Abstrakti
Digitalisaatio muuttaa palveluiden käyttötapojen li-
säksi myös sitä, miten julkisia palveluita tuotetaan ja
miten hallintoa organisoidaan. Lisäksi digitaalinen
asiointi mahdollistaa palveluiden uudenlaisen käyttä-
misen luodessaan uutta virtuaalista aikaa ja tilaa. Sa-
malla verkkopalvelut rakentavat uutta käsitystä kan-
salaisuudesta sekä kansalaisten ja hallinnon suh-
teesta. Toisaalta verkkoasiointi mahdollistaa palve-
luiden saatavuuden toisaalta se asettaa vaatimuksia
palveluiden kehittämiselle.
Digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus
maaseudulla -tutkimushankkeessa selvitetään, miten
ja missä määrin verkkoasiointi voi korvata kasvok-
kaista asiointia fyysisen palveluverkoston alueelli-
sesti harventuessa. Tutkimuksessa keskitytään har-
vaan asuttuun maaseutuun, joka on tutkimusaiheen
näkökulmasta monella tapaa erityisen haasteellinen.
Tutkimuksessa selvitetään, mitkä ovat palveluiden
käyttäjä- (kansalaiset) ja tuottajanäkökulmasta (vi-
ranomaiset) verkkoasioinnin ja verkkopalveluiden
käytön vahvuudet ja heikkoudet (nykytilanne) sekä
mahdollisuudet ja uhkatekijät (lähitulevaisuus) eten-
kin harvaan asutulla maaseudulla. Päätavoitetta lä-
hestytään tarkentavilla tutkimuskysymyksillä, jotka
liittyvät verkkoasioinnin ja -palveluiden saavutetta-
vuuteen ja alueelliseen tasa-arvoon, käytettävyyteen,
toimivuuteen ja toimintavarmuuteen, sekä käyttäjä-
profiiliin.
Tutkimuksella pyritään lisäämään monitieteel-
listä ymmärrystä sähköisistä palveluista maaseudulla.
Palvelut hahmotetaan laajasti uusimman palvelutie-
teellisen näkemyksen mukaisesti, korostaen palvelui-
den tuottamista sektorirajat ylittävissä verkostoissa
sekä vuorovaikutteisesti asiakkaan ja palveluiden
tuottajien rajapinnassa.
Tutkimuksen empiirisen analyysin kohteina ovat
Lapin, Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakuntien
tapauskunnat. Tutkimusaineisto muodostuu arjen
hyvinvointipalveluja käyttäville ja niitä tuottaville ta-
hoille toteutettavista kyselyistä sekä tilastoista. Kan-
salaisille suunnattavassa postikyselyssä kartoitetaan
taustatietojen lisäksi mm. kansalaisten kokemuksia ja
näkemyksiä sekä konkreettisia kehittämisehdotuksia
digitaalisten hyvinvointipalveluiden käyttämisestä.
Palveluja tuottaville toteutetaan vastaava verkkoky-
sely. Edellisessä kyselyssä digikansalaisuutta proble-
matisoidaan käyttäjälähtöisesti kokemustiedon nä-
kökulmasta (miten on) ja jälkimmäisessä kyselyssä
tuottajalähtöisesti näkemystiedon (miten pitäisi olla)
näkökulmasta.
Hankkeen toteuttavat Lapin yliopisto, Lapin am-
mattikorkeakoulu ja Vaasan yliopiston Levón-insti-
tuutti.
säksi myös sitä, miten julkisia palveluita tuotetaan ja
miten hallintoa organisoidaan. Lisäksi digitaalinen
asiointi mahdollistaa palveluiden uudenlaisen käyttä-
misen luodessaan uutta virtuaalista aikaa ja tilaa. Sa-
malla verkkopalvelut rakentavat uutta käsitystä kan-
salaisuudesta sekä kansalaisten ja hallinnon suh-
teesta. Toisaalta verkkoasiointi mahdollistaa palve-
luiden saatavuuden toisaalta se asettaa vaatimuksia
palveluiden kehittämiselle.
Digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus
maaseudulla -tutkimushankkeessa selvitetään, miten
ja missä määrin verkkoasiointi voi korvata kasvok-
kaista asiointia fyysisen palveluverkoston alueelli-
sesti harventuessa. Tutkimuksessa keskitytään har-
vaan asuttuun maaseutuun, joka on tutkimusaiheen
näkökulmasta monella tapaa erityisen haasteellinen.
Tutkimuksessa selvitetään, mitkä ovat palveluiden
käyttäjä- (kansalaiset) ja tuottajanäkökulmasta (vi-
ranomaiset) verkkoasioinnin ja verkkopalveluiden
käytön vahvuudet ja heikkoudet (nykytilanne) sekä
mahdollisuudet ja uhkatekijät (lähitulevaisuus) eten-
kin harvaan asutulla maaseudulla. Päätavoitetta lä-
hestytään tarkentavilla tutkimuskysymyksillä, jotka
liittyvät verkkoasioinnin ja -palveluiden saavutetta-
vuuteen ja alueelliseen tasa-arvoon, käytettävyyteen,
toimivuuteen ja toimintavarmuuteen, sekä käyttäjä-
profiiliin.
Tutkimuksella pyritään lisäämään monitieteel-
listä ymmärrystä sähköisistä palveluista maaseudulla.
Palvelut hahmotetaan laajasti uusimman palvelutie-
teellisen näkemyksen mukaisesti, korostaen palvelui-
den tuottamista sektorirajat ylittävissä verkostoissa
sekä vuorovaikutteisesti asiakkaan ja palveluiden
tuottajien rajapinnassa.
Tutkimuksen empiirisen analyysin kohteina ovat
Lapin, Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakuntien
tapauskunnat. Tutkimusaineisto muodostuu arjen
hyvinvointipalveluja käyttäville ja niitä tuottaville ta-
hoille toteutettavista kyselyistä sekä tilastoista. Kan-
salaisille suunnattavassa postikyselyssä kartoitetaan
taustatietojen lisäksi mm. kansalaisten kokemuksia ja
näkemyksiä sekä konkreettisia kehittämisehdotuksia
digitaalisten hyvinvointipalveluiden käyttämisestä.
Palveluja tuottaville toteutetaan vastaava verkkoky-
sely. Edellisessä kyselyssä digikansalaisuutta proble-
matisoidaan käyttäjälähtöisesti kokemustiedon nä-
kökulmasta (miten on) ja jälkimmäisessä kyselyssä
tuottajalähtöisesti näkemystiedon (miten pitäisi olla)
näkökulmasta.
Hankkeen toteuttavat Lapin yliopisto, Lapin am-
mattikorkeakoulu ja Vaasan yliopiston Levón-insti-
tuutti.
Alkuperäiskieli | suomi |
---|---|
Sivut | 31 |
Sivumäärä | 1 |
Tila | Julkaistu - 25 elok. 2016 |
Tapahtuma | Oppiva maaseutu : Maaseutututkijatapaaminen - Lapin yliopisto, Rovaniemi, Suomi Kesto: 25 elok. 2016 → 26 elok. 2016 http://www.mua.fi/toiminta/tutkijatapaaminen/ |
Konferenssi
Konferenssi | Oppiva maaseutu |
---|---|
Maa/Alue | Suomi |
Kaupunki | Rovaniemi |
Ajanjakso | 25.08.2016 → 26.08.2016 |
www-osoite |