Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain digitaalista : Vaikka tietäisin, että maailmanloppu tulee huomenna, istuttaisin tänään omenapuun: savi ja akryyli

Teoksen nimi on lausahdus, jonka Martti Lutherin on väitetty sanoneen. Se viittaa toivoon, kasvamiseen ja tulevaisuuteen. Omenapuita ei istuteta mihin vain, niitä istutetaan kodin pihapiiriin. Teoksen omena on muovailtu savesta, ja siihen on maalattu lapsuudenkotini pohjakartta. Kirkkaalla värillään teos hakee huomiota puoleensa, eikä se suostu enää olemaan arkinen ja tylsä hedelmä.

Omenaan hedelmänä liittyy myös paljon symboliikkaa, ja se on osa erilaisia mytologioita ja tarinoita. Esimerkiksi suomalaisessa kansanperinteessä karhua on kutsuttu metsänomenaksi, sillä pelätyn ja kunnioitetun karhun oikeaa nimeä ei tohdittu lausua, jotta se ei vimmastuisi entisestään.

Teos käy vuoropuhelua museorakennuksessa olevien esineiden kanssa, erityisesti maan muokkaamiseen käytettävien työkalujen kuten peltokuokan kanssa. Kuokka on yksi historian vanhimpia työkaluja, ja sillä on raivattu peltoa ja myös asuintilaa: "Alussa olivat suo, kuokka - ja Jussi". Lue lisää kuokasta museon sivuilta: https://www.totto.fi/museo/kokoelmat/tarinoita-esineista/kuokka/.

Myös ulkona museon pihapiirissä on omenapuita. Kotona vanhempieni luona toisella puolella Suomea on kaksi omenapuuta. Ne istutettiin silloin, kun olin lapsi, ja edelleenkin syön näitä kaikkein maukkaimpia omenoita joka syksy. Oma koti ja omenapuu tuovat rauhaa myös nykyisessä maailmantilanteessa.