Abstrakti
Pohdimme puheenvuorossa e-kansalaisuuden toteu-
tumisen rajoja ja mahdollisuuksia eräissä EU-maissa,
Suomessa ja Suomen Lapissa tilastojen sekä Pohjoi-
sen hyvinvoinnin tietopaikka -hankkeessa (2011–
2013) 14 lappilaiskunnan asukkaille toteutetun kun-
talaiskyselyn tutkimustulosten pohjalta.
Kansalaisten oletetaan ottavan yhä enemmän itse
vastuuta hyvinvoinnistaan huolehtimisesta. Tällai-
sen kehityksen taustalla on digitalisaation lisäksi
mm. suuruuden ekonomiaa ja vaikuttavuutta koros-
tavan ajattelun yleistyminen hyvinvointipoliittisessa
päätöksenteossa sekä aikaisempaa systemaattisempi
kansalaisten osallistamisen eetos hyvinvointiinsa liit-
tyvissä kysymyksissä. Internet mahdollistaa molem-
pien em. kehityskulkujen toteutumisen asiointi- ja
informaatioportaalien kautta.
Kuntalaiskyselyn netto-otoksen kooksi muodos-
tui 4419 henkilöä ja vastausprosentiksi (netto) saa-
tiin 46. Kyselyssä selvitettiin vastaajien käsityksiä hy-
vinvointipalveluista ja asuinkunnasta sekä heidän ar-
vioitaan sosiaalisesta ja terveydellisestä hyvinvoin-
nistaan ja elämäntavastaan. Julkisia hyvinvointipal-
veluja tutkimuksessamme edustavat TE-toimiston
palvelut ja Kelan palvelut, joiden saatavuuden koke-
musta selvitimme. Referenssipalveluna on kokemus
pankkipalveluiden saatavuudesta.
Digitalisaation myötä Suomessa ja ulkomailla on
alettu puhua digitaalisesta syrjäytymisestä, minkä
taustalla on matala koulutustaso, seniori- ja maaseu-
tukansalaisuus. Tutkimuksen logistiset regressio-
analyysit osoittavat, että internetin käyttö kohentaa
iän, ammattikoulutuksen ja sukupuolen vakioimisen
jälkeen syrjäseuduilla (yli 10 km kuntakeskuksesta)
ainoastaan pankkipalveluiden saatavuuden koke-
musta. Havaittu yhteys ei kuitenkaan ollut tilastolli-
sesti merkitsevä. Sen sijaan Kelan palveluissa inter-
netin käyttö heikentää syrjäseuduilla palveluiden saa-
tavuuden kokemusta tilastollisesti melkein merkitse-
västi. Myös TE-toimistojen palveluissa internetin
käyttö heikentää syrjäseuduilla palveluiden saatavuu-
den kokemusta, mutta ei tilastollisesti merkitsevästi.
Kansalaisten näkökulmasta digitalisaatiokehi-
tystä ohjaa harvaan asutulla maaseudulla internetyh-
teyksien kustannukset ja toimintavarmuus kansalais-
ten hallitseman internetkäyttöosaamisen lisäksi. Vi-
ranomaisten näkökulmasta digitalisaatiokehitystä
ohjaa käyttäjälähtöisyyden huomioiminen koko asi-
ointiprosessin ajan. Tutkimustulokset puoltavat mo-
nikanavaisten erilaisten kansalaisryhmien tarpeet
huomioivien hyvinvointipalveluiden kehittämistar-
vetta, koska kansalaisilla on enenevässä määrin oi-
keuksien lisäksi myös vastuuta omasta hyvinvoinnis-
taan.
tumisen rajoja ja mahdollisuuksia eräissä EU-maissa,
Suomessa ja Suomen Lapissa tilastojen sekä Pohjoi-
sen hyvinvoinnin tietopaikka -hankkeessa (2011–
2013) 14 lappilaiskunnan asukkaille toteutetun kun-
talaiskyselyn tutkimustulosten pohjalta.
Kansalaisten oletetaan ottavan yhä enemmän itse
vastuuta hyvinvoinnistaan huolehtimisesta. Tällai-
sen kehityksen taustalla on digitalisaation lisäksi
mm. suuruuden ekonomiaa ja vaikuttavuutta koros-
tavan ajattelun yleistyminen hyvinvointipoliittisessa
päätöksenteossa sekä aikaisempaa systemaattisempi
kansalaisten osallistamisen eetos hyvinvointiinsa liit-
tyvissä kysymyksissä. Internet mahdollistaa molem-
pien em. kehityskulkujen toteutumisen asiointi- ja
informaatioportaalien kautta.
Kuntalaiskyselyn netto-otoksen kooksi muodos-
tui 4419 henkilöä ja vastausprosentiksi (netto) saa-
tiin 46. Kyselyssä selvitettiin vastaajien käsityksiä hy-
vinvointipalveluista ja asuinkunnasta sekä heidän ar-
vioitaan sosiaalisesta ja terveydellisestä hyvinvoin-
nistaan ja elämäntavastaan. Julkisia hyvinvointipal-
veluja tutkimuksessamme edustavat TE-toimiston
palvelut ja Kelan palvelut, joiden saatavuuden koke-
musta selvitimme. Referenssipalveluna on kokemus
pankkipalveluiden saatavuudesta.
Digitalisaation myötä Suomessa ja ulkomailla on
alettu puhua digitaalisesta syrjäytymisestä, minkä
taustalla on matala koulutustaso, seniori- ja maaseu-
tukansalaisuus. Tutkimuksen logistiset regressio-
analyysit osoittavat, että internetin käyttö kohentaa
iän, ammattikoulutuksen ja sukupuolen vakioimisen
jälkeen syrjäseuduilla (yli 10 km kuntakeskuksesta)
ainoastaan pankkipalveluiden saatavuuden koke-
musta. Havaittu yhteys ei kuitenkaan ollut tilastolli-
sesti merkitsevä. Sen sijaan Kelan palveluissa inter-
netin käyttö heikentää syrjäseuduilla palveluiden saa-
tavuuden kokemusta tilastollisesti melkein merkitse-
västi. Myös TE-toimistojen palveluissa internetin
käyttö heikentää syrjäseuduilla palveluiden saatavuu-
den kokemusta, mutta ei tilastollisesti merkitsevästi.
Kansalaisten näkökulmasta digitalisaatiokehi-
tystä ohjaa harvaan asutulla maaseudulla internetyh-
teyksien kustannukset ja toimintavarmuus kansalais-
ten hallitseman internetkäyttöosaamisen lisäksi. Vi-
ranomaisten näkökulmasta digitalisaatiokehitystä
ohjaa käyttäjälähtöisyyden huomioiminen koko asi-
ointiprosessin ajan. Tutkimustulokset puoltavat mo-
nikanavaisten erilaisten kansalaisryhmien tarpeet
huomioivien hyvinvointipalveluiden kehittämistar-
vetta, koska kansalaisilla on enenevässä määrin oi-
keuksien lisäksi myös vastuuta omasta hyvinvoinnis-
taan.
| Alkuperäiskieli | suomi |
|---|---|
| Sivut | 33 |
| Sivumäärä | 1 |
| Tila | Julkaistu - 26 elok. 2016 |
| Tapahtuma | Oppiva maaseutu : Maaseutututkijatapaaminen - Lapin yliopisto, Rovaniemi, Suomi Kesto: 25 elok. 2016 → 26 elok. 2016 http://www.mua.fi/toiminta/tutkijatapaaminen/ |
Konferenssi
| Konferenssi | Oppiva maaseutu |
|---|---|
| Maa/Alue | Suomi |
| Kaupunki | Rovaniemi |
| Ajanjakso | 25.08.2016 → 26.08.2016 |
| www-osoite |
Tieteenala
- Yhteiskuntamaantiede, talousmaantiede, ml. yhteiskuntatieteellinen ympäristöntutkimus
- Sosiologia