Kemijokisuu pohjoisen pirtuporttina

Mervi Löfgren Autti

Tutkimustuotokset: Kirjoitus kirjassa/raportissa/konferenssijulkaisussaLukuAmmatillinen

Abstrakti

”Pirtua takavarikkoon Kemissä”, otsikoi sanomalehti Pohjan Voima 29.11.1929. Jutussa kerrotaan kuinka raittiusvalvoja R. Pulkkinen ja eräs toinen henkilö tapasivat Kemissä Pajarin rannassa kaksi naista ja yhden miehen kuljettamassa kantamuksia. Raittiusvalvoja kumppaneineen epäili, että niissä voisi olla pirtua. ”Tällöin mies ja toinen nainen lähtivät pakoon, jättäen kantamuksensa. Toinen naisista, neiti Hilja Saarela Paavolasta, pidätettiin ja kuljetettiin poliisilaitokselle.” Hänellä oli 10 litraa ja karkuunpäässeiden kantamuksissa 30 litraa pirtua. Suomessa oli voimassa kieltolaki vuosina 1919–1932, jolloin ei saanut myydä eikä valmistaa alkoholijuomia. Viinan tarvetta kieltolaki ei kuitenkaan lopettanut. Kemijokisuusta tuli pohjoisen ”pirtuportti”, jonka kautta viinaa kuljetettiin Lappiin. Kieltolain alkuvuosina Kemin seudun asukkaiden osuus salakuljetuksesta oli vähäinen, mutta pirtulaivojen myötä salakuljetus siirtyi paikkakuntalaisille. (Filpus 2001.)
Alkuperäiskielisuomi
OtsikkoTarinoita ja taidetta
AlaotsikkoMeri-Lapin kulttuuriperintö osaksi teollisuusmatkailua
ToimittajatMervi Löfgren Autti, Tuija Hautala-Hirvioja, Jonna Katajamäki, Marja Ylioinas
JulkaisupaikkaRovaniemi
KustantajaLapin ammattikorkeakoulu
Sivut161-168
ISBN (elektroninen)978-952-316-433-8
TilaJulkaistu - 2022
OKM-julkaisutyyppiD2 Artikkeli ammatillisessa kirjassa tai tietojärjestelmässä

Julkaisusarja

SarjaLapin ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset
ISSN2489-2637

Hakusanat

  • kulttuuriperintö
  • kulttuurihistoria
  • Meri-Lappi

Tieteenala

  • Kuvataide ja muotoilu

Viite tähän julkaisuun