Abstrakti
Kansainvälisesti tunnettu tekstiilitaiteilija Marjatta Metsovaara kuoli Italiassa 11. joulukuuta 2014. Hän oli 87-vuotias, syntynyt Turussa 29. marraskuuta 1927.
Metsovaara valmistui tekstiilitaiteilijaksi Taideteollisuuskeskuskoulusta 1949. Hän työskenteli isänsä perustamassa Suomen Matto Oy:ssä Urjalankylässä ja perusti Metsovaara Oy:n 1954. Hän työskenteli Metsovaara Oy:ssä 1954–80 ja Albert van Haveren -tehtaalla Belgiassa 1963–91. Metsovaara suunnitteli suurimman osan Metsovaara Oy:n ja van Haveren -tekstiilitehtaan sisustustekstiileistä.
Belgian kodin puutarhaan rakennettu ateljeetila tarjosi työskentelylle suotuisimman ilmapiirin, ja Belgiasta tuli 1965 Metsovaaran uusi kotimaa.
Hän solmi 1966 avioliiton tekstiili-insinööri, ekonomi Albert van Haveren kanssa. Perheeseen syntyi neljä lasta.
Vanhemmat lapset aikaisemmasta avioliitosta arkkitehti Kaj Eric Gunnar Nyströmin kanssa asuivat Suomessa.
Metsovaara Oy:ssä valmistettiin matot, verho-, erikois- ja huonekalukankaat ja van Haveren -tehtaalta tulivat jacquard- ja huonekalutekstiilit.
Metsovaaran jacquard-tekstiilien värikkyys, laatu ja koristeellisuus eivät 1960-luvun alkupuolella kohdanneet vertaistaan Suomessa. Lisäksi hän suunnitteli sisustustekstiilejä useille kotimaisille tekstiilitehtaille.
Metsovaara-sisustustekstiilejä käytettiin monissa julkisissa tiloissa.
Metsovaaraa voi luonnehtia koloristiksi ja uupumattomaksi kokeilijaksi erilaisten materiaalien ja sidosten suhteen. Näistä mielenkiintoisimpiin kuuluu esimerkiksi Helsingin kaupunginteatterin himmeästi hohtava Kolibri-esirippukangas.
Metsovaara osasi yhdistää luovuuden ja liike-elämän vaatimukset. Hänen tavoitteenaan oli mahdollisimman suuri asiakaskunta.
Metsovaaran valta-aluetta oli korkealaatuisten kudottujen tekstiilien suunnittelu, mutta työ laajentui myös painokankaisiin. Painokankaita ja Metsovaara-tekstiilejä valmisvaatteina vietiin Australiaan, Yhdysvaltoihin, Ruotsiin, Tanskaan ja muihin Euroopan maihin.
Metsovaara palkkasi 1970-luvun puolivälissä yritykseen myös piirtäjiä, joiden tehtävänä oli piirtää puhtaaksi vientiin tarkoitettuja suuria painokangassarjoja.
Tekstiilitaiteilija järjesti suuren yksityisnäyttelyn Taidehallissa vuosina 1963, 1966 ja 1969.
Ne kokosivat koko hänen laajan tuotantonsa suurimmaksi Suomessa siihen asti järjestetyksi yksityiseksi näyttelyksi, ja ne esittelivät uudenlaisen konseptin designtekstiileistä ja sisustamisen markkinoinnista.
Metsovaara saavutti vuoden 1960 Milanon triennalen menestyksen jälkeen lukuisia kansainvälisesti ja suomalaisittain arvostettuja palkintoja.
Hänelle myönnettiin 1970 Pro Finlandia -mitali, joka oli taiteilijan itsensä mielestä hänen saamistaan kunnianosoituksista tärkein.
Viimeiset vuodet Metsovaara asui Ranskassa ja Italiassa keskittyen nuorimman tyttärensä hoitamiseen.
Heidi Pietarinen
Kirjoittaja on taiteen tohtori, yliopiston lehtori ja Metsovaara-tutkija.
Metsovaara valmistui tekstiilitaiteilijaksi Taideteollisuuskeskuskoulusta 1949. Hän työskenteli isänsä perustamassa Suomen Matto Oy:ssä Urjalankylässä ja perusti Metsovaara Oy:n 1954. Hän työskenteli Metsovaara Oy:ssä 1954–80 ja Albert van Haveren -tehtaalla Belgiassa 1963–91. Metsovaara suunnitteli suurimman osan Metsovaara Oy:n ja van Haveren -tekstiilitehtaan sisustustekstiileistä.
Belgian kodin puutarhaan rakennettu ateljeetila tarjosi työskentelylle suotuisimman ilmapiirin, ja Belgiasta tuli 1965 Metsovaaran uusi kotimaa.
Hän solmi 1966 avioliiton tekstiili-insinööri, ekonomi Albert van Haveren kanssa. Perheeseen syntyi neljä lasta.
Vanhemmat lapset aikaisemmasta avioliitosta arkkitehti Kaj Eric Gunnar Nyströmin kanssa asuivat Suomessa.
Metsovaara Oy:ssä valmistettiin matot, verho-, erikois- ja huonekalukankaat ja van Haveren -tehtaalta tulivat jacquard- ja huonekalutekstiilit.
Metsovaaran jacquard-tekstiilien värikkyys, laatu ja koristeellisuus eivät 1960-luvun alkupuolella kohdanneet vertaistaan Suomessa. Lisäksi hän suunnitteli sisustustekstiilejä useille kotimaisille tekstiilitehtaille.
Metsovaara-sisustustekstiilejä käytettiin monissa julkisissa tiloissa.
Metsovaaraa voi luonnehtia koloristiksi ja uupumattomaksi kokeilijaksi erilaisten materiaalien ja sidosten suhteen. Näistä mielenkiintoisimpiin kuuluu esimerkiksi Helsingin kaupunginteatterin himmeästi hohtava Kolibri-esirippukangas.
Metsovaara osasi yhdistää luovuuden ja liike-elämän vaatimukset. Hänen tavoitteenaan oli mahdollisimman suuri asiakaskunta.
Metsovaaran valta-aluetta oli korkealaatuisten kudottujen tekstiilien suunnittelu, mutta työ laajentui myös painokankaisiin. Painokankaita ja Metsovaara-tekstiilejä valmisvaatteina vietiin Australiaan, Yhdysvaltoihin, Ruotsiin, Tanskaan ja muihin Euroopan maihin.
Metsovaara palkkasi 1970-luvun puolivälissä yritykseen myös piirtäjiä, joiden tehtävänä oli piirtää puhtaaksi vientiin tarkoitettuja suuria painokangassarjoja.
Tekstiilitaiteilija järjesti suuren yksityisnäyttelyn Taidehallissa vuosina 1963, 1966 ja 1969.
Ne kokosivat koko hänen laajan tuotantonsa suurimmaksi Suomessa siihen asti järjestetyksi yksityiseksi näyttelyksi, ja ne esittelivät uudenlaisen konseptin designtekstiileistä ja sisustamisen markkinoinnista.
Metsovaara saavutti vuoden 1960 Milanon triennalen menestyksen jälkeen lukuisia kansainvälisesti ja suomalaisittain arvostettuja palkintoja.
Hänelle myönnettiin 1970 Pro Finlandia -mitali, joka oli taiteilijan itsensä mielestä hänen saamistaan kunnianosoituksista tärkein.
Viimeiset vuodet Metsovaara asui Ranskassa ja Italiassa keskittyen nuorimman tyttärensä hoitamiseen.
Heidi Pietarinen
Kirjoittaja on taiteen tohtori, yliopiston lehtori ja Metsovaara-tutkija.
| Alkuperäiskieli | suomi |
|---|---|
| Sivut | 1 |
| Sivumäärä | 1 |
| Julkaisu | Urjalan Sanomat |
| Numero | 15.1.2015 |
| Tila | Julkaistu - 15 tammik. 2015 |
| OKM-julkaisutyyppi | E1 Yleistajuinen artikkeli |
Tieteenala
- Muut humanistiset tieteet