Kansalaisia ja sidosryhmiä osallistavat käytännöt tieteessä ja tutkimuksessa

Timo Johannes Aarrevaara, Maria Pietilä

Tutkimustuotokset: Kirjoitus kirjassa/raportissa/konferenssijulkaisussaLukuTieteellinenvertaisarvioitu

Abstrakti

Deliberatiiviseen demokratiaan pohjautuvat osallistumiskäytännöt voivat edistää moniäänisyyttä tieteessä ja tutkimuksessa. Deliberatiivinen demokratia perustuu avoimeen keskusteluun ja argumenttien puntarointiin julkisista asiakysymyksistä. Luvun teemana on keskustelun merkitystä korostava analyysi julkisten tutkimusohjelmien muotoutumisesta, sisällöstä ja toteutuksesta. Empiirisessä osiossa erittelemme, minkälaisia osallistumiskäytäntöjä Itämeren tutkimus- ja kehitysohjelmassa (BONUS) on hyödynnetty. Aineiston perusteella asiantuntijat, kuten tutkijat, ovat osallistuneet ohjelman sisällön määrittelyyn laajasti, kun taas kansalaiset nähdään ohjelmassa ensisijaisesti tutkimustulosten käyttäjinä ja hyötyjinä. Esitämme, että kansalaisten ja sidosryhmien osallistamisen hyötyihin lukeutuvat tutkimusohjelmien vahvempi legitimaatio ja lisäresurssit tiedontuotannossa. Lisäksi aiempaa laajempien toimijaryhmien osallistuminen päätöksentekoon voi lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta.
Alkuperäiskielisuomi
OtsikkoEriarvoistuva korkeakoulutus?
AlaotsikkoArtikkelikokoelma Korkeakoulututkimuksen XII kansallisesta symposiumista
ToimittajatHelena Aittola, Jani Ursin
KustantajaJyväskylän yliopisto
Sivut51-66
Vuosikerta2015
ISBN (painettu)978-951-39-6238-8
TilaJulkaistu - 2015
OKM-julkaisutyyppiA3 Vertaisarvioitu artikkeli kokoomateoksessa
TapahtumaKorkeakoulututkimuksen kansallinen symposium - Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, Suomi
Kesto: 19 elokuuta 201420 elokuuta 2014
Konferenssinumero: XII

Konferenssi

KonferenssiKorkeakoulututkimuksen kansallinen symposium
MaaSuomi
KaupunkiJyväskylä
Ajanjakso19.08.201420.08.2014

Hakusanat

  • tutkimusohjelmat
  • relevanssi
  • osallisuus
  • deliberatiivinen demokratia

Tieteenala

  • Hallintotiede

Viite tähän julkaisuun