Abstrakti
Nuoret eivät odota -julkaisu on syntynyt sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman
Onnistuvat opit -juurruttamishankkeen tuotantona. Hankkeen tavoitteena
on ollut kehittää nuorten palveluiden turvaamiseksi poikkihallinnollisia,
alueellisia ja paikallisia malleja. Hankkeen toimikausi on ollut 2005–2007, ja sen loppuraportti julkaistaan maaliskuussa 2008. Nuoret eivät odota -julkaisuun on koottu kirjoittajakutsun avulla hankkeessa mukana olleiden työntekijöiden, virkamiesten, päättäjien ja asiantuntijoiden näkemyksiä nuorten palvelujen kehittämisestä. Julkaisu tarjoaa poikkileikkauksen muutosvaiheessa olevaan kuntakenttään, jossa nuorten palveluja kehitetään erilaisten sektorit ylittävien, poikkihallinnollisten ja moniammatillisten toimintamallien avulla. Muutosvaihetta korostaa kuntien palvelurakenneuudistuksen eteneminen, uusi lainsäädäntö, kuten uusi nuorisolaki ja maan hallituksen politiikkaohjelmat, joissa on näkyvästi mukana nuorten palvelujen kehittäminen. Julkaisun eri näkökulmista kirjoitettuja artikkeleja yhdistävät punaisena lankana väliinputoajanuorten palvelut ja niiden jatkuvuuden turvaaminen. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen nivelvaihe ja siihen liittyvät syrjäytymisriskit. Artikkelien näkökulma laajenee kuitenkin kohdespesifistä tarkastelusta myös laajempaan ja kokonaisvaltaisempaan nuorten palvelujärjestelmien analyysiin.
Julkaisun ydinteemana on kehittämistyön tulosten juurruttaminen ja vakiinnuttaminen. Useinhan kehittämistyö tehdään linjaorganisaatiosta ja perustyöstä irrallaan. Kirjoittajien haasteena on ollut tuottaa malleja, joiden avulla
hankkeissa tehty kehittämistyö juurrutetaan osaksi perustyötä. Käsiteanalyyttisesti julkaisu syventää keskustelua innovaatioiden aktiivisesta levittämisestä (dissemination) ja innovaatioiden valtavirtaistamisesta (mainstreaming) kohti innovaatioiden juurruttamista (social embedding).
Artikkeleiden pohjalta julkaisun toimittajat tuovat esiin seuraavia kehittämistyön
tulosten juurruttamista vahvistavia suosituksia: kunnan virkamiesjohdon ja kuntapäättäjien on sitouduttava kehittämishankkeisiin kehittämishankkeet ja -projektit on suunniteltava siten, että niiden yhteys perustyöhön on osoitettavissa koko työskentelyprosessin ajan kehittämistyön tulosten juurruttamisessa on kiinnitettävä huomiota normiohjaukseen, johon kuuluvat esimerkiksi toimintasäännöt ja budjettikäytännöt nuoret on otettava vastuullisina toimijoina ja kuntalaisina hankkeisiin mukaan jo suunnitteluvaiheessa
kehittämistyö on useimmiten poikkihallinnollista ja moniammatillista, mikä vaatii resursointia henkilöstön koulutukseen
Onnistuvat opit -juurruttamishankkeen tuotantona. Hankkeen tavoitteena
on ollut kehittää nuorten palveluiden turvaamiseksi poikkihallinnollisia,
alueellisia ja paikallisia malleja. Hankkeen toimikausi on ollut 2005–2007, ja sen loppuraportti julkaistaan maaliskuussa 2008. Nuoret eivät odota -julkaisuun on koottu kirjoittajakutsun avulla hankkeessa mukana olleiden työntekijöiden, virkamiesten, päättäjien ja asiantuntijoiden näkemyksiä nuorten palvelujen kehittämisestä. Julkaisu tarjoaa poikkileikkauksen muutosvaiheessa olevaan kuntakenttään, jossa nuorten palveluja kehitetään erilaisten sektorit ylittävien, poikkihallinnollisten ja moniammatillisten toimintamallien avulla. Muutosvaihetta korostaa kuntien palvelurakenneuudistuksen eteneminen, uusi lainsäädäntö, kuten uusi nuorisolaki ja maan hallituksen politiikkaohjelmat, joissa on näkyvästi mukana nuorten palvelujen kehittäminen. Julkaisun eri näkökulmista kirjoitettuja artikkeleja yhdistävät punaisena lankana väliinputoajanuorten palvelut ja niiden jatkuvuuden turvaaminen. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen nivelvaihe ja siihen liittyvät syrjäytymisriskit. Artikkelien näkökulma laajenee kuitenkin kohdespesifistä tarkastelusta myös laajempaan ja kokonaisvaltaisempaan nuorten palvelujärjestelmien analyysiin.
Julkaisun ydinteemana on kehittämistyön tulosten juurruttaminen ja vakiinnuttaminen. Useinhan kehittämistyö tehdään linjaorganisaatiosta ja perustyöstä irrallaan. Kirjoittajien haasteena on ollut tuottaa malleja, joiden avulla
hankkeissa tehty kehittämistyö juurrutetaan osaksi perustyötä. Käsiteanalyyttisesti julkaisu syventää keskustelua innovaatioiden aktiivisesta levittämisestä (dissemination) ja innovaatioiden valtavirtaistamisesta (mainstreaming) kohti innovaatioiden juurruttamista (social embedding).
Artikkeleiden pohjalta julkaisun toimittajat tuovat esiin seuraavia kehittämistyön
tulosten juurruttamista vahvistavia suosituksia: kunnan virkamiesjohdon ja kuntapäättäjien on sitouduttava kehittämishankkeisiin kehittämishankkeet ja -projektit on suunniteltava siten, että niiden yhteys perustyöhön on osoitettavissa koko työskentelyprosessin ajan kehittämistyön tulosten juurruttamisessa on kiinnitettävä huomiota normiohjaukseen, johon kuuluvat esimerkiksi toimintasäännöt ja budjettikäytännöt nuoret on otettava vastuullisina toimijoina ja kuntalaisina hankkeisiin mukaan jo suunnitteluvaiheessa
kehittämistyö on useimmiten poikkihallinnollista ja moniammatillista, mikä vaatii resursointia henkilöstön koulutukseen
Alkuperäiskieli | suomi |
---|---|
Julkaisupaikka | Helsinki |
Kustantaja | Sosiaali- ja terveysministeriö |
Käyttöönottava elin | Sosiaali- ja terveysministeriö |
Sivumäärä | 161 |
Vuosikerta | 2007 |
Painos | 61 |
ISBN (elektroninen) | 978-952-00-2477-2 |
ISBN (painettu) | 978-952-00-2476-5 |
Tila | Julkaistu - 2007 |
Julkaistu ulkoisesti | Kyllä |
OKM-julkaisutyyppi | D6 Toimitettu ammatillinen kokoomateos |
Julkaisusarja
Sarja | Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä |
---|---|
Numero | 61 |
Vuosikerta | 2007:61 |
ISSN | 1236-2115 |
Hakusanat
- arviointi
- sosiaalipolitiikka
Tieteenala
- Hallintotiede
- Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikka