Herkistymisestä: Harjoitelmia ja suuntia veden-kanssa-kirjoittamisen taiteilijapedagogiikkaan

ässä ekspositiossamme esittelemme veden-kanssa-kirjoittamisen praktiikkaamme kirjoittamisen taiteellisena tutkimuksena, poeettisena etsintänä. Veden-kanssa-kirjoittaessamme olemme tarkastelleet suhdettamme veteen, myös vesiin sisällämme, sekä yksilöllisesti että yhdessä erilaisia tekstejä tuottaen. Ekspositiossamme esittelemme tämän taiteellisen praktiikan tuotoksia sekä reflektoimme niitä poeettisia, poliittisia ja pedagogisia suuntia, joita veden-kanssa-kirjoittaminen voi avata – sekä meille että laajemmin, maailmalle. Teoreettisia lähtöhtiamme ovat feministinen posthumanismi ja uusmaterialismi sekä niiden piirissä harjoitettu hydrofeminismi. Lisäksi suhteutamme veden-kanssa-kirjoittamista keskusteluihin feministisestä pedagogiikasta, taiteilijapedagogiikasta ja ympäristöpedagogiikasta sekä veden merkityksistä kirjallisuudessa. Uskomme, että runouden avulla voi kielentää sellaisia kokemuksia, joita on muutoin vaikea muotoilla sanoiksi. Väitämme, että hankalasti sanallistettavien kokemusten poeettinen kielentäminen tuottaa ymmärryksiä ihmisten suhteista enemmän-kuin-inhimilliseen, kuten siitä, miten tehdä taidetta muuttuvassa maailmassa, eettisessä suhteessa enemmän-kuin-inhimilliseen.