Hallaa : Kaivurin kivi kohtaa Reidarin : performanssi

Kaivurin kivi on taiteilija Tommi Yläjoen ja Maria Huhmarniemen performanssi, joka tarkastelee ihmisen ja muun luonnon suhdetta ekokriisien ja ylikulutuksen aikakaudella. Performanssissa mies kamppailee itsensä ja kiven kanssa. Mies ei tiedä mitä kivelle tekisi: tulisiko hänen hoivata kiveä vai näyttää kivelle omat voimansa. Performanssiin liittyy Huhmarniemen monologi, jossa puhe kaivoshankkeen riskeistä toistaa itseään.

1970-luvulla ounasjokivartiset taistelivat vapaan Ounasjoen puolesta. Taiteilijat osallistuivat tapahtumiin ja kokoontumisiin, joen valjastamista vastaan. Reidar Särestöniemi osallistui ja maalasi jokiaiheisia teoksia, puhui luonnon puolesta.

Reidar kuoli vuonna 1981. Ounasjoen suojelemisesta päätettiin eduskunnassa vuonna 1983. Ounasjoki säästyi eduskunnan säätämällä erityislailla. Suojelu oli jokivartisten ihmisten kansanliikkeen ansiota.

Ounasjoen piti olla turvassa: suojeltu joki. Nyt Kittilän kultakaivoksen jätevesiä lasketaan Ounasjokeen. Laki suojeli joen padoilta, mutta ei kaivosteollisuuden jätevesiltä.

60 kilometrin päästä tästä museosta on Hannukaisen kylä. Se sijaistee Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kyljessä. Siellä on maailman puhtainta ilmaa. Sinne on suunnitteilla Euroopan suurin avolouhoksena toimiva rautamalmikaivos.

Hannukaisen kaivoshanketta on junnattu jo lähes 20 vuotta. Ruotsalalainen Northland viritti rautakaivoshankkeen vanhalle kaivosalueelle vuonna 2005. Northland päätyi konkurssiin vuonna 2014. Maansiirtoliike Tapojärvi oy osti kaivoshankkeen Northlandin konkurssipesältä ja perusti Hannukainen Mining osakeyhtiön. Heidän puutteellisia lupahakemuksia on käsitelty Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa jo kahdeksan viime vuoden ajan. Lupahakemuksissa on ollut paljon puutteita, kuten asia- ja tietovirheitä.

Mikäli kaivos toteutuu, sen mukana tulisi isoja haittoja ja riskejä alueen luonnolle ja muille elinkeinoille. Joulukuussa 2023 saimme päätöksen, että viranomaiset eivät tutki ympäristölupahakemusta sen puutteiden takia.

Suunnitellun kaivoksen malmin rautapitoisuus on keskimäärin noin 30 prosenttia ja se sijaitsee suurten maa- ja kivimassojen alla. Talteen saadun puhtaan raudan määrä on vähäinen eli vain 4 prosenttia koko kaivannaismäärästä. Raudan määrä on vähäinen. Raudan rikastamisessa tarvitaan runsaasti vettä ja useita ympäristölle vaarallisia kemikaaleja. Poikkeuksellisen suurten kivimäärien kuljettaminen ja läjitys aiheuttaa valtavan hiilijalanjäljen. Hanke olisi ympäristön kannalta haitallinen ja erittäin riskialtis.

Maailmalla on rikkivapaita rautaesiintymiä, joissa malmin rautapitoisuus ilman rikastusta on jopa 68 prosenttia. Kiirunan maanalaisessa kaivoksessa louhitaan malmia, jonka rautapitoisuus on 50 prosenttia, jolloin ympäristökuormitus on paljon alhaisempi kuin Hannukaisessa.

Hannukaisen raudan tuotannolle ei ole kysyntää Suomessa, koska Suomessa ei käytetä jauhemaista rautarikastetta, jota Hannukaisessa aiotaan tuottaa. Rautarikaste vietäisiin ulkomaille, todennäköisesti pääasiassa Kiinaan.

Kun kaivoksia avataan paljon, malmi on halvempaa, ja ylikulutus kiihtyy. Ehtyvät luonnonvarat käytetään loppuun aina vain nopeammin. Suomalaiset käyttävät laskennallisesti oman osansa vuoden luonnonvaroista maalis-huhtikuussa. Luvituksen tulee olla tiukkaa, jotta vain aidosti kestäviä ja kannattavia kaivoksia perustetaan.

Hannukainen Mining yhtiö perustelee hankettaan kuparin tarpeella. Vuoden 2017 koerikastuksessa ei onnistuttu saamaan kuparin rikasteelle vaadittavaa 25 prosentin pitoisuutta, mikä on kauppalaadun raja. Tämä luo huomattavan epävarmuuden kuparin merkitykselle koko hankkeessa. Silti kaivosteollisuudessa luodaan mielikuvia, että kaivoksia tulisi avata Lappiin vihreän siirtymän takia.

Koboltin kysyntä kasvaa sähköistämisen takia nopeasti. Noin 70 prosenttia koboltista saadaan Kongosta keskeltä Afrikkaa. Kongo on täynnä rikkauksia: kultaa, timantteja, uraania, kuparia ja kobolttia. kultaa, timantteja, uraania, kuparia ja kobolttia. Kongo on maailman neljänneksi köyhin maa. Kaivokset eivät ole tehneet kongolaisista rikkaita. Kongossa ei suljeta yhtään kaivosta, vaikka niitä Lappiin avattaisiin. Hannukaisen kaivoksen avaaminen ei johda minkään muun hankkeen perumiseen tai kaivoksen sulkemiseen.

Kaivosteollisuudelta tulee vaatia luonnon- ja ympäristönsuojelua, turvallisia työoloja ja paikallisille jyvittyviä verotuloja niin Kongossa kuin Suomessa. Kansainvälisen yhteisön tulee vaatia Kongoon lastensuojelua, ihmisoikeuksia ja ympäristönsuojelua.

Lapin ihmisten ja Lapin ystävien tulee taistella Lapin luonnon puolesta.