Civil Unmanned Aircraft Systems and Security: The European Approach

Miehittämättömillä siviili-ilma-aluksilla eli droneilla on useita hyödyllisiä mutta myös yleistä turvallisuutta uhkaavia käyttötarkoituksia. Samoin dronetoimintaan saatetaan puuttua luvatta. Tässä artikkelissa analysoin, miten Euroopan unionin uusi dronesääntely vaikuttaa mainittuihin turvallisuusuhkiin. Väitän, että drooneja itseään suojaavat määräykset ovat lupaavia, vaikka ne voivat koitua myös laittomien toimijoiden eduksi. Droonien tahalliselta väärinkäytöltä määräykset eivät juuri kuitenkaan suojaa. Toiminnanharjoittajaa ja ohjaajaa koskevat määräykset nojaavat toimijoiden myötämielisyyteen, määräysten vaatimat tekniset ominaisuudet ovat aikaansa jäljessä ja ohitettavissa, ja valvontaa ja täytäntöönpanoa haittaa droonien hajautettu toimintamalli. Turvallisuusvajeeseen voidaan puuttua ottamalla käyttöön ns. anti-drone -teknologiaa, jolla lainvastaisesti toimivat dronet voidaan havaita ja pysäyttää. Vaikka useat lentoasemat ovat jo ottaneet käyttöön mainittua teknologiaa, EU:n pitäisi harkita sen pakollisuutta kiireisimmillä lentoasemilla. Sääntelystä riippumatta yhteiskunnan kannalta kriittisillä alueilla tulisi kyetä pysäyttämään haitallinen dronetoiminta luotettavasti ja turvallisesti. Tämä pätee myös esimerkiksi vankiloihin ja voimalaitoksiin, joiden suojaaminen on osa valtioiden kansallista turvallisuutta.