Abstrakti
Kylmän sodan jälkeistä historiaa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on tarkasteltu etupäässä talouden, uusliberalismin läpimurron ja ylätason geopolitiikan näkökulmista. Baltiassa aikakautta on lähestytty paljon Neuvostoliiton jälkeisen muistokulttuurin näkökulmasta. Tässä teemajohdannossa esittelemme näkökulmia Suomesta ja lähialueilta, jotka ovat jääneet näiden näkökulmien varjoon. Historioitsijat ovat nyt ryhtyneet monipuolisemmin käsittelemään näitä aiheita ja tutkimaan arkistolähteitä. Nostamme johdannossa esiin erityisesti kansalaisyhteiskunnan tason ylirajaisen yhteistyön Suomen ja Venäjän välillä ja Suomen 1990-luvun laman kokemushistorian sekä uusisänmaallisuuden ja uusnationalismin väliset nyanssit ”eurooppalaistuvan” aikakauden identiteettipohdinnoissa. Aikakautta leimasi epätietoisuus ajan suunnasta: tulevaisuus saattoi luvata monelle uusia mahdollisuuksia, toisille se näyttäytyi epävarmana. Moni saattoi löytää menneisyydestä kosketuspintaa, mutta lamasta eniten kärsineille työttömille ajan virtaus tuntui pysähtyneen.
| Alkuperäiskieli | englanti |
|---|---|
| Sivut | 4-16 |
| Sivumäärä | 13 |
| Julkaisu | Lähihistoria |
| Vuosikerta | 4 |
| Numero | 3 |
| DOI - pysyväislinkit | |
| Tila | Julkaistu - 10 jouluk. 2025 |
| OKM-julkaisutyyppi | B1 Vertaisarvioimaton artikkeli lehdessä |
Tieteenala
- Historia ja arkeologia