Opiskelijoiden kokemuksia käänteisen opetuksen menetelmin toteutetusta graduseminaarista ja gradutyöskentelyä tukevista flippauksen ominaispiirteistä

Tässä artikkelissa kuvataan tutkimusta, jossa kehitettiin graduseminaarin pedagogiikkaa käänteistä opetusta (flipped classroom -lähestymistapa, myöhemmin flippaus) käyttäen. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä flippaamisen ominaispiirteet tukevat pro gradu -tutkielman tekemistä ja opiskelua flippauksen menetelmin toteutetussa graduseminaarissa sekä millaisena opiskelijat kokivat flippauksen arvioidessaan graduseminaarin toteutusta suhteessa sen koettuun vaikeusasteeseen. Tutkimusaineisto kerättiin kahdesta eri yliopistoissa toteutetusta kasvatusalan graduseminaarista, jotka toteutettiin flippauksen periaatteiden mukaisesti. Aineisto koostuu graduseminaarien päätyttyä kerätyistä opiskelijoiden haastatteluista (n = 9) sekä kyselyn avoimista vastauksista (n = 29). Aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin. Opiskelijoiden kokemusten mukaan oma aktiivisuus ja sitoutuminen, ohjaajan oikea-aikainen tuki ja palaute, opetusmateriaalit ja tehtävät sekä graduseminaarin sisältöjen ja aikataulujen jäsentäminen tukevat gradun tekemistä ja graduseminaarissa opiskelemista. Flippaaminen koettiin tehokkaaksi tavaksi työskennellä graduseminaarin koetusta vaikeusasteesta huolimatta. Opiskelijoiden mukaan flippaus tukee toimijuutta, sisältöihin syventymistä seminaareissa sekä vertaisten kanssa työskentelyä. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää pedagogiikkaan liittyvässä päätöksenteossa sekä opinnäytteiden ohjauksen ja seminaariopetuksen uudistamisessa ja kehittämisessä siten, että pedagogiset ratkaisut tukevat graduprosessia ja tutkielman valmistumista tavoiteaikataulussa.