Inklusiivisen opettajan osaamisen edistäminen luokanopettajankoulutuksessa: Monenlaisia opettajia monenlaisille oppijoille

Outi Kyrö-Ämmälä, Karita Arminen

Tutkimustuotokset: KonferenssiesitysPosteriTieteellinen

30 Lataukset (Pure)

Abstrakti

Esityksessämme keskiössä on inklusiivisen opettajan osaaminen. On ilmeistä, että perusopetuksessa tarvitaan inklusiiviseen kasvatukseen perehtyneitä opettajia; kaikilla opettajilla tulisi olla asenteelliset ja pedagogiset valmiudet kohdata ja ohjata eri kulttuuritaustaisia oppilaita. Heidän tulisi myös tunnistaa oppilaiden monenlaiset tarpeet ja edellytykset sekä tukea yksilöllisiä ja yhteisöllisiä oppimisprosesseja. Tämä edellyttää, että koulutamme opettajia, jotka ovat reflektiivisiä praktikkoja ja kykeneväisiä kehittämään jatkuvasti ja tiedostaen omaa ammatillista osaamistaan inklusiivisissa oppimisympäristöissä ja inklusiivisten arvojen pohjalta.

Lapin yliopistossa opettajankoulutuksessa pedagogiset opinnot, tutkimusmenetelmäopinnot ja ohjatut harjoittelut linkittyvät toisiinsa. Punaisena lankana on inklusiivinen kasvatus, jolloin opinto-ohjelmaan sisältyy useita opintojaksoja inklusiivisuuteen ja erityispedagogiikkaan liittyen. Esityksessämme kuvailemme lyhyesti Lapin yliopiston opettajankoulutusohjelman rakentumista sekä inklusiivisen opettajan kompetensseja edistäviä sisältöjä. Vastaamme kahteen tutkimuskysymykseen:

Millaisia inklusiivisen kasvatuksen sisältöjä luokanopettajakoulutuksen koulutusohjelmissa on?
Miten edistää inklusiivisen opettajan osaamista opettajankoulutuksessa?

Aiempien tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että laadukas opettaja?oppilas-vuorovaikutus ja opettajan sosio-emotionaalinen osaaminen edistävät oppilaiden oppimistuloksia, osallistumista ja hyvinvointia koulussa. Opettajilla tulisi olla monenlaista sekä kognitiivista että affektiivista osaamista (Blömeke ym. 2015), mikä tulee esille myös OVET-hankkeessa kehitetyssä moniulotteisessa opettajan osaamisen mallissa. Käytämme tätä MAP-mallia pohjana analysoidessamme inklusiivisen opettajuuden keskeisiä osaamisalueita. Pohdimme pitäisikö opettajaopiskelija nähdä ennen kaikkea emotionaalisena yksilönä, jolloin keskiössä ovat hänen tunteensa, pelkonsa ja mielenkiintonsa kohteet. Lisäisikö tämä hänen valmiuksiaan toimia opettajana, joka paitsi opettaa, myös kannustaa, arvostaa ja rauhoittaa oppilaitaan? Tätä muun muassa Korthagen (2017) korostaa esittäessään, että opettajaopiskelijoiden oppimisprosessien tulisi koskettaa heitä emotionaalisesti. Opettajankoulutuksen tavoitteena on, että opettajaopiskelijoiden käytännöstä tulisi vähitellen praxis ? eettisesti perusteltu käytännön muoto, jota ohjaa kriittinen reflektio suhteessa omaan ja koulun toimintaan sekä yhteiskunnallisiin tekijöihin.
Alkuperäiskielisuomi
TilaJulkaistu - 21 marraskuuta 2019
OKM-julkaisutyyppiEi mikään luokiteltu
TapahtumaKasvatustieteen päivät : Oppimisen maisemat muuttuvat - entäpä sitten? - Itä-Suomen yliopisto, Joensuu, Suomi
Kesto: 21 marraskuuta 201922 marraskuuta 2019
http://www.uef.fi/web/kt-paivat2019

Konferenssi

KonferenssiKasvatustieteen päivät
Maa/AlueSuomi
KaupunkiJoensuu
Ajanjakso21.11.201922.11.2019
www-osoite

Viite tähän julkaisuun