Abstrakti
Saavutettavuus on merkittävä huolenaihe syrjäisille matkailukohteille. Liikenneyhteydet voidaan jakaa kolmeen luokkaan kuljetun matkan perusteella: Lentokuljetuskapasiteetti, maakuljetukset keskeisistä solmukohdista ja viimeisen kilometrin yhteydet määränpäähän. Syrjäiset matkakohteet ovat usein maaseutumaisia, mikä tuo lisähaastetta matkakohteen sisäisen liikennejärjestelmän järjestämiseen, jotta matkailijoilla on käytettävissä kuljetuspalveluita myös kauempana sijaitsevien palveluiden luo matkakohteessa. Kasvava vaatimus kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta kannustaa matkakohteita myös vähentämään hiilidioksidipäästöjä matkustajakilometriä kohti, mikä puolestaan ohjaa liikennesuunnittelua kohti julkisen liikenteen tyyppisiä ratkaisuja pienen kapasiteetin ratkaisujen sijaan.
Kun viimeisen kilometrin ja matkakohteen sisäiset kuljetuspalvelut on järjestetty syrjäisessä matkakohteessa, on edessä markkinointiongelma: miten matkailijoille voidaan tehokkaasti ja vaikuttavasti tiedottaa käytettävissä olevista kuljetuspalveluista digitaalisten kanavien kautta ennen matkaa ja sen aikana. Matkustajia ohjataan käyttämään näitä palveluita useista syistä: a) kapasiteetin korkea käyttöaste varmistaa kuljetuspalvelujen kannattavuuden ja jatkuvuuden, b) kapasiteetin korkea käyttöaste vähentää hiilidioksidipäästöjä matkustajakilometriä kohti ja tukee kestävyystavoitteiden saavuttamista, c) se lisää kohdeasiakkaiden kokemaa tyytyväisyyttä matkakohteeseen, ja d) se tekee kaukana matkakohteesta sijaitsevista palveluista saavutettavia matkakohteen asiakkaille.
Älykkäitä liikennejärjestelmiä on kehitetty tiedottamaan matkustajille reaaliaikaisesti saatavilla olevista liikennepalveluista. Tällä hetkellä käytössä olevat järjestelmät kattavat useita suuria kaupunkeja maailmanlaajuisesti, mutta niitä on harvoin toteutettu syrjäisissä kohteissa ja niiden kattavuus on yleensä heikko. Tässä tutkimuksessa hyödynnetään action design research -metodologiaa. Tuloksina esitetään digitaalisen reittioppaan käyttöönoton mahdollisuuksia ja haasteita syrjäisessä kohteessa. Tutkimuksen kohde on Levi Suomen Lapissa. Tutkimustuloksena raportoidaan merkittäviä mahdollisuuksia lisätä asiakkaiden tietoisuutta tarjolla olevista liikennepalveluista reittioppaan avulla. Samoin havaitaan mielenkiintoisia mahdollisuuksia lisätä matkailijoiden kokemaa liikenteen saavutettavuutta. Liikennepalveluiden ekosysteemiä analysoimalla osoitetaan kuitenkin, että monimutkaisen yhteistyöverkoston koordinointia ja hallintaa tarvitaan, jotta voidaan tarjota kehittynyt älykäs liikennejärjestelmä syrjäisessä kohteessa, jossa on maaseutumaisia piirteitä. Suurimpia haasteita ovat tarvittavan yhteistyöverkoston rakentaminen ja optimaalisen kumppanin löytäminen digitalisointia varten. Tutkimustulokset lisäävät ymmärrystä digitalisointipyrkimyksistä viimeisen kilometrin liikennepalvelujen järjestämiseen liittyen syrjäisessä kohteessa. Tulokset ovat siirrettävissä toiseen syrjäiseen tai maaseutumaiseen kohteeseen, jolla on samankaltaiset olosuhteet kuin tutkimuksen kohteessa.
Kun viimeisen kilometrin ja matkakohteen sisäiset kuljetuspalvelut on järjestetty syrjäisessä matkakohteessa, on edessä markkinointiongelma: miten matkailijoille voidaan tehokkaasti ja vaikuttavasti tiedottaa käytettävissä olevista kuljetuspalveluista digitaalisten kanavien kautta ennen matkaa ja sen aikana. Matkustajia ohjataan käyttämään näitä palveluita useista syistä: a) kapasiteetin korkea käyttöaste varmistaa kuljetuspalvelujen kannattavuuden ja jatkuvuuden, b) kapasiteetin korkea käyttöaste vähentää hiilidioksidipäästöjä matkustajakilometriä kohti ja tukee kestävyystavoitteiden saavuttamista, c) se lisää kohdeasiakkaiden kokemaa tyytyväisyyttä matkakohteeseen, ja d) se tekee kaukana matkakohteesta sijaitsevista palveluista saavutettavia matkakohteen asiakkaille.
Älykkäitä liikennejärjestelmiä on kehitetty tiedottamaan matkustajille reaaliaikaisesti saatavilla olevista liikennepalveluista. Tällä hetkellä käytössä olevat järjestelmät kattavat useita suuria kaupunkeja maailmanlaajuisesti, mutta niitä on harvoin toteutettu syrjäisissä kohteissa ja niiden kattavuus on yleensä heikko. Tässä tutkimuksessa hyödynnetään action design research -metodologiaa. Tuloksina esitetään digitaalisen reittioppaan käyttöönoton mahdollisuuksia ja haasteita syrjäisessä kohteessa. Tutkimuksen kohde on Levi Suomen Lapissa. Tutkimustuloksena raportoidaan merkittäviä mahdollisuuksia lisätä asiakkaiden tietoisuutta tarjolla olevista liikennepalveluista reittioppaan avulla. Samoin havaitaan mielenkiintoisia mahdollisuuksia lisätä matkailijoiden kokemaa liikenteen saavutettavuutta. Liikennepalveluiden ekosysteemiä analysoimalla osoitetaan kuitenkin, että monimutkaisen yhteistyöverkoston koordinointia ja hallintaa tarvitaan, jotta voidaan tarjota kehittynyt älykäs liikennejärjestelmä syrjäisessä kohteessa, jossa on maaseutumaisia piirteitä. Suurimpia haasteita ovat tarvittavan yhteistyöverkoston rakentaminen ja optimaalisen kumppanin löytäminen digitalisointia varten. Tutkimustulokset lisäävät ymmärrystä digitalisointipyrkimyksistä viimeisen kilometrin liikennepalvelujen järjestämiseen liittyen syrjäisessä kohteessa. Tulokset ovat siirrettävissä toiseen syrjäiseen tai maaseutumaiseen kohteeseen, jolla on samankaltaiset olosuhteet kuin tutkimuksen kohteessa.
Julkaisun otsikon käännös | Digitaalinen reittiopas viimeisen kilometrin kuljetuspalveluiden edistäjänä syrjäisessä matkakohteessa |
---|---|
Alkuperäiskieli | englanti |
Pätevyys | Filosofian maisteri |
Myöntävä instituutio |
|
Myöntöpäivämäärä | 8 kesäk. 2022 |
Tila | Julkaistu - 8 kesäk. 2022 |
OKM-julkaisutyyppi | G2 Pro gradu, ylempi Amk-tutkielma |
Hakusanat
- matkailun digitalisaatio
- älykkäät liikennejärjestelmät
- reittiopas
- viimeisen kilometrin kuljetuspalvelut
- matkakohteen hallinta
Tieteenala
- Liiketaloustiede
- Matkailututkimus
- Kansantaloustiede
- Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka
- Muu tekniikka