Developing a pedagogical model for simulation-based healthcare education

Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää simulaatioympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja oppimista sekä kehittää pedagoginen malli ohjaajien tueksi. Pedagogisen mallin tarkoituksena on auttaa ohjaajia suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan opetustaan sekä edistämään opiskelijoiden mielekästä oppimista. Tätä tarkoitusta varten asetin useita tutkimuskysymyksiä, joita lähestyin design-perustaisen - ja tapaustutkimuksen keinoin. Niitä hyödyntämällä pystyin vastaa-maan erilaisiin tutkimuskysymyksiin ja kehittämään teoriaa sekä käytäntöä. Kaiken kaikkiaan tutkimukseeni osallistui 21 ohjaajaa ja 136 opiskelijaa. Ensimmäisessä osatutkimuksessa haastattelin kahdeksaa terveydenhuollon opettajaa heidän omaksumistaan pedagogisista lähestymistavoista ja käyttämistään opetusvälineistä. Toisessa osatutkimuksessa tutkin terveydenhuollon opiskelijoiden (n = 97) odotuksia simulaatioperustaisesta opetuksesta, opiskelusta ja oppimisesta. Tämän lisäksi keräsimme aineistoa kahden tapaustutkimuksen aikana. Kummankin tapaustutkimuksen aikana opiskelijat harjoittelivat simulaatioympäristössä opiskeltavaan aiheeseen liittyen. Aineistonkeräysmenetelminä olivat alku- ja loppukyselyt, havainnointi- ja kenttämuistiinpanot, videotallenteet sekä haastattelut (ryhmä- ja yksilöhaastattelut). Ensimmäisen tapaustutkimuksen opiskelijat kirjoittivat myös oppimispäiväkirjaa. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja laadullinen aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysimenetelmällä.

Tutkimuksen keskeisenä tuloksena syntyi pedagoginen malli. Malli perustuu sosiokulttuuriseen näkökulmaan ja mielekkääseen oppimiseen, olemassa oleviin pedagogisiin malleihin sekä aikaisempiin alan tutkimuksiin. Sen rinnalla syntyi uutta tietoa simulaatioympäristöjen pedagogisesta käytöstä terveydenhuollon ja lääketieteen opetuksessa. Tutkimus vahvisti, että opetus simulaatioympäristöissä on ohjausta, ja parhaimmillaan opiskelijakeskeistä. Toisaalta tutkimuksessa tuli ilmi, että osallistujien käsitykset opetuksesta ja oppimisesta voivat vaihdella, mikä voi aiheuttaa hankaluuksia opetustilanteessa. Tutkimus vahvisti edelleen simulaatioympäristöjen tuomat vaatimukset ohjaajien asiantuntemukselle. Opiskelijoiden odotukset simulaatioperustaisesta opetuksesta ja oppimisesta olivat myös korkealla. Edelleen voidaan todeta, että simulaatioperustainen opetus on mielekästä, mutta erityistä huomiota vaativat kuitenkin opetuksen ja opiskelun tavoitesuuntautuneisuus, itseohjautuvuus ja yksilöllisyys. Tutkimustuloksilla voidaan katsoa olevan useita tutkimusta, teoriaa ja käytäntöä ohjaavia seuraamuksia.