Hallintolaki hallintomenettelyn yleislakina 20 vuotta

Vuonna 2004 voimaan tullut hallintolaki (434/2003) on toiminut julkisen hallinnon keskeisenä hallintomenettelyä sääntelevänä yleislakina jo kahden vuosikymmenen ajan. Tänä aikana julkisen hallinnon toimintaympäristö on muuttunut vaatien muutoksia myös hallintolakiin, vaikka sen ydinsisältö onkin pysynyt melko ennallaan. Tässä artikkelissa tehdään katsaus hallinnon keskeisen yleislain säätämiseen, sen soveltamiseen ongelmineen, millaisia muutoksia siihen on tehty ja millaiset seikat voisivat vaatia edelleen kehittämistä. Samalla käydään läpi keskeisiä ajankohtaisia hallinto-oikeudellisia ongelmia hallintomenettelyoikeudellisesta näkökulmasta.

Hallintolakia yleislakina soveltavat eivät useinkaan huomaa soveltavansa lakia, vaan osa lain vaikutuksesta ilmenee hallintokulttuurin muutoksena, joka alkoi jo sen edeltäjän hallintomenettelylain aikana. Yleissääntelyn luonteestaan huolimatta hallintolaki tarjoaa ongelmatilanteissa kuitenkin reunaehdot sille, mistä oikeudellista ratkaisua voidaan hakea. Hallintolaissa on yhteinen sääntely eri hallinnonaloille ja hyvin erityyppisiin tilanteisiin. Hallintolain merkitystä prosessilakina ovat lisänneet lainsäädäntömuutokset, joilla alioikeuksille kuuluneita hakemuslainkäytön tehtäviä on siirretty viranomaisille sekä se, että hallinnolliset sanktiot ovat yleistyneet ja muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin tapahtuu usein oikaisuvaatimusvaiheen kautta. Lakia on muutettu sisällyttämällä siihen hallinnon ajankohtaisten ongelmien vaatima yleissääntely.