Haavoittuva yhteiskunta, kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien nuorten yhteiskunnallinen asema

Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa nuorista, jotka ovat palveluiden ulkopuolella: tulottomista, toisen asteen koulupudokkaista ja toimeentulotuen varassa olevista. Tutkimus on toteutettu hallituksen kärkihanke Mindsetissä, jonka tavoitteena on ollut tavoittaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia 16-29- vuotiaita nuoria.
Hanke toteutettiin yhdessä aikuissosiaalityön ja psykiatrian poliklinoiden kanssa seitsemällä eri paikkakunnalla. Nuoret saivat intensiivistä kotiin vietävää, yksilö- ja ryhmävalmennusta. Valmennuksia toteutettiin yhteistyökumppaneiden kanssa.
Aineisto koostuu nuorilta kerätyistä seurantatiedoista (n:900) (ikä, koulutustausta, työmarkkinastatus), fokusryhmähaastatteluista ja virallisista asiakirjoista, kuten hallitusohjelma.
Aineistoja analysoitiin tyypittelyn menetelmää käyttäen. Kvantitatiivisen aineiston perusteella nuorista tehtiin kolme tyypittelyä: tuloton, toisen asteen koulupudokas ja toimeentulotuen varassa olevat. Tyypittelyitä täydennettiin fokusryhmähaastatteluilla. Aineistoista nousseita teemoja vertailtiin aineistotriangulaatiolla virallisiin asiakirjoihin, kuten hallitusohjelmaan ja nuorisotakuun asiakirjoihin.
Tutkimukseen osallistuneita nuoria yhdisti sosiaalisten tilanteiden pelko, kotiin jääminen ja palveluiden ulkopuolella oleminen. Tulottomat nuoret olivat pääasiassa kaikkien palveluiden ulkopuolella, peruskoulun suorittaneita ja asuivat vanhempien luona, heidän keski-ikänsä oli 18. Toimeentulotuen varassa olevat olivat olleet toimeentulotuen piirissä vuodesta useisiin vuosiin, he olivat peruskoulun käyneitä, heidän keski-ikänsä oli 23. Toisen asteen koulupudokkaista usean työmarkkinastatus oli työelämän ulkopuolella tai pitkäaikaistyötön, keski-ikä 22.
Tutkimustuloksemme osoittavat, kuinka syventämällä ensimmäisen, toisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä on pystytty tavoittamaan joukko nuoria, jotka ovat olleet pitkään palveluiden ulkopuolella. Intensiivisen valmennuksen keinoin 80 % Mindset hankkeessa päättäneistä joko kiinnittyi hoitotahoon, aloitti työkokeilun, opinnot tai pääsi töihin. 90 % nuorista koki heidän hyvinvointinsa parantuneen hankkeen aikana. Ammatillisen koulutuksen reformi on lisännyt toisen asteen koulupudokkaiden määrää. Tuloksemme osoittavat tämän joukon tarvitsen intensiivistä tukea opintoihin kiinnittyäkseen. Hallituksen kärkihankkeen Mindsetin kaltaisia sektorirajat ylittäviä hankkeita tulisi laajentaa erityisesti toisen asteen oppilaitoksiin.