”Paljon on tehty, mutta paljon on vielä kehitettävää”: Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuspilotin arviointi 2022

Marita Härmälä; Erika Sarivaara; Petteri Laihonen; Mari Huhtanen

”Paljon on tehty, mutta paljon on vielä kehitettävää”: Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuspilotin arviointi 2022

Marita Härmälä, Erika Sarivaara, Petteri Laihonen, Mari Huhtanen

Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkimustuotokset: Kirja/raportti › Tutkimusraportti

Abstrakti

aportissa tarkastellaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) toteuttaman arvioinnin tuloksia saamen kielten etäopetuspilotin (1.8.2018−31.8.2023) toimivuudesta ja opetuksen
vaikuttavuudesta. Etäopetuspilotissa saamen kielten (pohjoissaame, inarinsaame, koltansaame)
opetusta annetaan kaksi vuosiviikkotuntia perusopetusta ja lukiokoulutusta täydentävänä opetuksena.
Opetusta johtaa Utsjoen kunta ja koordinoi Saamelaiskäräjät, ja se on tarkoitettu saamelaisalueen
ulkopuolella asuville lapsille ja nuorille, joilla saamen kieli on perheen tai suvun kieli. Oppilaita on
esikouluikäisistä lukiolaisiin. Oppilaiden määrä on kasvanut 50:stä 150:een etäopetuspilotin aikana.
Arvioinnilla tuotettiin tietoa kolmeen pääteemaan liittyen. Ensinnäkin selvitettiin, missä määrin
opetukseen osallistuvien määrä on lisääntynyt etäopetuspilotin aikana, ja mitkä tekijät edistävät
tai estävät etäopetukseen osallistumista. Toinen teema tarkastelee etäopetuspilotin pedagogisten
tavoitteiden toteutumista ja kolmas rahoitusmallin toimivuutta.
Arviointiaineistoa kerättiin kuulemisilla, kyselyillä ja haastatteluilla. Lisäksi havainnoitiin saamen kielten oppitunteja. Kuulemistilaisuuksiin osallistui 12 opetuksen järjestäjää ja 17 koulua.
Kyselyitä laadittiin kolme erilaista, ja niihin vastasi 47 opetuksen järjestäjää tai koulua1
, 71 oppilasta esiopetuksesta lukiokoulutukseen ja 29 oppilaiden huoltajaa. Esikoululaisia ja luokkien 1–2
oppilaita haastatteli lasten ohjaaja. Hanketyöntekijöistä haastateltiin seitsemää eri tehtävissä
toiminutta henkilöä. Lisäksi havainnoitiin yhteensä 11 pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen oppituntia.
Etäopetuksena annettavan saamen kielten opetuksen saavutettavuudesta havaittiin, että opetukseen hakeutuminen on useimmiten huoltajan ja oppilaan oman aktiivisuuden varassa. Opetuksen järjestäjille tai kouluille tieto oppilaan saamelaistaustasta ja mahdollisuudesta osallistua
opetukseen ei välttämättä välity. Syynä voi olla esimerkiksi se, että väestörekisteriin voi merkitä
äidinkieleksi vain yhden kielen. Toisaalta pitää ottaa huomioon, että suurin osa saamelaisista on
käynyt läpi kielenvaihdon enemmistökieleen muun muassa aiemman suomalaisen kielikoulu1 Kysely osoitettiin koulujen rehtorille, joka sitten vastasi kyselyyn itse tai ohjasi sen asiasta enemmän tietävälle henkilölle.
4
tuspolitiikan vuoksi. Etäopetuspilotin myötä tietoisuus saamen kielistä, saamelaisuudesta sekä
maamme alkuperäiskansasta ja sen kulttuurisista ominaispiirteistä on ainakin jossain määrin
tullut näkyvämmäksi kunnissa ja koulujen arjessa. Selkeimmin kiinnostuksen lisääntyminen
näkyy kaikkien kolmen saamen kielen oppilasmäärien ja hankkeessa mukana olevien koulujen
lukumäärän kasvuna. Koulukohtainen oppilasmäärä on kuitenkin edelleen pieni (useimmiten 1–2
oppilasta), mikä tuo haasteita tuntien sijoittamiselle lukujärjestykseen ja ohjaajien resursointiin.
Jos saamen kieli nähdään oppilaalle niin sanottuna ylimääräisenä oppiaineena, sijoittuvat oppitunnit koulupäivän ulkopuolelle. Tällöin oppilaalle on annettu mahdollisuus osallistua tunneille
myös kotoa, mikä puolestaan aiheuttaa epätietoisuutta valvonta- ja vastuukysymyksistä. Vaikka
tiedotus ja ohjeistus on hankkeen elinkaaren aikana selkeästi parantunut, on tiedotusta edelleen
kehitettävä opetuksen saavutettavuuden lisäämiseksi. Opetuksen järjestäjät ja koulut kaipaavat
lisäksi selkeitä valtakunnallisia linjauksia ohjaajan tehtävistä ja opetuksen vastuukysymyksistä
varsinkin silloin, kun oppilas osallistuu opetukseen kotoa käsin.
Etäopetuspilotin pedagogisten tavoitteiden toteutumista edistävistä ja estävistä tekijöistä havaittiin, että suurimmat haasteet liittyvät oppilaiden eritasoiseen saamen kielen osaamiseen. Oppilaita
ryhmitellään pienten kielikohtaisten oppilasmäärien vuoksi ikäryhmittäin, vaikka se ei olisi pedagogisesti järkevää. Osaltaan tämä on seurausta siitä, että valtakunnallisessa ja paikallisessa opetussuunnitelmassa opetuksen sisältö ja tavoitteet on asetettu ikätasoittain, ei oppilaiden osaamistason
mukaisesti. Oppilaiden ryhmittely osaamistason mukaan on jo nyt mahdollista pohjoissaamessa,
missä kielenpuhujia ja oppilaita on inarin- ja koltansaamea enemmän. Oppilaiden motivaation ja
opettajien jaksamisen kannalta tulee kuitenkin jatkossa pohtia, onko saamen kielen opetukselle
mahdollista laatia omat opetussuunnitelman perusteet, eli saamelainen opetussuunnitelma, jossa
lähtökohtana on oppilaiden osaamistaso ikäryhmittäisen luokittelun lisäksi. Tavoitteiden eriyttäminen osaamistasoittain helpottaa opetusmateriaalien laadintaa ja auttaa ylläpitämään oppilaiden
motivaatiota opiskella saamen kieltä myös jatkossa. Tuntien havainnoinnin ja oppilaiden itsensä
kertoman perusteella saamelaisuus ja saamelainen kulttuuri näkyvät hyvin opetuksessa. Esimerkkinä hyvästä käytänteestä on jonkin tietyn teeman, kuten saamelaisuuden päivän, käsittely eri
oppilasryhmissä niin, että oppilaille laaditaan tehtäviä osaamistasonsa mukaisesti. Oppilaat myös
pitävät saamen tunneista ja kokevat tarvitsevansa saamen kieltä elämässään.
Tavoitteiden eriyttämisen ohessa toinen opetuksen kehittämiskohde on oppilasarviointi. Hankehenkilöstön haastatteluissa arviointi tunnistettiin yhdeksi hankeen kipupisteeksi ja siihen haluttiin
koulutusta ja lisäohjeistusta. Oppilailla on etäopetuspilotissa vain harvoin kirjallisia kokeita ja
kotiläksyjä, joten oppilaiden pääasiallinen näyttö osaamisesta tulee oppitunneille osallistumisen
kautta. Oppilaalle annetaan osallistumistodistus, jos hän on läsnä 70 % tunneista.
Rahoitusmallin toimivuus oli herättänyt jo etäopetuspilotin alkuvaiheessa paljon kysymyksiä.
Arviointitulosten mukaan opetuksen järjestäjät ja koulut kaipaavat selkeitä linjauksia siitä, miten
oppilaan opiskelu kotona vaikuttaa saatuun rahoitukseen. Rahojen kierrätystä koulujen ja opetuksen
järjestäjän kautta haluttiin vähentää siirtämällä valtionavustus suoraan opetusta koordinoivalle
Utsjoen kunnalle. Ohjaajan saatavuus on yhteydessä myös koulun resursseihin: jos tunnilla tulee
olla ohjaaja aina saatavilla, on ohjaajalle oltava myös selkeästi resursoituna työaikaa. Rahoitusmallin
kehittämisehdotuksena esitettiin rahoituksen sitomista tuntimäärään, minkä uskottiin lisäävän
myös etäopetuspilottiin osallistuvien oppilaiden lukumäärää.
5
Arviointitulosten pohjalta Karvi laati kehittämissuosituksia eri toimijatasoille ja etäopetuspilotin jatkoa pohtiville viranomaisille. Keskeiset kehittämiskohteet ovat opettajien työsuhteiden
vakinaistamisen lisäksi saamen kielen statuksen selkiyttäminen valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa. Saamen kielten (etä)opetukseen tarvitaan erillistä lisärahoitusta, koska on vielä pitkä
matka siihen, että kaikki aiemman assimilaatiopolitiikan johdosta saamen kielen menettäneet
alkuperäiskansan perheet saavat mahdollisuuden kielensä elvytykseen koko maassa. Saamen kielille
tarvitaan oma opetussuunnitelma, jossa saamen kielten ja saamelaiskulttuurin erityisluonne tulee
huomioiduksi. Lisäksi tulee selkiyttää eri toimijoiden vastuita, linjata ohjaajan rooli ja resursointi
sekä selkiyttää etäopetuspilotin rahoitusmallia. Kuntien ja koulujen tulee lisätä tiedottamistaan
oppilaiden mahdollisuudesta osallistua etäyhteyksin toteutettavaan saamen kielten opetukseen.
Saamen kielten opettajille tulee järjestää erityisesti etäyhteyksin toteutettavaan opetukseen soveltuvaa arviointiosaamiskoulutusta.
Avainsanat: saamen kielet, etäopetuspilotti, opetuksen vaikuttavuus, alkuperäiskansa, kielten
elvytys

Alkuperäiskieli	suomi
Kustantaja	KARVI
Sivumäärä	150
Tila	Julkaistu - 18 tammik. 2023
OKM-julkaisutyyppi	D4 Julkaistu tutkimus- tai kehittämisraportti

Hakusanat

saamen kielet, etäopetuspilotti, opetuksen vaikuttavuus, alkuperäiskansa, kielten elvytys

Pääsy tutkimustuotokseen

https://karvi.fi/wp-content/uploads/2023/01/KARVI_0323.pdf

Viite tähän julkaisuun

@book{efea3478c3db4becad675ee9ae01584c,

title = "”Paljon on tehty, mutta paljon on viel{\"a} kehitett{\"a}v{\"a}{\"a}”: Saamen kielten et{\"a}yhteyksi{\"a} hy{\"o}dynt{\"a}v{\"a}n opetuspilotin arviointi 2022",

abstract = "aportissa tarkastellaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) toteuttaman arvioinnin tuloksia saamen kielten et{\"a}opetuspilotin (1.8.2018−31.8.2023) toimivuudesta ja opetuksen vaikuttavuudesta. Et{\"a}opetuspilotissa saamen kielten (pohjoissaame, inarinsaame, koltansaame) opetusta annetaan kaksi vuosiviikkotuntia perusopetusta ja lukiokoulutusta t{\"a}ydent{\"a}v{\"a}n{\"a} opetuksena. Opetusta johtaa Utsjoen kunta ja koordinoi Saamelaisk{\"a}r{\"a}j{\"a}t, ja se on tarkoitettu saamelaisalueen ulkopuolella asuville lapsille ja nuorille, joilla saamen kieli on perheen tai suvun kieli. Oppilaita on esikouluik{\"a}isist{\"a} lukiolaisiin. Oppilaiden m{\"a}{\"a}r{\"a} on kasvanut 50:st{\"a} 150:een et{\"a}opetuspilotin aikana. Arvioinnilla tuotettiin tietoa kolmeen p{\"a}{\"a}teemaan liittyen. Ensinn{\"a}kin selvitettiin, miss{\"a} m{\"a}{\"a}rin opetukseen osallistuvien m{\"a}{\"a}r{\"a} on lis{\"a}{\"a}ntynyt et{\"a}opetuspilotin aikana, ja mitk{\"a} tekij{\"a}t edist{\"a}v{\"a}t tai est{\"a}v{\"a}t et{\"a}opetukseen osallistumista. Toinen teema tarkastelee et{\"a}opetuspilotin pedagogisten tavoitteiden toteutumista ja kolmas rahoitusmallin toimivuutta. Arviointiaineistoa ker{\"a}ttiin kuulemisilla, kyselyill{\"a} ja haastatteluilla. Lis{\"a}ksi havainnoitiin saamen kielten oppitunteja. Kuulemistilaisuuksiin osallistui 12 opetuksen j{\"a}rjest{\"a}j{\"a}{\"a} ja 17 koulua. Kyselyit{\"a} laadittiin kolme erilaista, ja niihin vastasi 47 opetuksen j{\"a}rjest{\"a}j{\"a}{\"a} tai koulua1, 71 oppilasta esiopetuksesta lukiokoulutukseen ja 29 oppilaiden huoltajaa. Esikoululaisia ja luokkien 1–2 oppilaita haastatteli lasten ohjaaja. Hankety{\"o}ntekij{\"o}ist{\"a} haastateltiin seitsem{\"a}{\"a} eri teht{\"a}viss{\"a} toiminutta henkil{\"o}{\"a}. Lis{\"a}ksi havainnoitiin yhteens{\"a} 11 pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen oppituntia. Et{\"a}opetuksena annettavan saamen kielten opetuksen saavutettavuudesta havaittiin, ett{\"a} opetukseen hakeutuminen on useimmiten huoltajan ja oppilaan oman aktiivisuuden varassa. Opetuksen j{\"a}rjest{\"a}jille tai kouluille tieto oppilaan saamelaistaustasta ja mahdollisuudesta osallistua opetukseen ei v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}tt{\"a} v{\"a}lity. Syyn{\"a} voi olla esimerkiksi se, ett{\"a} v{\"a}est{\"o}rekisteriin voi merkit{\"a} {\"a}idinkieleksi vain yhden kielen. Toisaalta pit{\"a}{\"a} ottaa huomioon, ett{\"a} suurin osa saamelaisista on k{\"a}ynyt l{\"a}pi kielenvaihdon enemmist{\"o}kieleen muun muassa aiemman suomalaisen kielikoulu1 Kysely osoitettiin koulujen rehtorille, joka sitten vastasi kyselyyn itse tai ohjasi sen asiasta enemm{\"a}n tiet{\"a}v{\"a}lle henkil{\"o}lle.4tuspolitiikan vuoksi. Et{\"a}opetuspilotin my{\"o}t{\"a} tietoisuus saamen kielist{\"a}, saamelaisuudesta sek{\"a} maamme alkuper{\"a}iskansasta ja sen kulttuurisista ominaispiirteist{\"a} on ainakin jossain m{\"a}{\"a}rin tullut n{\"a}kyv{\"a}mm{\"a}ksi kunnissa ja koulujen arjessa. Selkeimmin kiinnostuksen lis{\"a}{\"a}ntyminen n{\"a}kyy kaikkien kolmen saamen kielen oppilasm{\"a}{\"a}rien ja hankkeessa mukana olevien koulujen lukum{\"a}{\"a}r{\"a}n kasvuna. Koulukohtainen oppilasm{\"a}{\"a}r{\"a} on kuitenkin edelleen pieni (useimmiten 1–2 oppilasta), mik{\"a} tuo haasteita tuntien sijoittamiselle lukuj{\"a}rjestykseen ja ohjaajien resursointiin. Jos saamen kieli n{\"a}hd{\"a}{\"a}n oppilaalle niin sanottuna ylim{\"a}{\"a}r{\"a}isen{\"a} oppiaineena, sijoittuvat oppitunnit koulup{\"a}iv{\"a}n ulkopuolelle. T{\"a}ll{\"o}in oppilaalle on annettu mahdollisuus osallistua tunneille my{\"o}s kotoa, mik{\"a} puolestaan aiheuttaa ep{\"a}tietoisuutta valvonta- ja vastuukysymyksist{\"a}. Vaikka tiedotus ja ohjeistus on hankkeen elinkaaren aikana selke{\"a}sti parantunut, on tiedotusta edelleen kehitett{\"a}v{\"a} opetuksen saavutettavuuden lis{\"a}{\"a}miseksi. Opetuksen j{\"a}rjest{\"a}j{\"a}t ja koulut kaipaavat lis{\"a}ksi selkeit{\"a} valtakunnallisia linjauksia ohjaajan teht{\"a}vist{\"a} ja opetuksen vastuukysymyksist{\"a} varsinkin silloin, kun oppilas osallistuu opetukseen kotoa k{\"a}sin.Et{\"a}opetuspilotin pedagogisten tavoitteiden toteutumista edist{\"a}vist{\"a} ja est{\"a}vist{\"a} tekij{\"o}ist{\"a} havaittiin, ett{\"a} suurimmat haasteet liittyv{\"a}t oppilaiden eritasoiseen saamen kielen osaamiseen. Oppilaita ryhmitell{\"a}{\"a}n pienten kielikohtaisten oppilasm{\"a}{\"a}rien vuoksi ik{\"a}ryhmitt{\"a}in, vaikka se ei olisi pedagogisesti j{\"a}rkev{\"a}{\"a}. Osaltaan t{\"a}m{\"a} on seurausta siit{\"a}, ett{\"a} valtakunnallisessa ja paikallisessa opetussuunnitelmassa opetuksen sis{\"a}lt{\"o} ja tavoitteet on asetettu ik{\"a}tasoittain, ei oppilaiden osaamistason mukaisesti. Oppilaiden ryhmittely osaamistason mukaan on jo nyt mahdollista pohjoissaamessa, miss{\"a} kielenpuhujia ja oppilaita on inarin- ja koltansaamea enemm{\"a}n. Oppilaiden motivaation ja opettajien jaksamisen kannalta tulee kuitenkin jatkossa pohtia, onko saamen kielen opetukselle mahdollista laatia omat opetussuunnitelman perusteet, eli saamelainen opetussuunnitelma, jossa l{\"a}ht{\"o}kohtana on oppilaiden osaamistaso ik{\"a}ryhmitt{\"a}isen luokittelun lis{\"a}ksi. Tavoitteiden eriytt{\"a}minen osaamistasoittain helpottaa opetusmateriaalien laadintaa ja auttaa yll{\"a}pit{\"a}m{\"a}{\"a}n oppilaiden motivaatiota opiskella saamen kielt{\"a} my{\"o}s jatkossa. Tuntien havainnoinnin ja oppilaiden itsens{\"a} kertoman perusteella saamelaisuus ja saamelainen kulttuuri n{\"a}kyv{\"a}t hyvin opetuksessa. Esimerkkin{\"a} hyv{\"a}st{\"a} k{\"a}yt{\"a}nteest{\"a} on jonkin tietyn teeman, kuten saamelaisuuden p{\"a}iv{\"a}n, k{\"a}sittely eri oppilasryhmiss{\"a} niin, ett{\"a} oppilaille laaditaan teht{\"a}vi{\"a} osaamistasonsa mukaisesti. Oppilaat my{\"o}s pit{\"a}v{\"a}t saamen tunneista ja kokevat tarvitsevansa saamen kielt{\"a} el{\"a}m{\"a}ss{\"a}{\"a}n.Tavoitteiden eriytt{\"a}misen ohessa toinen opetuksen kehitt{\"a}miskohde on oppilasarviointi. Hankehenkil{\"o}st{\"o}n haastatteluissa arviointi tunnistettiin yhdeksi hankeen kipupisteeksi ja siihen haluttiin koulutusta ja lis{\"a}ohjeistusta. Oppilailla on et{\"a}opetuspilotissa vain harvoin kirjallisia kokeita ja kotil{\"a}ksyj{\"a}, joten oppilaiden p{\"a}{\"a}asiallinen n{\"a}ytt{\"o} osaamisesta tulee oppitunneille osallistumisen kautta. Oppilaalle annetaan osallistumistodistus, jos h{\"a}n on l{\"a}sn{\"a} 70 % tunneista.Rahoitusmallin toimivuus oli her{\"a}tt{\"a}nyt jo et{\"a}opetuspilotin alkuvaiheessa paljon kysymyksi{\"a}. Arviointitulosten mukaan opetuksen j{\"a}rjest{\"a}j{\"a}t ja koulut kaipaavat selkeit{\"a} linjauksia siit{\"a}, miten oppilaan opiskelu kotona vaikuttaa saatuun rahoitukseen. Rahojen kierr{\"a}tyst{\"a} koulujen ja opetuksen j{\"a}rjest{\"a}j{\"a}n kautta haluttiin v{\"a}hent{\"a}{\"a} siirt{\"a}m{\"a}ll{\"a} valtionavustus suoraan opetusta koordinoivalle Utsjoen kunnalle. Ohjaajan saatavuus on yhteydess{\"a} my{\"o}s koulun resursseihin: jos tunnilla tulee olla ohjaaja aina saatavilla, on ohjaajalle oltava my{\"o}s selke{\"a}sti resursoituna ty{\"o}aikaa. Rahoitusmallin kehitt{\"a}misehdotuksena esitettiin rahoituksen sitomista tuntim{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}n, mink{\"a} uskottiin lis{\"a}{\"a}v{\"a}n my{\"o}s et{\"a}opetuspilottiin osallistuvien oppilaiden lukum{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}.5Arviointitulosten pohjalta Karvi laati kehitt{\"a}missuosituksia eri toimijatasoille ja et{\"a}opetuspilotin jatkoa pohtiville viranomaisille. Keskeiset kehitt{\"a}miskohteet ovat opettajien ty{\"o}suhteiden vakinaistamisen lis{\"a}ksi saamen kielen statuksen selkiytt{\"a}minen valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa. Saamen kielten (et{\"a})opetukseen tarvitaan erillist{\"a} lis{\"a}rahoitusta, koska on viel{\"a} pitk{\"a} matka siihen, ett{\"a} kaikki aiemman assimilaatiopolitiikan johdosta saamen kielen menett{\"a}neet alkuper{\"a}iskansan perheet saavat mahdollisuuden kielens{\"a} elvytykseen koko maassa. Saamen kielille tarvitaan oma opetussuunnitelma, jossa saamen kielten ja saamelaiskulttuurin erityisluonne tulee huomioiduksi. Lis{\"a}ksi tulee selkiytt{\"a}{\"a} eri toimijoiden vastuita, linjata ohjaajan rooli ja resursointi sek{\"a} selkiytt{\"a}{\"a} et{\"a}opetuspilotin rahoitusmallia. Kuntien ja koulujen tulee lis{\"a}t{\"a} tiedottamistaan oppilaiden mahdollisuudesta osallistua et{\"a}yhteyksin toteutettavaan saamen kielten opetukseen. Saamen kielten opettajille tulee j{\"a}rjest{\"a}{\"a} erityisesti et{\"a}yhteyksin toteutettavaan opetukseen soveltuvaa arviointiosaamiskoulutusta.Avainsanat: saamen kielet, et{\"a}opetuspilotti, opetuksen vaikuttavuus, alkuper{\"a}iskansa, kielten elvytys",

keywords = "saamen kielet, et{\"a}opetuspilotti, opetuksen vaikuttavuus, alkuper{\"a}iskansa, kielten elvytys",

author = "Marita H{\"a}rm{\"a}l{\"a} and Erika Sarivaara and Petteri Laihonen and Mari Huhtanen",

year = "2023",

month = jan,

day = "18",

language = "suomi",

publisher = "KARVI",

address = "Suomi",

}

TY - BOOK

T1 - ”Paljon on tehty, mutta paljon on vielä kehitettävää”

T2 - Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuspilotin arviointi 2022

AU - Härmälä, Marita

AU - Sarivaara, Erika

AU - Laihonen, Petteri

AU - Huhtanen, Mari

PY - 2023/1/18

Y1 - 2023/1/18

N2 - aportissa tarkastellaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) toteuttaman arvioinnin tuloksia saamen kielten etäopetuspilotin (1.8.2018−31.8.2023) toimivuudesta ja opetuksen vaikuttavuudesta. Etäopetuspilotissa saamen kielten (pohjoissaame, inarinsaame, koltansaame) opetusta annetaan kaksi vuosiviikkotuntia perusopetusta ja lukiokoulutusta täydentävänä opetuksena. Opetusta johtaa Utsjoen kunta ja koordinoi Saamelaiskäräjät, ja se on tarkoitettu saamelaisalueen ulkopuolella asuville lapsille ja nuorille, joilla saamen kieli on perheen tai suvun kieli. Oppilaita on esikouluikäisistä lukiolaisiin. Oppilaiden määrä on kasvanut 50:stä 150:een etäopetuspilotin aikana. Arvioinnilla tuotettiin tietoa kolmeen pääteemaan liittyen. Ensinnäkin selvitettiin, missä määrin opetukseen osallistuvien määrä on lisääntynyt etäopetuspilotin aikana, ja mitkä tekijät edistävät tai estävät etäopetukseen osallistumista. Toinen teema tarkastelee etäopetuspilotin pedagogisten tavoitteiden toteutumista ja kolmas rahoitusmallin toimivuutta. Arviointiaineistoa kerättiin kuulemisilla, kyselyillä ja haastatteluilla. Lisäksi havainnoitiin saamen kielten oppitunteja. Kuulemistilaisuuksiin osallistui 12 opetuksen järjestäjää ja 17 koulua. Kyselyitä laadittiin kolme erilaista, ja niihin vastasi 47 opetuksen järjestäjää tai koulua1, 71 oppilasta esiopetuksesta lukiokoulutukseen ja 29 oppilaiden huoltajaa. Esikoululaisia ja luokkien 1–2 oppilaita haastatteli lasten ohjaaja. Hanketyöntekijöistä haastateltiin seitsemää eri tehtävissä toiminutta henkilöä. Lisäksi havainnoitiin yhteensä 11 pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen oppituntia. Etäopetuksena annettavan saamen kielten opetuksen saavutettavuudesta havaittiin, että opetukseen hakeutuminen on useimmiten huoltajan ja oppilaan oman aktiivisuuden varassa. Opetuksen järjestäjille tai kouluille tieto oppilaan saamelaistaustasta ja mahdollisuudesta osallistua opetukseen ei välttämättä välity. Syynä voi olla esimerkiksi se, että väestörekisteriin voi merkitä äidinkieleksi vain yhden kielen. Toisaalta pitää ottaa huomioon, että suurin osa saamelaisista on käynyt läpi kielenvaihdon enemmistökieleen muun muassa aiemman suomalaisen kielikoulu1 Kysely osoitettiin koulujen rehtorille, joka sitten vastasi kyselyyn itse tai ohjasi sen asiasta enemmän tietävälle henkilölle.4tuspolitiikan vuoksi. Etäopetuspilotin myötä tietoisuus saamen kielistä, saamelaisuudesta sekä maamme alkuperäiskansasta ja sen kulttuurisista ominaispiirteistä on ainakin jossain määrin tullut näkyvämmäksi kunnissa ja koulujen arjessa. Selkeimmin kiinnostuksen lisääntyminen näkyy kaikkien kolmen saamen kielen oppilasmäärien ja hankkeessa mukana olevien koulujen lukumäärän kasvuna. Koulukohtainen oppilasmäärä on kuitenkin edelleen pieni (useimmiten 1–2 oppilasta), mikä tuo haasteita tuntien sijoittamiselle lukujärjestykseen ja ohjaajien resursointiin. Jos saamen kieli nähdään oppilaalle niin sanottuna ylimääräisenä oppiaineena, sijoittuvat oppitunnit koulupäivän ulkopuolelle. Tällöin oppilaalle on annettu mahdollisuus osallistua tunneille myös kotoa, mikä puolestaan aiheuttaa epätietoisuutta valvonta- ja vastuukysymyksistä. Vaikka tiedotus ja ohjeistus on hankkeen elinkaaren aikana selkeästi parantunut, on tiedotusta edelleen kehitettävä opetuksen saavutettavuuden lisäämiseksi. Opetuksen järjestäjät ja koulut kaipaavat lisäksi selkeitä valtakunnallisia linjauksia ohjaajan tehtävistä ja opetuksen vastuukysymyksistä varsinkin silloin, kun oppilas osallistuu opetukseen kotoa käsin.Etäopetuspilotin pedagogisten tavoitteiden toteutumista edistävistä ja estävistä tekijöistä havaittiin, että suurimmat haasteet liittyvät oppilaiden eritasoiseen saamen kielen osaamiseen. Oppilaita ryhmitellään pienten kielikohtaisten oppilasmäärien vuoksi ikäryhmittäin, vaikka se ei olisi pedagogisesti järkevää. Osaltaan tämä on seurausta siitä, että valtakunnallisessa ja paikallisessa opetussuunnitelmassa opetuksen sisältö ja tavoitteet on asetettu ikätasoittain, ei oppilaiden osaamistason mukaisesti. Oppilaiden ryhmittely osaamistason mukaan on jo nyt mahdollista pohjoissaamessa, missä kielenpuhujia ja oppilaita on inarin- ja koltansaamea enemmän. Oppilaiden motivaation ja opettajien jaksamisen kannalta tulee kuitenkin jatkossa pohtia, onko saamen kielen opetukselle mahdollista laatia omat opetussuunnitelman perusteet, eli saamelainen opetussuunnitelma, jossa lähtökohtana on oppilaiden osaamistaso ikäryhmittäisen luokittelun lisäksi. Tavoitteiden eriyttäminen osaamistasoittain helpottaa opetusmateriaalien laadintaa ja auttaa ylläpitämään oppilaiden motivaatiota opiskella saamen kieltä myös jatkossa. Tuntien havainnoinnin ja oppilaiden itsensä kertoman perusteella saamelaisuus ja saamelainen kulttuuri näkyvät hyvin opetuksessa. Esimerkkinä hyvästä käytänteestä on jonkin tietyn teeman, kuten saamelaisuuden päivän, käsittely eri oppilasryhmissä niin, että oppilaille laaditaan tehtäviä osaamistasonsa mukaisesti. Oppilaat myös pitävät saamen tunneista ja kokevat tarvitsevansa saamen kieltä elämässään.Tavoitteiden eriyttämisen ohessa toinen opetuksen kehittämiskohde on oppilasarviointi. Hankehenkilöstön haastatteluissa arviointi tunnistettiin yhdeksi hankeen kipupisteeksi ja siihen haluttiin koulutusta ja lisäohjeistusta. Oppilailla on etäopetuspilotissa vain harvoin kirjallisia kokeita ja kotiläksyjä, joten oppilaiden pääasiallinen näyttö osaamisesta tulee oppitunneille osallistumisen kautta. Oppilaalle annetaan osallistumistodistus, jos hän on läsnä 70 % tunneista.Rahoitusmallin toimivuus oli herättänyt jo etäopetuspilotin alkuvaiheessa paljon kysymyksiä. Arviointitulosten mukaan opetuksen järjestäjät ja koulut kaipaavat selkeitä linjauksia siitä, miten oppilaan opiskelu kotona vaikuttaa saatuun rahoitukseen. Rahojen kierrätystä koulujen ja opetuksen järjestäjän kautta haluttiin vähentää siirtämällä valtionavustus suoraan opetusta koordinoivalle Utsjoen kunnalle. Ohjaajan saatavuus on yhteydessä myös koulun resursseihin: jos tunnilla tulee olla ohjaaja aina saatavilla, on ohjaajalle oltava myös selkeästi resursoituna työaikaa. Rahoitusmallin kehittämisehdotuksena esitettiin rahoituksen sitomista tuntimäärään, minkä uskottiin lisäävän myös etäopetuspilottiin osallistuvien oppilaiden lukumäärää.5Arviointitulosten pohjalta Karvi laati kehittämissuosituksia eri toimijatasoille ja etäopetuspilotin jatkoa pohtiville viranomaisille. Keskeiset kehittämiskohteet ovat opettajien työsuhteiden vakinaistamisen lisäksi saamen kielen statuksen selkiyttäminen valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa. Saamen kielten (etä)opetukseen tarvitaan erillistä lisärahoitusta, koska on vielä pitkä matka siihen, että kaikki aiemman assimilaatiopolitiikan johdosta saamen kielen menettäneet alkuperäiskansan perheet saavat mahdollisuuden kielensä elvytykseen koko maassa. Saamen kielille tarvitaan oma opetussuunnitelma, jossa saamen kielten ja saamelaiskulttuurin erityisluonne tulee huomioiduksi. Lisäksi tulee selkiyttää eri toimijoiden vastuita, linjata ohjaajan rooli ja resursointi sekä selkiyttää etäopetuspilotin rahoitusmallia. Kuntien ja koulujen tulee lisätä tiedottamistaan oppilaiden mahdollisuudesta osallistua etäyhteyksin toteutettavaan saamen kielten opetukseen. Saamen kielten opettajille tulee järjestää erityisesti etäyhteyksin toteutettavaan opetukseen soveltuvaa arviointiosaamiskoulutusta.Avainsanat: saamen kielet, etäopetuspilotti, opetuksen vaikuttavuus, alkuperäiskansa, kielten elvytys

AB - aportissa tarkastellaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) toteuttaman arvioinnin tuloksia saamen kielten etäopetuspilotin (1.8.2018−31.8.2023) toimivuudesta ja opetuksen vaikuttavuudesta. Etäopetuspilotissa saamen kielten (pohjoissaame, inarinsaame, koltansaame) opetusta annetaan kaksi vuosiviikkotuntia perusopetusta ja lukiokoulutusta täydentävänä opetuksena. Opetusta johtaa Utsjoen kunta ja koordinoi Saamelaiskäräjät, ja se on tarkoitettu saamelaisalueen ulkopuolella asuville lapsille ja nuorille, joilla saamen kieli on perheen tai suvun kieli. Oppilaita on esikouluikäisistä lukiolaisiin. Oppilaiden määrä on kasvanut 50:stä 150:een etäopetuspilotin aikana. Arvioinnilla tuotettiin tietoa kolmeen pääteemaan liittyen. Ensinnäkin selvitettiin, missä määrin opetukseen osallistuvien määrä on lisääntynyt etäopetuspilotin aikana, ja mitkä tekijät edistävät tai estävät etäopetukseen osallistumista. Toinen teema tarkastelee etäopetuspilotin pedagogisten tavoitteiden toteutumista ja kolmas rahoitusmallin toimivuutta. Arviointiaineistoa kerättiin kuulemisilla, kyselyillä ja haastatteluilla. Lisäksi havainnoitiin saamen kielten oppitunteja. Kuulemistilaisuuksiin osallistui 12 opetuksen järjestäjää ja 17 koulua. Kyselyitä laadittiin kolme erilaista, ja niihin vastasi 47 opetuksen järjestäjää tai koulua1, 71 oppilasta esiopetuksesta lukiokoulutukseen ja 29 oppilaiden huoltajaa. Esikoululaisia ja luokkien 1–2 oppilaita haastatteli lasten ohjaaja. Hanketyöntekijöistä haastateltiin seitsemää eri tehtävissä toiminutta henkilöä. Lisäksi havainnoitiin yhteensä 11 pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen oppituntia. Etäopetuksena annettavan saamen kielten opetuksen saavutettavuudesta havaittiin, että opetukseen hakeutuminen on useimmiten huoltajan ja oppilaan oman aktiivisuuden varassa. Opetuksen järjestäjille tai kouluille tieto oppilaan saamelaistaustasta ja mahdollisuudesta osallistua opetukseen ei välttämättä välity. Syynä voi olla esimerkiksi se, että väestörekisteriin voi merkitä äidinkieleksi vain yhden kielen. Toisaalta pitää ottaa huomioon, että suurin osa saamelaisista on käynyt läpi kielenvaihdon enemmistökieleen muun muassa aiemman suomalaisen kielikoulu1 Kysely osoitettiin koulujen rehtorille, joka sitten vastasi kyselyyn itse tai ohjasi sen asiasta enemmän tietävälle henkilölle.4tuspolitiikan vuoksi. Etäopetuspilotin myötä tietoisuus saamen kielistä, saamelaisuudesta sekä maamme alkuperäiskansasta ja sen kulttuurisista ominaispiirteistä on ainakin jossain määrin tullut näkyvämmäksi kunnissa ja koulujen arjessa. Selkeimmin kiinnostuksen lisääntyminen näkyy kaikkien kolmen saamen kielen oppilasmäärien ja hankkeessa mukana olevien koulujen lukumäärän kasvuna. Koulukohtainen oppilasmäärä on kuitenkin edelleen pieni (useimmiten 1–2 oppilasta), mikä tuo haasteita tuntien sijoittamiselle lukujärjestykseen ja ohjaajien resursointiin. Jos saamen kieli nähdään oppilaalle niin sanottuna ylimääräisenä oppiaineena, sijoittuvat oppitunnit koulupäivän ulkopuolelle. Tällöin oppilaalle on annettu mahdollisuus osallistua tunneille myös kotoa, mikä puolestaan aiheuttaa epätietoisuutta valvonta- ja vastuukysymyksistä. Vaikka tiedotus ja ohjeistus on hankkeen elinkaaren aikana selkeästi parantunut, on tiedotusta edelleen kehitettävä opetuksen saavutettavuuden lisäämiseksi. Opetuksen järjestäjät ja koulut kaipaavat lisäksi selkeitä valtakunnallisia linjauksia ohjaajan tehtävistä ja opetuksen vastuukysymyksistä varsinkin silloin, kun oppilas osallistuu opetukseen kotoa käsin.Etäopetuspilotin pedagogisten tavoitteiden toteutumista edistävistä ja estävistä tekijöistä havaittiin, että suurimmat haasteet liittyvät oppilaiden eritasoiseen saamen kielen osaamiseen. Oppilaita ryhmitellään pienten kielikohtaisten oppilasmäärien vuoksi ikäryhmittäin, vaikka se ei olisi pedagogisesti järkevää. Osaltaan tämä on seurausta siitä, että valtakunnallisessa ja paikallisessa opetussuunnitelmassa opetuksen sisältö ja tavoitteet on asetettu ikätasoittain, ei oppilaiden osaamistason mukaisesti. Oppilaiden ryhmittely osaamistason mukaan on jo nyt mahdollista pohjoissaamessa, missä kielenpuhujia ja oppilaita on inarin- ja koltansaamea enemmän. Oppilaiden motivaation ja opettajien jaksamisen kannalta tulee kuitenkin jatkossa pohtia, onko saamen kielen opetukselle mahdollista laatia omat opetussuunnitelman perusteet, eli saamelainen opetussuunnitelma, jossa lähtökohtana on oppilaiden osaamistaso ikäryhmittäisen luokittelun lisäksi. Tavoitteiden eriyttäminen osaamistasoittain helpottaa opetusmateriaalien laadintaa ja auttaa ylläpitämään oppilaiden motivaatiota opiskella saamen kieltä myös jatkossa. Tuntien havainnoinnin ja oppilaiden itsensä kertoman perusteella saamelaisuus ja saamelainen kulttuuri näkyvät hyvin opetuksessa. Esimerkkinä hyvästä käytänteestä on jonkin tietyn teeman, kuten saamelaisuuden päivän, käsittely eri oppilasryhmissä niin, että oppilaille laaditaan tehtäviä osaamistasonsa mukaisesti. Oppilaat myös pitävät saamen tunneista ja kokevat tarvitsevansa saamen kieltä elämässään.Tavoitteiden eriyttämisen ohessa toinen opetuksen kehittämiskohde on oppilasarviointi. Hankehenkilöstön haastatteluissa arviointi tunnistettiin yhdeksi hankeen kipupisteeksi ja siihen haluttiin koulutusta ja lisäohjeistusta. Oppilailla on etäopetuspilotissa vain harvoin kirjallisia kokeita ja kotiläksyjä, joten oppilaiden pääasiallinen näyttö osaamisesta tulee oppitunneille osallistumisen kautta. Oppilaalle annetaan osallistumistodistus, jos hän on läsnä 70 % tunneista.Rahoitusmallin toimivuus oli herättänyt jo etäopetuspilotin alkuvaiheessa paljon kysymyksiä. Arviointitulosten mukaan opetuksen järjestäjät ja koulut kaipaavat selkeitä linjauksia siitä, miten oppilaan opiskelu kotona vaikuttaa saatuun rahoitukseen. Rahojen kierrätystä koulujen ja opetuksen järjestäjän kautta haluttiin vähentää siirtämällä valtionavustus suoraan opetusta koordinoivalle Utsjoen kunnalle. Ohjaajan saatavuus on yhteydessä myös koulun resursseihin: jos tunnilla tulee olla ohjaaja aina saatavilla, on ohjaajalle oltava myös selkeästi resursoituna työaikaa. Rahoitusmallin kehittämisehdotuksena esitettiin rahoituksen sitomista tuntimäärään, minkä uskottiin lisäävän myös etäopetuspilottiin osallistuvien oppilaiden lukumäärää.5Arviointitulosten pohjalta Karvi laati kehittämissuosituksia eri toimijatasoille ja etäopetuspilotin jatkoa pohtiville viranomaisille. Keskeiset kehittämiskohteet ovat opettajien työsuhteiden vakinaistamisen lisäksi saamen kielen statuksen selkiyttäminen valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa. Saamen kielten (etä)opetukseen tarvitaan erillistä lisärahoitusta, koska on vielä pitkä matka siihen, että kaikki aiemman assimilaatiopolitiikan johdosta saamen kielen menettäneet alkuperäiskansan perheet saavat mahdollisuuden kielensä elvytykseen koko maassa. Saamen kielille tarvitaan oma opetussuunnitelma, jossa saamen kielten ja saamelaiskulttuurin erityisluonne tulee huomioiduksi. Lisäksi tulee selkiyttää eri toimijoiden vastuita, linjata ohjaajan rooli ja resursointi sekä selkiyttää etäopetuspilotin rahoitusmallia. Kuntien ja koulujen tulee lisätä tiedottamistaan oppilaiden mahdollisuudesta osallistua etäyhteyksin toteutettavaan saamen kielten opetukseen. Saamen kielten opettajille tulee järjestää erityisesti etäyhteyksin toteutettavaan opetukseen soveltuvaa arviointiosaamiskoulutusta.Avainsanat: saamen kielet, etäopetuspilotti, opetuksen vaikuttavuus, alkuperäiskansa, kielten elvytys

KW - saamen kielet, etäopetuspilotti, opetuksen vaikuttavuus, alkuperäiskansa, kielten elvytys

M3 - Tutkimusraportti

BT - ”Paljon on tehty, mutta paljon on vielä kehitettävää”

PB - KARVI

ER -