Jietnadagas bustávvii – bustávas jietnadahkii: Sámegielat álgooahpahusa ohppiid teknihkalaš lohkandáidu

Kirjaimesta äänteeseen – äänteestä kirjaimeen: Saamenkielisen alku opetuksen oppilaiden tekninen lukutaito

Väitöskirjatutkimus tuo tietoa pohjoissaamenkielisen opetuksen alkuopetusikäisten lukutaidosta, ja erityisesti syvennytään pohjoissaamenkielisen opetuksen 8vuotiaiden oppilaiden saamen kielen lukutaidon selvittämiseen. Tutkimuksessa kartoitetaan oppilaiden lukutaito sinä keväänä, kun opetussuunnitelman mukaan lukemaan oppimisen tavoitteet tulisi olla saavutettuna. Oppilaat käyvät Norjassa saamenkielisen opetuksen toista luokkaa ja Suomessa saamenkielisen opetuksen ensimmäistä luokkaa. Oppilaat ovat eri luokkaasteella valtioiden koulu järjestelmien erilaisuuden vuoksi. Kahden koulujärjestelmän tutkimukseen syventyminen lisää tietoisuutta saamenkielisten oppilaiden lukemaan oppimisesta.

Tavoitteena on kartoittaa oppilaiden lukutaidon oppimista osa alueittain. Lukutaitotesti koostuu neljästä osaalueesta: kirjain–äänne vastaavuuden hallinnasta, fonologisen tietoisuuden taitojen hallinnas ta, tavujen ja sanojen lukemisesta sekä lopuksi muistikapasiteetin tarkastelusta. Tutkimusaineisto koostuu saamenkielisten 8vuotiaiden op pilaiden (N=36) teknistä lukutaitoa mittaavasta kartoitusmateriaalista. Norjassa kartoitus toteutettiin saamen kielen hallintoalueella ja Suo messa saamelaisten kotiseutualueella.

Empiirinen tutkimusmateriaali analysoidaan määrällisesti ja laadullisesti. Määrällisessä analyysissä vertaillaan 8vuotiaiden oppilaiden lukemisen osataitoja sukupuoleen ja murteisiin nähden. Analyysissä tarkastellaan lukutaitotestin tehtävien keskiarvoja, keskihajontoja ja minimi ja maksimiarvoja. Laadullisessa analyysissä oppilaiden lukemisen taitoja peilataan saamen kielen morfologisten ja fonologisten ominaispiirteiden pohjalta.

Tutkimus osoittaa, että keskimäärin oppilaat ovat saavuttaneet saamen kielen teknisen lukutaidon sen vuoden keväänä, kun he täyttävät kahdeksan vuotta. Tämä tarkoittaa, että oppilaat ovat keskimäärin oppineet saamen kielen kirjain–äännevastaavuuden ja näin ollen onnistuvat dekoodauksessa. Yksilöiden välillä on eroavaisuuksia ja joillakin oppilailla on nähtävissä haasteita lukemaan oppimisessa. Kirjain–äänne vastaavuuden hallinta ennakoi sujuvaa teknistä lukutaitoa paremmin kuin fonologista tietoisuutta mittaavat tehtävät.

Tutkimus tarjoaa tietoa saamen kielen kielellisten piirteiden vaikutuksesta saamenkielisen opetuksen oppilaiden lukutaitoon. Murre fonologisena piirteenä ei vaikuta teknisen lukutaidon rakentumiseen. Voidaan tulkita, että murteen mukainen lukeminen opitaan vasta myöhemmin lukemisen ymmärtämisen lisääntyessä. Maan valtakielellä, suomen ja norjan kielellä, on nähtävissä niin kutsuttu siirtovaikutus saa men kielen lukemaan oppimisessa. Saamen kielen ominaispiirteet näky vät oppilaiden lukemaan oppimisessa saamen kielen erityiskirjainten ja äänteiden tunnistamisen haasteena. Äänteiden tunnistamisessa voidaan havaita tilastollisesti merkitsevä eroavaisuus tyttöjen ja poikien välillä, tyttöjen hyväksi. Kokonaisten sanojen lukutaidossa ei ole merkitsevää eroa sukupuolten välillä. Saamen kielen erityiskirjainten ja äänteiden yleisyys ja näkyvyys vaikuttaa oppilaiden dekoodaustaitoihin. Tutkimuksen pohjalta voidaan nähdä tarpeelliseksi huomioida saamen kielen erityispiirteet lukuopetusta järjestettäessä.

Saamenkielisen opetuksen oppilaiden lukutaidossa on yhä edelleen tutkimis ja kehitystarpeita. Tarvitaan tutkimustietoa sen vuoksi, kos ka oppilaiden lukutaidon tukeminen on keskeisessä roolissa, jotta oppi laan oppimispulmat havaitaan ajoissa ja tarvittava tukitoimenpide kohdennetaan oikeaaikaisesti. Uhanalaisen saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen oppilaiden lukutaidon tukeminen vaatii kielitietoisia käytänteitä opetuksessa, jotta kaikilla oppilailla olisi mahdollisuus edetä omien edellytysten mukaisesti.