Finlaysonin Tampereen tehtaan ateeljeessa 1950-80 luvulla

Heidi Pietarinen

Finlaysonin Tampereen tehtaan ateeljeessa 1950-80 luvulla

Taiteiden tiedekunta

Tutkimustuotokset: Kirjoitus kirjassa/raportissa/konferenssijulkaisussa › Luku › Tieteellinen › vertaisarvioitu

Abstrakti

Finlaysonin tehdas Tammerkosken partaalla oli 1920-luvulla jo satavuotias suomalaisen teollisuuden ikoni, tuhansia ihmisiä työllistänyt Pohjoismaiden suurin tehdas. Omat asuntoalueet, sosiaalipalvelut ja seuratoiminta tekivät ’vinlaysonilaisista’ omintakeisen yhteisön tehdaskaupungin ytimessä. Yhden tehtaan merkitystä koko kaupungille ei voi tässä tapauksessa liioitella.

Finlaysonin historian toinen osa kertoo ensimmäisen kerran, miten suuryhtiö onnistui säilyttämään poikkeuksellisen asemansa ja maineensa aina 1970-luvulle asti. Vasta tuolloin yhtiö joutui ensin kannattavuuskriisiin, sitten syöksykierteeseen ja lopulta myyntiin. Viimeiset koneet pysähtyivät 1990-luvulla. Jäljelle jäivät vaikuttavat rakennukset, Finlaysonin nimi ja tuhannet kangaskuosit, jotka kirjan runsas kuvitus palauttaa eloon.

Finlaysonin tarina on osa teollisuuden globaalia rakennemuutosta. Se on myös tarina teollisen rakennusperinteen synnystä ja pelastumisesta. Suljetusta tehdasalueesta tuli historiaa henkivä kaupunkilaisten olohuone, joka muistuttaa kadonneesta tehdasyhteisöstä, mutta on samalla osa jälkipolvien identiteettiä.

Alkuperäiskieli	suomi
Otsikko	Finlayson. II (1918-2020), Puuvillan jättiläinen
Toimittajat	Jussi Koivuniemi, Heidi Pietarinen, Marja Lähteenmäki, Anne-Mari Lehto, Mari Lind
Julkaisupaikka	Tampere
Kustantaja	Vapriikki
Sivut	441-463
ISBN (painettu)	978-952-371-033-7
Tila	Julkaistu - 22 kesäk. 2022
OKM-julkaisutyyppi	A3 Vertaisarvioitu artikkeli kokoomateoksessa

Julkaisusarja

Sarja	Tampereen museoiden julkaisuja
Numero	166
ISSN	1237-5276

Hakusanat

Finlayson
tekstiilisuunnittelu
tekstiilitaiteilija
tekstiilihistoria
teollisesti kudottu kangas
Tampereen tehtaan ateljee

Tieteenala

Kuvataide ja muotoilu

MUTElab
Piia Pyrstöjärvi (Vastuuhenkilö) & Karoliina Laxström (Asiantuntija)
Taiteiden tiedekunta
Laboratoriot/Studiot: Laboratorio

Viite tähän julkaisuun

@inbook{2dc0ef5b997b4f669ed5ed524a43b9d0,

title = "Finlaysonin Tampereen tehtaan ateeljeessa 1950-80 luvulla",

abstract = "Finlaysonin tehdas Tammerkosken partaalla oli 1920-luvulla jo satavuotias suomalaisen teollisuuden ikoni, tuhansia ihmisi{\"a} ty{\"o}llist{\"a}nyt Pohjoismaiden suurin tehdas. Omat asuntoalueet, sosiaalipalvelut ja seuratoiminta tekiv{\"a}t {\textquoteright}vinlaysonilaisista{\textquoteright} omintakeisen yhteis{\"o}n tehdaskaupungin ytimess{\"a}. Yhden tehtaan merkityst{\"a} koko kaupungille ei voi t{\"a}ss{\"a} tapauksessa liioitella. Finlaysonin historian toinen osa kertoo ensimm{\"a}isen kerran, miten suuryhti{\"o} onnistui s{\"a}ilytt{\"a}m{\"a}{\"a}n poikkeuksellisen asemansa ja maineensa aina 1970-luvulle asti. Vasta tuolloin yhti{\"o} joutui ensin kannattavuuskriisiin, sitten sy{\"o}ksykierteeseen ja lopulta myyntiin. Viimeiset koneet pys{\"a}htyiv{\"a}t 1990-luvulla. J{\"a}ljelle j{\"a}iv{\"a}t vaikuttavat rakennukset, Finlaysonin nimi ja tuhannet kangaskuosit, jotka kirjan runsas kuvitus palauttaa eloon. Finlaysonin tarina on osa teollisuuden globaalia rakennemuutosta. Se on my{\"o}s tarina teollisen rakennusperinteen synnyst{\"a} ja pelastumisesta. Suljetusta tehdasalueesta tuli historiaa henkiv{\"a} kaupunkilaisten olohuone, joka muistuttaa kadonneesta tehdasyhteis{\"o}st{\"a}, mutta on samalla osa j{\"a}lkipolvien identiteetti{\"a}.",

keywords = "Finlayson, tekstiilisuunnittelu, tekstiilitaiteilija, tekstiilihistoria, teollisesti kudottu kangas, Tampereen tehtaan ateljee",

author = "Heidi Pietarinen",

note = "Teoksen on kirjoittanut dosentti Jussi Koivuniemi. Omilta erityisosaamisalueiltaan kirjaan ovat artikkelit kirjoittaneet professori Heidi Pietarinen, dosentti Jarmo Peltola ja FT Marja L{\"a}hteenm{\"a}ki. Artikkelit t{\"a}ydent{\"a}v{\"a}t omilla n{\"a}k{\"o}kulmillaan Finlaysonin kankaiden mallisuunnittelun sek{\"a} designin kehityst{\"a} 1960–80-luvuilla, Finlaysonin ty{\"o}ntekij{\"o}iden ty{\"o}oloja ja ty{\"o}markkinasuhteita sek{\"a} Finlaysonin rakennusperinnett{\"a} ja alueen uusiok{\"a}ytt{\"o}{\"a}. Finlaysonin valtavaa tuotteiden kirjoa esittelev{\"a}t pienoisartikkelit ovat kirjoittaneet Tampereen historiallisten museoiden tutkijat Anne-Mari Lehto ja Mari Lind. Teoksen kuvatoimituksesta Vapriikin kuva-arkistossa on vastannut tutkija Antti Liuttunen. Poikkeuksellisen runsas ja monipuolinen kuvitus on laadittu yhteisty{\"o}ss{\"a} kirjoittajien kanssa. ",

year = "2022",

month = jun,

day = "22",

language = "suomi",

isbn = "978-952-371-033-7",

series = "Tampereen museoiden julkaisuja",

publisher = "Vapriikki",

number = "166",

pages = "441--463",

editor = "Jussi Koivuniemi and Heidi Pietarinen and L{\"a}hteenm{\"a}ki, {Marja } and Anne-Mari Lehto and Mari Lind",

booktitle = "Finlayson. II (1918-2020), Puuvillan j{\"a}ttil{\"a}inen",

address = "Suomi",

}

Finlaysonin Tampereen tehtaan ateeljeessa 1950-80 luvulla. / Pietarinen, Heidi.

Finlayson. II (1918-2020), Puuvillan jättiläinen. toim. / Jussi Koivuniemi; Heidi Pietarinen; Marja Lähteenmäki; Anne-Mari Lehto; Mari Lind. Tampere : Vapriikki, 2022. s. 441-463 (Tampereen museoiden julkaisuja; Nro 166).

Tutkimustuotokset: Kirjoitus kirjassa/raportissa/konferenssijulkaisussa › Luku › Tieteellinen › vertaisarvioitu

TY - CHAP

T1 - Finlaysonin Tampereen tehtaan ateeljeessa 1950-80 luvulla

AU - Pietarinen, Heidi

N1 - Teoksen on kirjoittanut dosentti Jussi Koivuniemi. Omilta erityisosaamisalueiltaan kirjaan ovat artikkelit kirjoittaneet professori Heidi Pietarinen, dosentti Jarmo Peltola ja FT Marja Lähteenmäki. Artikkelit täydentävät omilla näkökulmillaan Finlaysonin kankaiden mallisuunnittelun sekä designin kehitystä 1960–80-luvuilla, Finlaysonin työntekijöiden työoloja ja työmarkkinasuhteita sekä Finlaysonin rakennusperinnettä ja alueen uusiokäyttöä. Finlaysonin valtavaa tuotteiden kirjoa esittelevät pienoisartikkelit ovat kirjoittaneet Tampereen historiallisten museoiden tutkijat Anne-Mari Lehto ja Mari Lind. Teoksen kuvatoimituksesta Vapriikin kuva-arkistossa on vastannut tutkija Antti Liuttunen. Poikkeuksellisen runsas ja monipuolinen kuvitus on laadittu yhteistyössä kirjoittajien kanssa.

PY - 2022/6/22

Y1 - 2022/6/22

N2 - Finlaysonin tehdas Tammerkosken partaalla oli 1920-luvulla jo satavuotias suomalaisen teollisuuden ikoni, tuhansia ihmisiä työllistänyt Pohjoismaiden suurin tehdas. Omat asuntoalueet, sosiaalipalvelut ja seuratoiminta tekivät ’vinlaysonilaisista’ omintakeisen yhteisön tehdaskaupungin ytimessä. Yhden tehtaan merkitystä koko kaupungille ei voi tässä tapauksessa liioitella. Finlaysonin historian toinen osa kertoo ensimmäisen kerran, miten suuryhtiö onnistui säilyttämään poikkeuksellisen asemansa ja maineensa aina 1970-luvulle asti. Vasta tuolloin yhtiö joutui ensin kannattavuuskriisiin, sitten syöksykierteeseen ja lopulta myyntiin. Viimeiset koneet pysähtyivät 1990-luvulla. Jäljelle jäivät vaikuttavat rakennukset, Finlaysonin nimi ja tuhannet kangaskuosit, jotka kirjan runsas kuvitus palauttaa eloon. Finlaysonin tarina on osa teollisuuden globaalia rakennemuutosta. Se on myös tarina teollisen rakennusperinteen synnystä ja pelastumisesta. Suljetusta tehdasalueesta tuli historiaa henkivä kaupunkilaisten olohuone, joka muistuttaa kadonneesta tehdasyhteisöstä, mutta on samalla osa jälkipolvien identiteettiä.

AB - Finlaysonin tehdas Tammerkosken partaalla oli 1920-luvulla jo satavuotias suomalaisen teollisuuden ikoni, tuhansia ihmisiä työllistänyt Pohjoismaiden suurin tehdas. Omat asuntoalueet, sosiaalipalvelut ja seuratoiminta tekivät ’vinlaysonilaisista’ omintakeisen yhteisön tehdaskaupungin ytimessä. Yhden tehtaan merkitystä koko kaupungille ei voi tässä tapauksessa liioitella. Finlaysonin historian toinen osa kertoo ensimmäisen kerran, miten suuryhtiö onnistui säilyttämään poikkeuksellisen asemansa ja maineensa aina 1970-luvulle asti. Vasta tuolloin yhtiö joutui ensin kannattavuuskriisiin, sitten syöksykierteeseen ja lopulta myyntiin. Viimeiset koneet pysähtyivät 1990-luvulla. Jäljelle jäivät vaikuttavat rakennukset, Finlaysonin nimi ja tuhannet kangaskuosit, jotka kirjan runsas kuvitus palauttaa eloon. Finlaysonin tarina on osa teollisuuden globaalia rakennemuutosta. Se on myös tarina teollisen rakennusperinteen synnystä ja pelastumisesta. Suljetusta tehdasalueesta tuli historiaa henkivä kaupunkilaisten olohuone, joka muistuttaa kadonneesta tehdasyhteisöstä, mutta on samalla osa jälkipolvien identiteettiä.

KW - Finlayson

KW - tekstiilisuunnittelu

KW - tekstiilitaiteilija

KW - tekstiilihistoria

KW - teollisesti kudottu kangas

KW - Tampereen tehtaan ateljee

M3 - Luku

SN - 978-952-371-033-7

T3 - Tampereen museoiden julkaisuja

SP - 441

EP - 463

BT - Finlayson. II (1918-2020), Puuvillan jättiläinen

A2 - Koivuniemi, Jussi

A2 - Pietarinen, Heidi

A2 - Lähteenmäki, Marja

A2 - Lehto, Anne-Mari

A2 - Lind, Mari

PB - Vapriikki

CY - Tampere

ER -

Finlaysonin Tampereen tehtaan ateeljeessa 1950-80 luvulla

Abstrakti

Julkaisusarja

Hakusanat

Tieteenala

Laitteet

MUTElab

Viite tähän julkaisuun