Abstrakti
Deliberatiiviseen demokratiaan pohjautuvat osallistumiskäytännöt voivat edistää moniäänisyyttä tieteessä ja tutkimuksessa. Deliberatiivinen demokratia perustuu avoimeen keskusteluun ja argumenttien puntarointiin julkisista asiakysymyksistä. Luvun teemana on keskustelun merkitystä korostava analyysi julkisten tutkimusohjelmien muotoutumisesta, sisällöstä ja toteutuksesta. Empiirisessä osiossa erittelemme, minkälaisia osallistumiskäytäntöjä Itämeren tutkimus- ja kehitysohjelmassa (BONUS) on hyödynnetty. Aineiston perusteella asiantuntijat, kuten tutkijat, ovat osallistuneet ohjelman sisällön määrittelyyn laajasti, kun taas kansalaiset nähdään ohjelmassa ensisijaisesti tutkimustulosten käyttäjinä ja hyötyjinä. Esitämme, että kansalaisten ja sidosryhmien osallistamisen hyötyihin lukeutuvat tutkimusohjelmien vahvempi legitimaatio ja lisäresurssit tiedontuotannossa. Lisäksi aiempaa laajempien toimijaryhmien osallistuminen päätöksentekoon voi lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta.
Alkuperäiskieli | suomi |
---|---|
Otsikko | Eriarvoistuva korkeakoulutus? |
Alaotsikko | Artikkelikokoelma Korkeakoulututkimuksen XII kansallisesta symposiumista |
Toimittajat | Helena Aittola, Jani Ursin |
Kustantaja | Jyväskylän yliopisto |
Sivut | 51-66 |
Vuosikerta | 2015 |
ISBN (painettu) | 978-951-39-6238-8 |
Tila | Julkaistu - 2015 |
OKM-julkaisutyyppi | A3 Vertaisarvioitu artikkeli kokoomateoksessa |
Tapahtuma | Korkeakoulututkimuksen kansallinen symposium - Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, Suomi Kesto: 19 elok. 2014 → 20 elok. 2014 Konferenssinumero: XII |
Konferenssi
Konferenssi | Korkeakoulututkimuksen kansallinen symposium |
---|---|
Maa/Alue | Suomi |
Kaupunki | Jyväskylä |
Ajanjakso | 19.08.2014 → 20.08.2014 |
Hakusanat
- tutkimusohjelmat
- relevanssi
- osallisuus
- deliberatiivinen demokratia
Tieteenala
- Hallintotiede