Ekologinen kompensaatio Suomessa: analyysi sääntelyn vahvuuksista, heikkouksista ja kehitysmahdollisuuksista

Heini  Kujala; Minna Pappila; Paula Leskinen; Johanna Tuomisaari; Joel Jalkanen; Veera Salokannel; Eini  Nieminen; Atte Moilanen; Panu Halme; Marianne Aulake; Essi Pykäläinen; Linda Mustajärvi; Iikka Oinonen; Juha Kotilainen; Janne Kotiaho

doi:10.30663/ay.141917

Ekologinen kompensaatio Suomessa: analyysi sääntelyn vahvuuksista, heikkouksista ja kehitysmahdollisuuksista

Heini Kujala, Minna Pappila, Paula Leskinen, Johanna Tuomisaari, Joel Jalkanen, Veera Salokannel, Eini Nieminen, Atte Moilanen, Panu Halme, Marianne Aulake, Essi Pykäläinen, Linda Mustajärvi, Iikka Oinonen, Juha Kotilainen, Janne Kotiaho

Oikeustieteiden tiedekunta

Tutkimustuotokset: Kirjoitus lehdessä tai erikoisnumeron toimittaminen › Katsausartikkeli › vertaisarvioitu

15 Lataukset (Pure)

Abstrakti

Luonnonsuojelulakia uudistettaessa lakiin lisättiin uusi luku vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta, mikä mahdollistaa luontohaittojen kompensoimisen tuottamalla vastaava määrä luontohyötyjä. Ekologista kompensaatiota ohjaavat kansainväliset kriteerit, jotka perustuvat maailmalla vuosikymmenien aikana kertyneisiin kokemuksiin kompensaatioiden toteuttamisesta. Siltikin kompensaatioiden suunnitteluun, toteutukseen ja valvontaan liittyy tunnistettuja haasteita, jotka voivat vaarantaa luonnon kokonaisheikentymättömyyden saavuttamisen. Tässä katsauksessa kuvaamme nyt lakiin tuodun suomalaisen ekologisen kompensaatiojärjestelmän, ja arvioimme lainsäädännön vahvuuksia ja heikkouksia peilaamalla sitä näihin haasteisiin.

Katsauksemme perusteella Suomeen luotu kompensaatiolainsäädäntö on monella tapaa edistyksellinen. Heikennysten ja hyvityksen laskenta on määritelty kiitettävällä tarkkuudella, mikä lisää järjestelmän läpinäkyvyyttä ja asettaa selkeät kriteerit sille, mitä toimia voidaan kutsua ekologiseksi kompensaatioksi. Lisäksi lakiin on sisällytetty useita kompensoimisen onnistumisen kannalta tärkeitä kriteerejä, kuten hyvitysten pysyvyys, hyötyjen lisäisyys sekä tulevien hyötyjen toteutumiseen liittyvän epävarmuuden huomioiminen. Kaikki kompensaatiot myös merkitään avoimeen kompensaatiorekisteriin.

Lainsäädäntöön jäi myös puutteita. Merkittävimpiä on suojeluhyvityksen kansainvälisistä kriteereistä poikkeava ja laskennallisesti epälooginen määritelmä, joka käytännössä estää suojelun käytön kompensaationa. Kompensaatioiden kytkös lieventämishierarkiaan ja tuotettujen luontohyötyjen varmentaminen jäivät lainsäädännössä heikoiksi, vähentäen mekanismin uskottavuutta ja ohjausvaikutusta luontohaittojen vähentämiseen. Kompensaation täysi vapaaehtoisuus puolestaan vaikeuttaa mekanismin käyttöönottoa. Näistä syistä lakia ja asetusta tulisikin viipymättä päivittää muuttamalla kompensaatio velvoittavaksi rajatulle osalle luonnonarvoista ja korjaamalla ylläkuvatut valuviat. Yhtä tärkeää on, ettei tulevaisuudessa heikennetä nyt hyvin toimivia säädännöllisiä elementtejä.

Alkuperäiskieli	suomi
Sivut	112–135
Julkaisu	Alue ja ympäristö
Vuosikerta	53
Numero	1
DOI - pysyväislinkit	https://doi.org/10.30663/ay.141917
Tila	Julkaistu - 27 maalisk. 2024
OKM-julkaisutyyppi	A2 Vertaisarvioitu katsausartikkeli

Hakusanat

luonnonsuojelulaki
ekologinen kompensaatio
lieventämishierarkia
luonnon kokonaisheikentymättömyys

Tieteenala

Oikeustiede
Yhteiskuntamaantiede, talousmaantiede, ml. yhteiskuntatieteellinen ympäristöntutkimus
Ympäristötiede
Ekologia, evoluutiobiologia
Muut yhteiskuntatieteet

Pääsy tutkimustuotokseen

10.30663/ay.141917Lisenssi: CC BY

141917-Artikkelin teksti-343126-1-10-20240610Lopullinen julkaistu versio, 782 KBLisenssi: CC BY
141917-Artikkelin teksti-343128-1-10-20240610 LiiteLopullinen julkaistu versio, 326 KBLisenssi: CC BY

Viite tähän julkaisuun

Kujala, H., Pappila, M., Leskinen, P., Tuomisaari, J., Jalkanen, J., Salokannel, V., Nieminen, E., Moilanen, A., Halme, P., Aulake, M., Pykäläinen, E., Mustajärvi, L., Oinonen, I., Kotilainen, J., & Kotiaho, J. (2024). Ekologinen kompensaatio Suomessa: analyysi sääntelyn vahvuuksista, heikkouksista ja kehitysmahdollisuuksista. Alue ja ympäristö, 53(1), 112–135. https://doi.org/10.30663/ay.141917

@article{1eed74fe78ee4299a3ec94f861f2672b,

title = "Ekologinen kompensaatio Suomessa: analyysi s{\"a}{\"a}ntelyn vahvuuksista, heikkouksista ja kehitysmahdollisuuksista",

abstract = "Luonnonsuojelulakia uudistettaessa lakiin lis{\"a}ttiin uusi luku vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta, mik{\"a} mahdollistaa luontohaittojen kompensoimisen tuottamalla vastaava m{\"a}{\"a}r{\"a} luontohy{\"o}tyj{\"a}. Ekologista kompensaatiota ohjaavat kansainv{\"a}liset kriteerit, jotka perustuvat maailmalla vuosikymmenien aikana kertyneisiin kokemuksiin kompensaatioiden toteuttamisesta. Siltikin kompensaatioiden suunnitteluun, toteutukseen ja valvontaan liittyy tunnistettuja haasteita, jotka voivat vaarantaa luonnon kokonaisheikentym{\"a}tt{\"o}myyden saavuttamisen. T{\"a}ss{\"a} katsauksessa kuvaamme nyt lakiin tuodun suomalaisen ekologisen kompensaatioj{\"a}rjestelm{\"a}n, ja arvioimme lains{\"a}{\"a}d{\"a}nn{\"o}n vahvuuksia ja heikkouksia peilaamalla sit{\"a} n{\"a}ihin haasteisiin.Katsauksemme perusteella Suomeen luotu kompensaatiolains{\"a}{\"a}d{\"a}nt{\"o} on monella tapaa edistyksellinen. Heikennysten ja hyvityksen laskenta on m{\"a}{\"a}ritelty kiitett{\"a}v{\"a}ll{\"a} tarkkuudella, mik{\"a} lis{\"a}{\"a} j{\"a}rjestelm{\"a}n l{\"a}pin{\"a}kyvyytt{\"a} ja asettaa selke{\"a}t kriteerit sille, mit{\"a} toimia voidaan kutsua ekologiseksi kompensaatioksi. Lis{\"a}ksi lakiin on sis{\"a}llytetty useita kompensoimisen onnistumisen kannalta t{\"a}rkeit{\"a} kriteerej{\"a}, kuten hyvitysten pysyvyys, hy{\"o}tyjen lis{\"a}isyys sek{\"a} tulevien hy{\"o}tyjen toteutumiseen liittyv{\"a}n ep{\"a}varmuuden huomioiminen. Kaikki kompensaatiot my{\"o}s merkit{\"a}{\"a}n avoimeen kompensaatiorekisteriin.Lains{\"a}{\"a}d{\"a}nt{\"o}{\"o}n j{\"a}i my{\"o}s puutteita. Merkitt{\"a}vimpi{\"a} on suojeluhyvityksen kansainv{\"a}lisist{\"a} kriteereist{\"a} poikkeava ja laskennallisesti ep{\"a}looginen m{\"a}{\"a}ritelm{\"a}, joka k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} est{\"a}{\"a} suojelun k{\"a}yt{\"o}n kompensaationa. Kompensaatioiden kytk{\"o}s lievent{\"a}mishierarkiaan ja tuotettujen luontohy{\"o}tyjen varmentaminen j{\"a}iv{\"a}t lains{\"a}{\"a}d{\"a}nn{\"o}ss{\"a} heikoiksi, v{\"a}hent{\"a}en mekanismin uskottavuutta ja ohjausvaikutusta luontohaittojen v{\"a}hent{\"a}miseen. Kompensaation t{\"a}ysi vapaaehtoisuus puolestaan vaikeuttaa mekanismin k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottoa. N{\"a}ist{\"a} syist{\"a} lakia ja asetusta tulisikin viipym{\"a}tt{\"a} p{\"a}ivitt{\"a}{\"a} muuttamalla kompensaatio velvoittavaksi rajatulle osalle luonnonarvoista ja korjaamalla yll{\"a}kuvatut valuviat. Yht{\"a} t{\"a}rke{\"a}{\"a} on, ettei tulevaisuudessa heikennet{\"a} nyt hyvin toimivia s{\"a}{\"a}d{\"a}nn{\"o}llisi{\"a} elementtej{\"a}. ",

keywords = "luonnonsuojelulaki, ekologinen kompensaatio, lievent{\"a}mishierarkia, luonnon kokonaisheikentym{\"a}tt{\"o}myys",

author = "Heini Kujala and Minna Pappila and Paula Leskinen and Johanna Tuomisaari and Joel Jalkanen and Veera Salokannel and Eini Nieminen and Atte Moilanen and Panu Halme and Marianne Aulake and Essi Pyk{\"a}l{\"a}inen and Linda Mustaj{\"a}rvi and Iikka Oinonen and Juha Kotilainen and Janne Kotiaho",

year = "2024",

month = mar,

day = "27",

doi = "10.30663/ay.141917",

language = "suomi",

volume = "53",

pages = "112–135",

journal = "Alue ja ymp{\"a}rist{\"o}",

issn = "1235-4554",

publisher = "Suunnittelumaantieteen yhdistys",

number = "1",

}

Kujala, H, Pappila, M, Leskinen, P, Tuomisaari, J, Jalkanen, J, Salokannel, V, Nieminen, E, Moilanen, A, Halme, P, Aulake, M, Pykäläinen, E, Mustajärvi, L, Oinonen, I, Kotilainen, J & Kotiaho, J 2024, 'Ekologinen kompensaatio Suomessa: analyysi sääntelyn vahvuuksista, heikkouksista ja kehitysmahdollisuuksista', Alue ja ympäristö, Vuosikerta 53, Nro 1, Sivut 112–135. https://doi.org/10.30663/ay.141917

TY - JOUR

T1 - Ekologinen kompensaatio Suomessa

T2 - analyysi sääntelyn vahvuuksista, heikkouksista ja kehitysmahdollisuuksista

AU - Kujala, Heini

AU - Pappila, Minna

AU - Leskinen, Paula

AU - Tuomisaari, Johanna

AU - Jalkanen, Joel

AU - Salokannel, Veera

AU - Nieminen, Eini

AU - Moilanen, Atte

AU - Halme, Panu

AU - Aulake, Marianne

AU - Pykäläinen, Essi

AU - Mustajärvi, Linda

AU - Oinonen, Iikka

AU - Kotilainen, Juha

AU - Kotiaho, Janne

PY - 2024/3/27

Y1 - 2024/3/27

N2 - Luonnonsuojelulakia uudistettaessa lakiin lisättiin uusi luku vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta, mikä mahdollistaa luontohaittojen kompensoimisen tuottamalla vastaava määrä luontohyötyjä. Ekologista kompensaatiota ohjaavat kansainväliset kriteerit, jotka perustuvat maailmalla vuosikymmenien aikana kertyneisiin kokemuksiin kompensaatioiden toteuttamisesta. Siltikin kompensaatioiden suunnitteluun, toteutukseen ja valvontaan liittyy tunnistettuja haasteita, jotka voivat vaarantaa luonnon kokonaisheikentymättömyyden saavuttamisen. Tässä katsauksessa kuvaamme nyt lakiin tuodun suomalaisen ekologisen kompensaatiojärjestelmän, ja arvioimme lainsäädännön vahvuuksia ja heikkouksia peilaamalla sitä näihin haasteisiin.Katsauksemme perusteella Suomeen luotu kompensaatiolainsäädäntö on monella tapaa edistyksellinen. Heikennysten ja hyvityksen laskenta on määritelty kiitettävällä tarkkuudella, mikä lisää järjestelmän läpinäkyvyyttä ja asettaa selkeät kriteerit sille, mitä toimia voidaan kutsua ekologiseksi kompensaatioksi. Lisäksi lakiin on sisällytetty useita kompensoimisen onnistumisen kannalta tärkeitä kriteerejä, kuten hyvitysten pysyvyys, hyötyjen lisäisyys sekä tulevien hyötyjen toteutumiseen liittyvän epävarmuuden huomioiminen. Kaikki kompensaatiot myös merkitään avoimeen kompensaatiorekisteriin.Lainsäädäntöön jäi myös puutteita. Merkittävimpiä on suojeluhyvityksen kansainvälisistä kriteereistä poikkeava ja laskennallisesti epälooginen määritelmä, joka käytännössä estää suojelun käytön kompensaationa. Kompensaatioiden kytkös lieventämishierarkiaan ja tuotettujen luontohyötyjen varmentaminen jäivät lainsäädännössä heikoiksi, vähentäen mekanismin uskottavuutta ja ohjausvaikutusta luontohaittojen vähentämiseen. Kompensaation täysi vapaaehtoisuus puolestaan vaikeuttaa mekanismin käyttöönottoa. Näistä syistä lakia ja asetusta tulisikin viipymättä päivittää muuttamalla kompensaatio velvoittavaksi rajatulle osalle luonnonarvoista ja korjaamalla ylläkuvatut valuviat. Yhtä tärkeää on, ettei tulevaisuudessa heikennetä nyt hyvin toimivia säädännöllisiä elementtejä.

AB - Luonnonsuojelulakia uudistettaessa lakiin lisättiin uusi luku vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta, mikä mahdollistaa luontohaittojen kompensoimisen tuottamalla vastaava määrä luontohyötyjä. Ekologista kompensaatiota ohjaavat kansainväliset kriteerit, jotka perustuvat maailmalla vuosikymmenien aikana kertyneisiin kokemuksiin kompensaatioiden toteuttamisesta. Siltikin kompensaatioiden suunnitteluun, toteutukseen ja valvontaan liittyy tunnistettuja haasteita, jotka voivat vaarantaa luonnon kokonaisheikentymättömyyden saavuttamisen. Tässä katsauksessa kuvaamme nyt lakiin tuodun suomalaisen ekologisen kompensaatiojärjestelmän, ja arvioimme lainsäädännön vahvuuksia ja heikkouksia peilaamalla sitä näihin haasteisiin.Katsauksemme perusteella Suomeen luotu kompensaatiolainsäädäntö on monella tapaa edistyksellinen. Heikennysten ja hyvityksen laskenta on määritelty kiitettävällä tarkkuudella, mikä lisää järjestelmän läpinäkyvyyttä ja asettaa selkeät kriteerit sille, mitä toimia voidaan kutsua ekologiseksi kompensaatioksi. Lisäksi lakiin on sisällytetty useita kompensoimisen onnistumisen kannalta tärkeitä kriteerejä, kuten hyvitysten pysyvyys, hyötyjen lisäisyys sekä tulevien hyötyjen toteutumiseen liittyvän epävarmuuden huomioiminen. Kaikki kompensaatiot myös merkitään avoimeen kompensaatiorekisteriin.Lainsäädäntöön jäi myös puutteita. Merkittävimpiä on suojeluhyvityksen kansainvälisistä kriteereistä poikkeava ja laskennallisesti epälooginen määritelmä, joka käytännössä estää suojelun käytön kompensaationa. Kompensaatioiden kytkös lieventämishierarkiaan ja tuotettujen luontohyötyjen varmentaminen jäivät lainsäädännössä heikoiksi, vähentäen mekanismin uskottavuutta ja ohjausvaikutusta luontohaittojen vähentämiseen. Kompensaation täysi vapaaehtoisuus puolestaan vaikeuttaa mekanismin käyttöönottoa. Näistä syistä lakia ja asetusta tulisikin viipymättä päivittää muuttamalla kompensaatio velvoittavaksi rajatulle osalle luonnonarvoista ja korjaamalla ylläkuvatut valuviat. Yhtä tärkeää on, ettei tulevaisuudessa heikennetä nyt hyvin toimivia säädännöllisiä elementtejä.

KW - luonnonsuojelulaki

KW - ekologinen kompensaatio

KW - lieventämishierarkia

KW - luonnon kokonaisheikentymättömyys

U2 - 10.30663/ay.141917

DO - 10.30663/ay.141917

M3 - Katsausartikkeli

SN - 1235-4554

VL - 53

SP - 112

EP - 135

JO - Alue ja ympäristö

JF - Alue ja ympäristö

IS - 1

ER -