Kansalaisia ja sidosryhmiä osallistavat käytännöt tieteessä ja tutkimuksessa

Timo Johannes Aarrevaara; Maria Pietilä

Kansalaisia ja sidosryhmiä osallistavat käytännöt tieteessä ja tutkimuksessa

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Tutkimustuotokset: Kirjoitus kirjassa/raportissa/konferenssijulkaisussa › Luku › Tieteellinen › vertaisarvioitu

Abstrakti

Deliberatiiviseen demokratiaan pohjautuvat osallistumiskäytännöt voivat edistää moniäänisyyttä tieteessä ja tutkimuksessa. Deliberatiivinen demokratia perustuu avoimeen keskusteluun ja argumenttien puntarointiin julkisista asiakysymyksistä. Luvun teemana on keskustelun merkitystä korostava analyysi julkisten tutkimusohjelmien muotoutumisesta, sisällöstä ja toteutuksesta. Empiirisessä osiossa erittelemme, minkälaisia osallistumiskäytäntöjä Itämeren tutkimus- ja kehitysohjelmassa (BONUS) on hyödynnetty. Aineiston perusteella asiantuntijat, kuten tutkijat, ovat osallistuneet ohjelman sisällön määrittelyyn laajasti, kun taas kansalaiset nähdään ohjelmassa ensisijaisesti tutkimustulosten käyttäjinä ja hyötyjinä. Esitämme, että kansalaisten ja sidosryhmien osallistamisen hyötyihin lukeutuvat tutkimusohjelmien vahvempi legitimaatio ja lisäresurssit tiedontuotannossa. Lisäksi aiempaa laajempien toimijaryhmien osallistuminen päätöksentekoon voi lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta.

Alkuperäiskieli	suomi
Otsikko	Eriarvoistuva korkeakoulutus?
Alaotsikko	Artikkelikokoelma Korkeakoulututkimuksen XII kansallisesta symposiumista
Toimittajat	Helena Aittola, Jani Ursin
Kustantaja	Jyväskylän yliopisto
Sivut	51-66
Vuosikerta	2015
ISBN (painettu)	978-951-39-6238-8
Tila	Julkaistu - 2015
OKM-julkaisutyyppi	A3 Vertaisarvioitu artikkeli kokoomateoksessa
Tapahtuma	Korkeakoulututkimuksen kansallinen symposium - Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, Suomi Kesto: 19 elok. 2014 → 20 elok. 2014 Konferenssinumero: XII

Konferenssi

Konferenssi	Korkeakoulututkimuksen kansallinen symposium
Maa/Alue	Suomi
Kaupunki	Jyväskylä
Ajanjakso	19.08.2014 → 20.08.2014

Hakusanat

tutkimusohjelmat
relevanssi
osallisuus
deliberatiivinen demokratia

Tieteenala

Hallintotiede

Viite tähän julkaisuun

@inbook{a1b0508c344b4dff98bcb1cdcdd43f1b,

title = "Kansalaisia ja sidosryhmi{\"a} osallistavat k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}t tieteess{\"a} ja tutkimuksessa",

abstract = "Deliberatiiviseen demokratiaan pohjautuvat osallistumisk{\"a}yt{\"a}nn{\"o}t voivat edist{\"a}{\"a} moni{\"a}{\"a}nisyytt{\"a} tieteess{\"a} ja tutkimuksessa. Deliberatiivinen demokratia perustuu avoimeen keskusteluun ja argumenttien puntarointiin julkisista asiakysymyksist{\"a}. Luvun teemana on keskustelun merkityst{\"a} korostava analyysi julkisten tutkimusohjelmien muotoutumisesta, sis{\"a}ll{\"o}st{\"a} ja toteutuksesta. Empiirisess{\"a} osiossa erittelemme, mink{\"a}laisia osallistumisk{\"a}yt{\"a}nt{\"o}j{\"a} It{\"a}meren tutkimus- ja kehitysohjelmassa (BONUS) on hy{\"o}dynnetty. Aineiston perusteella asiantuntijat, kuten tutkijat, ovat osallistuneet ohjelman sis{\"a}ll{\"o}n m{\"a}{\"a}rittelyyn laajasti, kun taas kansalaiset n{\"a}hd{\"a}{\"a}n ohjelmassa ensisijaisesti tutkimustulosten k{\"a}ytt{\"a}jin{\"a} ja hy{\"o}tyjin{\"a}. Esit{\"a}mme, ett{\"a} kansalaisten ja sidosryhmien osallistamisen hy{\"o}tyihin lukeutuvat tutkimusohjelmien vahvempi legitimaatio ja lis{\"a}resurssit tiedontuotannossa. Lis{\"a}ksi aiempaa laajempien toimijaryhmien osallistuminen p{\"a}{\"a}t{\"o}ksentekoon voi lis{\"a}t{\"a} tutkimuksen vaikuttavuutta.",

keywords = "tutkimusohjelmat, relevanssi, osallisuus, deliberatiivinen demokratia",

author = "Aarrevaara, {Timo Johannes} and Maria Pietil{\"a}",

year = "2015",

language = "suomi",

isbn = "978-951-39-6238-8",

volume = "2015",

pages = "51--66",

editor = "Helena Aittola and Ursin, {Jani }",

booktitle = "Eriarvoistuva korkeakoulutus?",

publisher = "Jyv{\"a}skyl{\"a}n yliopisto",

address = "Suomi",

note = "Korkeakoulututkimuksen kansallinen symposium ; Conference date: 19-08-2014 Through 20-08-2014",

}

Aarrevaara, TJ & Pietilä, M 2015, Kansalaisia ja sidosryhmiä osallistavat käytännöt tieteessä ja tutkimuksessa. julkaisussa H Aittola & J Ursin (toim), Eriarvoistuva korkeakoulutus? : Artikkelikokoelma Korkeakoulututkimuksen XII kansallisesta symposiumista. Vuosikerta 2015, Jyväskylän yliopisto, Sivut 51-66, Korkeakoulututkimuksen kansallinen symposium, Jyväskylä, Suomi, 19.08.2014.

Kansalaisia ja sidosryhmiä osallistavat käytännöt tieteessä ja tutkimuksessa. / Aarrevaara, Timo Johannes; Pietilä, Maria.
Eriarvoistuva korkeakoulutus? : Artikkelikokoelma Korkeakoulututkimuksen XII kansallisesta symposiumista. toim. / Helena Aittola; Jani Ursin. Vuosikerta 2015 Jyväskylän yliopisto, 2015. s. 51-66.

Tutkimustuotokset: Kirjoitus kirjassa/raportissa/konferenssijulkaisussa › Luku › Tieteellinen › vertaisarvioitu

TY - CHAP

T1 - Kansalaisia ja sidosryhmiä osallistavat käytännöt tieteessä ja tutkimuksessa

AU - Aarrevaara, Timo Johannes

AU - Pietilä, Maria

N1 - Conference code: XII

PY - 2015

Y1 - 2015

N2 - Deliberatiiviseen demokratiaan pohjautuvat osallistumiskäytännöt voivat edistää moniäänisyyttä tieteessä ja tutkimuksessa. Deliberatiivinen demokratia perustuu avoimeen keskusteluun ja argumenttien puntarointiin julkisista asiakysymyksistä. Luvun teemana on keskustelun merkitystä korostava analyysi julkisten tutkimusohjelmien muotoutumisesta, sisällöstä ja toteutuksesta. Empiirisessä osiossa erittelemme, minkälaisia osallistumiskäytäntöjä Itämeren tutkimus- ja kehitysohjelmassa (BONUS) on hyödynnetty. Aineiston perusteella asiantuntijat, kuten tutkijat, ovat osallistuneet ohjelman sisällön määrittelyyn laajasti, kun taas kansalaiset nähdään ohjelmassa ensisijaisesti tutkimustulosten käyttäjinä ja hyötyjinä. Esitämme, että kansalaisten ja sidosryhmien osallistamisen hyötyihin lukeutuvat tutkimusohjelmien vahvempi legitimaatio ja lisäresurssit tiedontuotannossa. Lisäksi aiempaa laajempien toimijaryhmien osallistuminen päätöksentekoon voi lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta.

AB - Deliberatiiviseen demokratiaan pohjautuvat osallistumiskäytännöt voivat edistää moniäänisyyttä tieteessä ja tutkimuksessa. Deliberatiivinen demokratia perustuu avoimeen keskusteluun ja argumenttien puntarointiin julkisista asiakysymyksistä. Luvun teemana on keskustelun merkitystä korostava analyysi julkisten tutkimusohjelmien muotoutumisesta, sisällöstä ja toteutuksesta. Empiirisessä osiossa erittelemme, minkälaisia osallistumiskäytäntöjä Itämeren tutkimus- ja kehitysohjelmassa (BONUS) on hyödynnetty. Aineiston perusteella asiantuntijat, kuten tutkijat, ovat osallistuneet ohjelman sisällön määrittelyyn laajasti, kun taas kansalaiset nähdään ohjelmassa ensisijaisesti tutkimustulosten käyttäjinä ja hyötyjinä. Esitämme, että kansalaisten ja sidosryhmien osallistamisen hyötyihin lukeutuvat tutkimusohjelmien vahvempi legitimaatio ja lisäresurssit tiedontuotannossa. Lisäksi aiempaa laajempien toimijaryhmien osallistuminen päätöksentekoon voi lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta.

KW - tutkimusohjelmat

KW - relevanssi

KW - osallisuus

KW - deliberatiivinen demokratia

M3 - Luku

SN - 978-951-39-6238-8

VL - 2015

SP - 51

EP - 66

BT - Eriarvoistuva korkeakoulutus?

A2 - Aittola, Helena

A2 - Ursin, Jani

PB - Jyväskylän yliopisto

T2 - Korkeakoulututkimuksen kansallinen symposium

Y2 - 19 August 2014 through 20 August 2014

ER -