Kulttuurisensitiivisyyden paikalliset käytännöt matkailuliiketoiminnassa

Matkailuliiketoiminta vaatii monentasoista suunnittelua. Suunnittelun reunaehtoja ovat muun muassa yrityksen resurssit, asiakkaiden tarpeet ja kilpaileva tarjonta.
Liiketoiminnan suunnittelua ovat perinteisesti ohjanneet taloudelliset arvot. Viime vuosina matkailuyrityksissä on kuitenkin alettu korostaa yhä enemmän myös kestävyyttä, johon pyritään koko yhteiskunnankin tasolla. Käytännössä matkailuliiketoiminnan kestävä kehittäminen on keskittynyt pitkälti taloudelliseen ja ekologiseen kestävyyteen, kun taas sosiaalinen ja etenkin kulttuurinen kestävyys ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Kestävän matkailuliiketoiminnan tutkimuksessa erottuvat tutkimuslinjoina kestävien liiketoimintamallien, kestävän matkailuyrittäjyyden ja yhteiskuntavastuun tarkastelut. Suunnittelun näkökulma on aiemmin tehdyissä tutkimuksissa ollut vähäinen, eikä matkailuliiketoiminnan kulttuuriseen kestävyyteen keskittyviä tutkimuksia juuri ole tehty.
Uudeksi tutkimuslinjaksi on muotoutumassa kulttuurisensitiivisen matkailuliiketoiminnan tutkimus, joka tukee kulttuurisesti kestävän matkailuliiketoiminnan suunnittelua ja toteuttamista. Kulttuurisensitiivisen matkailuliiketoiminnan suunnittelussa paikallisten ihmisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet toteutuvat ja paikallisten kulttuurien erityispiirteet huomioidaan.
Suomessa etenkin saamelaisten oikeuksien toteutumisessa ja saamelaiskulttuurien erityispiirteiden huomioimisessa tarvitaan lisää kulttuurisensitiivisyyttä. Kulttuurisensitiivisen matkailuliiketoiminnan suunnittelussa tärkeitä työkaluja ovat yhteistyö paikallisten ihmisten kanssa sekä autenttisuuden huomioiminen.