Abstrakti
Artikkelissa tarkastellaan, miten vuodesta 1809 lähtien Suomen ja Ruotsin välistä pohjoista maarajaa rakennettiin etenkin oikeudellisesti aiemmin jakamattomalle alueelle. Lisäksi selvitetään, miten elämä silti jatkui uudesta rajasta huolimatta ja sen yli, toisinaan valtiollisten pyrkimysten kanssa ristiriidassa. Tarkastelu painottuu vilkkaista rajan ylittävistä yhteyksistään tunnetun Tornionlaakson eteläosiin, erityisesti Tornion ja Haaparannan alueeseen. Jäsentämällä ja yhdistämällä olemassa olevaa tutkimusta sekä oikeudellista lähdeaineistoa kuvataan temaattisesti pohjoisen länsirajan rakentamisen kehityskaari Suomen autonomian ajalla. Monilta osin ajanjaksolla tehtiin perusta myös nykyisille pohjoisen länsirajan oloille. Rajan historia on osoitus siitä, miten tilannesidonnaisesta ja paikallisväestöstä riippumattomasta rajan vetämisestä voi ajan myötä seurata kauaskantoisia ja alueen ihmisiin vaikuttavia seurauksia. Vaikka raja on aluksi vain sopimustekstiä, se konkretisoidaan toiminnalla. Raja ei synny vaan rakentuu. Kuitenkin pohjoisen rajaseudun paikalliseen elämänmuotoon kuuluva rajattomuus ja sen osittainen huomiointi myös valtioiden välisissä suhteissa tuo aiheeseen mielenkiintoista ristiriitaisuutta.
| Alkuperäiskieli | suomi |
|---|---|
| Sivut | 3-26 |
| Julkaisu | Ennen ja nyt: Historian tietosanomat |
| Vuosikerta | 21 |
| Numero | 6 |
| DOI - pysyväislinkit | |
| Tila | Julkaistu - 2021 |
| OKM-julkaisutyyppi | A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli |
Hakusanat
- raja
- pohjoinen
- autonomian aika
Tieteenala
- Oikeustiede
- Historia ja arkeologia