p{\"a}ihteiden k{\"a}ytt{\"o}, v{\"a}kival- ta, siirtym{\"a}riitit, feministinen kriminologia, kriittinen kriminologia ",

keywords = "rikostausta, naiset, naisvangit, vankeus, p{\"a}ihteiden k{\"a}ytt{\"o}, v{\"a}kivalta, siirtym{\"a}riitit, feministinen kriminologia, kriittinen kriminologia",

author = "Ulla Salovaara",

year = "2019",

month = mar,

day = "8",

language = "suomi",

isbn = "978-951-53-3420-6",

school = "Jyv{\"a}skyl{\"a}n yliopisto",

}

TY - THES

T1 - Rikoksista tuomitut naiset

T2 - Yhteisöstä erottaminen ja takaisinliittymisen mahdollisuudet

AU - Salovaara, Ulla

PY - 2019/3/8

Y1 - 2019/3/8

N2 - Tutkimus käsittelee yhteisöstä erottamisen ja siihen takaisinliittymisen mahdol- lisuuksia rikostaustaisten naisten elämässä. Tutkimuksen kohteena ovat rikos- taustaisten naisten kertomukset elämänkulustaan. Tutkimuksessa analysoidaan naisten kertomuksia siirtymäriittiteorian eli yhteisöstä erottamisen, liminaalin ja takaisinliittämisen näkökulmasta. Aineisto on kerätty haastattelemalla 18 naista, jotka haastatteluhetkellä olivat joko suorittamassa vankeusrangaistustaan, ehdonalaisen vapauden valvonnassa tai rangaistuksensa suorittaneet. Aineiston analyysissa on käytetty narratiivista lähestymistapaa sekä Greimasin aktanttimallia. Aineiston analyysissa esiin nousevia keskeisiä teemoja ovat päihteidenkäyttö, väkivalta, äitiys ja naisen asema. Naisten päihteidenkäytön kertomukset ovat jakautuneet kolmenlaisiksi aloitusiän mukaisesti. Päihteidenkäytön lisääntyessä negatiivisten vetovoimatekijöiden määrä kasvoi. Riippuvuus ja vahingoittavat suhteet sitoivat naisia tiukemmin päihteitä käyttäviin verkostoihin. Väkivalta on luokiteltu analyysissa parisuhdeväkivaltaan, itsetehtyyn väkivaltaan, ulko- puolisten naisiin kohdistamaan väkivaltaan, institutionaaliseen väkivaltaan sekä vaiettuun väkivaltaan. Instituutioissa kohdatun institutionaalisen väkivallan vaikutus näkyi myös haastatteluhetkellä. Aineiston perusteella naisten asema maskuliinisissa päihdekulttuureissa näyttäytyi dikotomisena. Asema ”hyvän jät- kän” ja ”pirihuoran” vaihtoehtojen välillä aiheutti naisille häpeän ja syyllisyyden tunteita. Nämä tunteet saattoivat pitää heitä kiinni päihdekulttuureissa ja hidas- tivat muihin yhteisöihin takaisinliittymistä. Äitiyden merkitys korostui naisten kertomuksissa, vaikka yhteys lapsiin olisi ajoittain katkennut päihteidenkäytön vuoksi. Lapset olivat merkittävä motivaation lähde ja heidän vuokseen naiset pyrkivät tekemään asioita oikein. Rikostaustaisten naisten kertomukset elämänkulustaan jakaantuivat aikaan ennen vankilaa, vankeusrangaistukseen sekä vapautumisen jälkeiseen aikaan. Jäsennys vastasi Arnold van Gennepin siirtymäriittiteoriaa, jota käytettiin aineiston jäsentämisessä. Aikaan ennen vankeusrangaistusta liittyivät naisia vahvasti yhteiskunnasta erottavina tekijöinä muun muassa päihteidenkäyttö ja väkivalta, sekä erottamista vahvistaneet syrjäyttävät mekanismit. Liminaali paikantui van- keusrangaistukseen. Liminaaliin naiset liittivät kertomuksissaan tuntemuksen pysähtymisestä, itsetuntemuksen lisääntymisen ja muutoksen mahdollisuuden. Liminaaliin liittyi kuitenkin myös sellaisia valtasuhteita, jotka ylläpitivät naisten erottautumista yhteiskunnasta. Vankeusrangaistuksen jälkeinen aika paikantui takaisinliittymiseksi ja -liittämiseksi. Se ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, vaan sisälsi yksilön oman aktiivisuuden ja muutoksen tavoittelun (takaisinliittyminen) sekä yhteiskunnan taholta tulevan tuen (takaisinliittäminen). Takaisinliittyminen oli mahdollista toteutua normatiivisen kansalaisuuden sekä mielekkään elämän saavuttamisen kautta. Tutkimuksessa testattiin ja kehitettiin van Gennepin siirtymäriittiteoriaa. Teoria jäsentää naisten kertomuksista havaittua prosessimaisuutta koetun kuulumisen ja kuulumattomuuden välillä. Tutkimuksen perusteella on osoitettu vankilasta vapautumiseen liittyviä tuen tarpeita. Riittävä ja ennen vapautumista aloitettava tuki on kokonaisvaltaista vankeinhoitoa, päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä äitiyden tukemista. Näiden tukimuotojen jatkumista vapautumisen jälkeen tukevat vapautuneiden tilanteeseen erikoistunut sosiaalityöntekijä ja asumiseen tarjottava tuki. Avainsanat: rikostausta, naiset, naisvangit, vankeus, päihteiden käyttö, väkival- ta, siirtymäriitit, feministinen kriminologia, kriittinen kriminologia

AB - Tutkimus käsittelee yhteisöstä erottamisen ja siihen takaisinliittymisen mahdol- lisuuksia rikostaustaisten naisten elämässä. Tutkimuksen kohteena ovat rikos- taustaisten naisten kertomukset elämänkulustaan. Tutkimuksessa analysoidaan naisten kertomuksia siirtymäriittiteorian eli yhteisöstä erottamisen, liminaalin ja takaisinliittämisen näkökulmasta. Aineisto on kerätty haastattelemalla 18 naista, jotka haastatteluhetkellä olivat joko suorittamassa vankeusrangaistustaan, ehdonalaisen vapauden valvonnassa tai rangaistuksensa suorittaneet. Aineiston analyysissa on käytetty narratiivista lähestymistapaa sekä Greimasin aktanttimallia. Aineiston analyysissa esiin nousevia keskeisiä teemoja ovat päihteidenkäyttö, väkivalta, äitiys ja naisen asema. Naisten päihteidenkäytön kertomukset ovat jakautuneet kolmenlaisiksi aloitusiän mukaisesti. Päihteidenkäytön lisääntyessä negatiivisten vetovoimatekijöiden määrä kasvoi. Riippuvuus ja vahingoittavat suhteet sitoivat naisia tiukemmin päihteitä käyttäviin verkostoihin. Väkivalta on luokiteltu analyysissa parisuhdeväkivaltaan, itsetehtyyn väkivaltaan, ulko- puolisten naisiin kohdistamaan väkivaltaan, institutionaaliseen väkivaltaan sekä vaiettuun väkivaltaan. Instituutioissa kohdatun institutionaalisen väkivallan vaikutus näkyi myös haastatteluhetkellä. Aineiston perusteella naisten asema maskuliinisissa päihdekulttuureissa näyttäytyi dikotomisena. Asema ”hyvän jät- kän” ja ”pirihuoran” vaihtoehtojen välillä aiheutti naisille häpeän ja syyllisyyden tunteita. Nämä tunteet saattoivat pitää heitä kiinni päihdekulttuureissa ja hidas- tivat muihin yhteisöihin takaisinliittymistä. Äitiyden merkitys korostui naisten kertomuksissa, vaikka yhteys lapsiin olisi ajoittain katkennut päihteidenkäytön vuoksi. Lapset olivat merkittävä motivaation lähde ja heidän vuokseen naiset pyrkivät tekemään asioita oikein. Rikostaustaisten naisten kertomukset elämänkulustaan jakaantuivat aikaan ennen vankilaa, vankeusrangaistukseen sekä vapautumisen jälkeiseen aikaan. Jäsennys vastasi Arnold van Gennepin siirtymäriittiteoriaa, jota käytettiin aineiston jäsentämisessä. Aikaan ennen vankeusrangaistusta liittyivät naisia vahvasti yhteiskunnasta erottavina tekijöinä muun muassa päihteidenkäyttö ja väkivalta, sekä erottamista vahvistaneet syrjäyttävät mekanismit. Liminaali paikantui van- keusrangaistukseen. Liminaaliin naiset liittivät kertomuksissaan tuntemuksen pysähtymisestä, itsetuntemuksen lisääntymisen ja muutoksen mahdollisuuden. Liminaaliin liittyi kuitenkin myös sellaisia valtasuhteita, jotka ylläpitivät naisten erottautumista yhteiskunnasta. Vankeusrangaistuksen jälkeinen aika paikantui takaisinliittymiseksi ja -liittämiseksi. Se ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, vaan sisälsi yksilön oman aktiivisuuden ja muutoksen tavoittelun (takaisinliittyminen) sekä yhteiskunnan taholta tulevan tuen (takaisinliittäminen). Takaisinliittyminen oli mahdollista toteutua normatiivisen kansalaisuuden sekä mielekkään elämän saavuttamisen kautta. Tutkimuksessa testattiin ja kehitettiin van Gennepin siirtymäriittiteoriaa. Teoria jäsentää naisten kertomuksista havaittua prosessimaisuutta koetun kuulumisen ja kuulumattomuuden välillä. Tutkimuksen perusteella on osoitettu vankilasta vapautumiseen liittyviä tuen tarpeita. Riittävä ja ennen vapautumista aloitettava tuki on kokonaisvaltaista vankeinhoitoa, päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä äitiyden tukemista. Näiden tukimuotojen jatkumista vapautumisen jälkeen tukevat vapautuneiden tilanteeseen erikoistunut sosiaalityöntekijä ja asumiseen tarjottava tuki. Avainsanat: rikostausta, naiset, naisvangit, vankeus, päihteiden käyttö, väkival- ta, siirtymäriitit, feministinen kriminologia, kriittinen kriminologia

KW - rikostausta

KW - naiset

KW - naisvangit

KW - vankeus

KW - päihteiden käyttö

KW - väkivalta

KW - siirtymäriitit

KW - feministinen kriminologia

KW - kriittinen kriminologia

M3 - Väitöskirja

SN - 978-951-53-3420-6

CY - Rikosseuraamusalan koulutuskeskus

ER -