Design-tutkimuksessa kehitetään pedagoginen malli immersiiviseen VR-oppimiseen

Immersiivisten VR-oppimisympäristöjen tutkimus on keskittynyt enimmäkseen erilaisten teknologisten ratkaisujen vertailuun, ja sen kiinnittyminen oppimisteorioihin on tähän saakka ollut vähäistä (Radianti et al., 2020). Esimerkiksi virtuaalitodellisuuteen (VR) sijoittuvia oppimispelejä voidaan käyttää opetuksessa tai koulutuksessa itsenäisten oppimistilanteiden tavoin, irrallisina laajemmasta oppimisprosessista (Checa & Bustillo, 2020).

Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää design-tutkimuksen keinoin pedagoginen malli, joka on tarkoitettu käytettäväksi immersiivisiä VR-ympäristöjä hyödyntävissä koulutuskokonaisuuksissa. Kehitettävän pedagogisen mallin pohjana ovat Facilitating-Training-Learning (FTL) ja Introduction-Simulation Briefing-Scenario-Debrief (ISSD) -mallit, jotka on kehitetty simulaatiopedagogiikan kontekstissa (Keskitalo et al., 2010; Poikela et al., 2014; Poikela et al., 2015). Nämä mallit pohjautuvat sosiokulttuuriseen ja sosiokonstruktiiviseen käsitykseen oppimisesta (Säljö, 2004; Vygotsky, 1978). Mallissa huomioidaan oppijan minäpystyvyyden tukeminen, mikä on toistaiseksi immersiivisten VR-oppimisympäristöjen tutkimuksessa harvinaista (eg. Lehikko, 2021).

Teoreettisen tarkastelun pohjalta tutkimuskysymyksiä ovat: 1. Millainen pedagoginen malli ja menetelmä tukevat immersiivisessä VR-työturvallisuuskoulutuksessa harjoitettujen taitojen omaksumista ja erilaisten sisältöjen oppimista? 2. Miten opetustapahtuma immersiivisessä VR-ympäristössä tulisi suunnitella ja toteuttaa, jotta oppiminen olisi mahdollisimman mielekästä ja vaikuttavaa? 3. Miten immersiivisessä virtuaaliympäristössä opittu turvallisuussisältö siirtyy työelämän käytäntöihin? Tutkimuksessa hyödynnetään Työterveyslaitoksen kehittämää immersiivistä VR-koulutusympäristöä ja mittaamisen kohteina ovat mm. oppimisen siirtovaikutus ja osallistujien minäpystyvyys. Aineistonkeruu tapahtuu design-tutkimukselle tyypillisesti aidoissa oppimistilanteissa, työturvallisuusoppimisen kontekstissa: osallistujat ovat kahden eri työelämän organisaation henkilökuntaa.

Tutkimuksessa kehitettävää pedagogista mallia VR-koulutusten toteutukseen voidaan hyödyntää näitä koulutuksia tarjoavien toteutusten välityksellä esimerkiksi työelämän koulutussuunnittelun tarpeisiin. Ymmärrys VR-koulutuksiin soveltuvista pedagogisista ratkaisuista auttaa kehittämään toimivampia ja vaikuttavampia VR-ympäristöön soveltuvia koulutuskokonaisuuksia.