Kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen arviointi: Osaraportti 2: Rakenteellisten muutosten, lakiuudistusten ja oman toiminnan arviointivelvoitteen toteutuminen

Martti Markkanen, Tarja Lang, Alice Lillas, Maisa Lovio, Jyri Manninen, Erkki Takatalo, Päivi Kamppi, Ville Pekka Pietiläinen, Ann-Sofie Smeds-Nylund

Tutkimustuotokset: Kirja/raporttiKirjaAmmatillinen

Abstrakti

Kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen arviointi perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutuksen arviointineuvostolle osoittamaan toimeksiantoon. Arviointi raportoidaan kahdessa osassa. Ensimmäinen osaraportti kohdistui kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisavustuksiin sekä ylläpitämislupiin. Tässä toisessa osaraportissa arvioidaan rakenteellisten muutosten, vapaan sivistystyön lakiuudistusten ja oman toiminnan arvioinnin toteutumista kansalaisopistoissa. Raportissa esitetään vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1) Millaisia vaikutuksia kansalaisopistojen yhdistymisillä tai muilla rakenteellisilla muutoksilla on kansalaisopistojen palvelujen laatuun, alueelliseen saavutettavuuteen ja asemaan? 2) Miten vapaan sivistystyön lakiin lisätyt koulutustavoitteet ja yhteistyövelvoite toteutuvat kansalaisopistojen
toiminnassa? 3) Miten kansalaisopistot toteuttavat vapaan sivistystyön
laissa mainittua oman toiminnan arviointivelvoitetta? Kysymyksiin etsittiin vastauksia useilla menetelmillä: Arviointiteemoja koskevista koulutuspoliittisista asiakirjoista, lakiperustasta ja säädöksistä tehtiin sisällönanalyysi. Lisäksi toteutettiin sidosryhmähaastatteluja, kansalaisopistoille osoitettu kysely ja arviointivierailuja. 10 Kansalaisopistoissa toteutetut rakenteelliset muutokset koskevat pääasiassa opistojen yhdistämistä tai ylläpitäjämuutosta. Kansalaisopistojen keskuudessa toteutetuista muutoksista löydetään laadun ja saavutettavuuden kannalta enemmän hyötyjä kuin haittoja. Toteutettujen yhdistymisten mahdollisena haittana on asiakasryhmien eriarvoinen
kohtelu. Arviointiryhmä esittää alueellisten ja paikallisten sivistystarpeiden
turvaamista yhdistymistilanteissa lainsäädännön uudelleen tarkastelulla.
Kansalaisopistot tekevät yhteistyötä useiden eri oppilaitosten kanssa, mutta yhteistyö kohdistuu selkeimmin kansalaisopistojen väliseen yhteistyöhön. Merkittävimpiä yhteistyön muotoja ovat pedagoginen, hallinnollinen ja hankeyhteistyö. Arviointiryhmä esittää kansalaisopistojen tukemista ja tasapuolista resursointia kaikissa merkittävissä yhteistyön muodoissa. Arviointiryhmä myös pitää yhteistyötä yhtenä vaihtoehtona pienten kansalaisopistojen yhdistämisille. Vapaan sivistystyön lakiin lisätyt koulutustavoitteet – hyvinvoinnin, monikulttuurisuuden, kansainvälisyyden ja kestävän kehityksen edistäminen – painottuvat vaihtelevasti kansalaisopistojen kurssitarjonnassa. Arviointiryhmä esittää koulutustavoitteiden tukemista kansalaisopistojen yhteisillä kehittämisstrategioilla, joissa alueelliset ja
paikalliset erityistarpeet otetaan huomioon. Kansalaisopistojen keskuudessa omaa toimintaa arvioidaan ja kehitetään ensisijaisesti asiakaspalautteen perusteella. Kansalaisopistojen käyttämät arviointimenetelmät vaihtelevat paljon. Arviointiryhmä esittää kansalaisopistojen keskinäisen arviointiyhteistyön ja arviointikäytäntöjen systemaattisuuden lisäämistä.
Alkuperäiskielisuomi
JulkaisupaikkaJyväskylä
KustantajaKoulutuksen arviointineuvosto
Käyttöönottava elinOpetus- ja kulttuuriministeriö
Sivumäärä82
Painos58
ISBN (elektroninen)978-951-39-4765-1
ISBN (painettu)978-951-39-4764-4
TilaJulkaistu - 2012
OKM-julkaisutyyppiD5 Oppi- tai käsikirja

Julkaisusarja

SarjaKoulutuksen arviointineuvoston julkaisuja
Numero58
ISSN1795-0155

Hakusanat

  • arviointi
  • koulutuspolitiikka
  • kansalaisopistot

Tieteenala

  • Hallintotiede

Viite tähän julkaisuun