… ajasta ja paikasta riippumatta …: digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla –hankkeen loppuraportti

Leena  Viinamäki; Ville Julius Kivivirta; Arto Tapani Selkälä; Olli Voutilainen; Antti Samuli Syväjärvi; Asko Juhani Suikkanen

… ajasta ja paikasta riippumatta …: digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla –hankkeen loppuraportti

Leena Viinamäki, Ville Julius Kivivirta, Arto Tapani Selkälä, Olli Voutilainen, Antti Samuli Syväjärvi, Asko Juhani Suikkanen

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Tutkimustuotokset: Kirja/raportti › Tutkimusraportti

Abstrakti

Tausta: Digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla -tutkimushankkeessa on tutkittu
verkkoasioinnin (ml. internet ja mobiili) rajoja ja mahdollisuuksia saavutettavuuden näkökulmasta. Tar-
kastelun keskiössä ovat verkkopalveluiden helppokäyttöisyys, käyttönopeus ja palvelutarpeeseen vas-
taaminen kansalaisryhmittäisen ja alueellisen tasavertaisuuden näkökulmista erityisesti harvaan asutulla
maaseudulla asuvan väestön keskuudessa. Hankkeessa on selvitetty palveluiden käyttäjien ja palvelui-
den tuottajien käsityksiä verkkoasioinnin käyttöintensiteettiä ohjaavista tekijöistä.
Tavoite: Hankkeen päätavoitteena on selvittää verkkopalveluiden käytön vahvuuksia ja heikkouksia (ny-
kytilanne) sekä mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä (lähitulevaisuus) etenkin harvaan asutulla maaseudulla.
Aihetta lähestytään palveluiden käyttäjänäkökulmasta (kansalaiset) ja tuottajanäkökulmasta (viranomai-
set). Päätavoitteen tarkentavat tutkimuskysymykset liittyvät verkkoasioinnin ja -palveluiden saavutetta-
vuuteen ja alueelliseen tasa-arvoon, käytettävyyteen, toimivuuteen ja toimintavarmuuteen sekä käyttäjä-
profiiliin.
Tutkimusasetelma: Tutkimusaineistot muodostuvat Lapin, Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakun-
nissa toteutetuista kansalais- ja viranomaiskyselyistä tilastodatan lisäksi. Kansalaiskyselyssä ei ollut mu-
kana asukkaita maakuntien keskuskaupungeista Rovaniemeltä (Lappi), Vaasasta (Pohjanmaa) eikä Jo-
ensuusta (Pohjois-Karjala). Tutkimushankkeessa toteutuu 3-osainen kuiluanalyysi, mikä mahdollistaa di-
gipalveluja käyttävien kansalaisten ja niitä tuottavien julkisrahoitteisten palvelujen tuottajatahojen näke-
mysten vertailun digikansalaisuuden muotoutumisen reunaehdoista. Lisäksi hankkeen yhteydessä toteu-
tettiin alueellisia työpajoja sekä hanketta tukevia haastatteluja järjestösektorin toimijoille ja saamelaisalu-
een avaininformanteille.
Tulokset: Kansalaiskyselyn tulosten mukaan sujuva internetperustainen asiointikokemus on ensiarvoi-
sen tärkeää, kun kansalaiset arvioivat internetperustaisen asioinnin valintaa suhteessa henkilökohtaisiin
asiointikanaviin eli käyntiasiointiin ja puhelinasiointiin. Kansalaiskyselyyn vastanneet haluavat pitää inter-
netasioinnin rinnalla perinteiset palvelut sekä niiden toimivuuden että luotettavuuden takia. Kansalaisille
internetperustainen asiointi ei näyttäydy ainoastaan niiden osuuden määrällisenä lisäämisenä, vaan
myös palvelumuotojen kehittämisenä ja rinnakkaisena olemassaolona. Hankkeessa hyödynnetyn paik-
katietopohjaisen, kuntatasolle yleistetyn kaupunki–maaseutu -alueluokituksen näkökulmasta kaupunki-
kuntien ja kaupungin läheisten maaseutukuntien asukkailla näyttäisi olevan ainakin jossain määrin pa-
remmat valmiudet ja edellytykset digitalisaation hyödyntämiseen kuin kaupunkikunnista syrjäisempien
maaseutukuntien asukkailla. Kansalaisten ja julkisrahoitteisten palveluiden tuottajat olivat varsin samaa
mieltä internetperustaisten asioinnin eduista ja reunaehdoista. Tärkeimpinä digiasioinnin reunaehtoina
pidettiin internetliittymän toimintavarmuutta ilman teknisiä ongelmia ja helppokäyttöisyyttä ja tärkeimpänä
etuna asioinnin ajasta ja paikasta riippumattomuutta. Lisäksi niin kansalaiset kuin viranomaiset pitivät
digiasiointia ainakin jossain määrin hyvänä vaihtoehtona viranomaiskäynnille. Infrastruktuuri ei kuiten-
kaan palveluiden tuottajien näkökulmasta mahdollista digipalveluiden täysimääräistä hyödyntämistä Poh-
jois-Karjalan ja Lapin harvaan asutuilla alueilla, kansalaisten eriarvoisuus koettiin ongelmaksi ja tietohal-
linnon kykyä ratkaista kohdattuja ongelmia pidettiin varsinkin Lapissa riittämättöminä. Maakuntien viran-
omaiset pitivät digitalisaatiota Suomessa liian tuottajavetoisena, eikä hallinnon vanhoja toimintamalleja
ole digitalisaatiosta maakunnissa vastaavien viranomaisten mukaan kyetty tarpeeksi uudistamaan digi-
talisaatiota tukemaan. Kansalaisten ehdotuksissa internetperustaisten asioinnin kehittämiseksi korostui
sivustojen muuttaminen helppokäyttöisemmiksi ja käytettävämmiksi sekä palautepalvelun kehittäminen
esimerkiksi chat-palveluiden käyttöönoton muodossa. Viranomaisten ehdotuksissa taas korostui vah-
vasti, että valtion tulisi ottaa selkeä rooli internetperustaisten palvelujen kehittämisessä. Tähän liittyy sekä
toimivien tietoliikenneyhteyksien takaaminen koko maahan että yhtenäiset eri palveluntuottajien tarjoa-
mat palvelut.
Johtopäätökset: Digitalisaatio lisää alueiden elinvoimaisuutta ja kansalaisten elämisen mahdollisuuksia
myös harvaan asutulla maaseudulla, jos digitalisaation mahdollisuudet otetaan optimaalisesti hyötykäyt-
töön niin palveluja tuottavien tahojen kuin palveluja käyttävien kansalaistenkin keskuudessa. Ennakoiva,
alueiden tilanneanalyysiin perustuva resurssointi digitalisaation mahdollistavaan perusinfraan luo positii-
visen kehityssuunnan maamme eri alueilla asuville kansalaisille ja toimijatahoille.

Alkuperäiskieli	suomi
Julkaisupaikka	Rovaniemi
Kustantaja	Lapin ammattikorkeakoulu
Sivumäärä	198
ISBN (elektroninen)	2489-2610
ISBN (painettu)	978-952-316-190-0
Tila	Julkaistu - 2017
OKM-julkaisutyyppi	D4 Julkaistu tutkimus- tai kehittämisraportti

Julkaisusarja

Sarja	Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A, Referee-tutkimukset
Numero	1/2017

Tieteenala

Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikka

Pääsy tutkimustuotokseen

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-190-0 Lisenssi: CC BY-NC

Viite tähän julkaisuun

Viinamäki, L., Kivivirta, V. J., Selkälä, A. T., Voutilainen, O., Syväjärvi, A. S., & Suikkanen, A. J. (2017). … ajasta ja paikasta riippumatta …: digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla –hankkeen loppuraportti. Lapin ammattikorkeakoulu. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A, Referee-tutkimukset Nro 1/2017 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-190-0

@book{e7a5416aae5e40ecb7cc9a4e49ec7375,

title = "… ajasta ja paikasta riippumatta …: digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla –hankkeen loppuraportti",

abstract = "Tausta: Digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla -tutkimushankkeessa on tutkittu verkkoasioinnin (ml. internet ja mobiili) rajoja ja mahdollisuuksia saavutettavuuden n{\"a}k{\"o}kulmasta. Tar-kastelun keski{\"o}ss{\"a} ovat verkkopalveluiden helppok{\"a}ytt{\"o}isyys, k{\"a}ytt{\"o}nopeus ja palvelutarpeeseen vas-taaminen kansalaisryhmitt{\"a}isen ja alueellisen tasavertaisuuden n{\"a}k{\"o}kulmista erityisesti harvaan asutulla maaseudulla asuvan v{\"a}est{\"o}n keskuudessa. Hankkeessa on selvitetty palveluiden k{\"a}ytt{\"a}jien ja palvelui-den tuottajien k{\"a}sityksi{\"a} verkkoasioinnin k{\"a}ytt{\"o}intensiteetti{\"a} ohjaavista tekij{\"o}ist{\"a}. Tavoite: Hankkeen p{\"a}{\"a}tavoitteena on selvitt{\"a}{\"a} verkkopalveluiden k{\"a}yt{\"o}n vahvuuksia ja heikkouksia (ny-kytilanne) sek{\"a} mahdollisuuksia ja uhkatekij{\"o}it{\"a} (l{\"a}hitulevaisuus) etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Aihetta l{\"a}hestyt{\"a}{\"a}n palveluiden k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}n{\"a}k{\"o}kulmasta (kansalaiset) ja tuottajan{\"a}k{\"o}kulmasta (viranomai-set). P{\"a}{\"a}tavoitteen tarkentavat tutkimuskysymykset liittyv{\"a}t verkkoasioinnin ja -palveluiden saavutetta-vuuteen ja alueelliseen tasa-arvoon, k{\"a}ytett{\"a}vyyteen, toimivuuteen ja toimintavarmuuteen sek{\"a} k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}-profiiliin. Tutkimusasetelma: Tutkimusaineistot muodostuvat Lapin, Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakun-nissa toteutetuista kansalais- ja viranomaiskyselyist{\"a} tilastodatan lis{\"a}ksi. Kansalaiskyselyss{\"a} ei ollut mu-kana asukkaita maakuntien keskuskaupungeista Rovaniemelt{\"a} (Lappi), Vaasasta (Pohjanmaa) eik{\"a} Jo-ensuusta (Pohjois-Karjala). Tutkimushankkeessa toteutuu 3-osainen kuiluanalyysi, mik{\"a} mahdollistaa di-gipalveluja k{\"a}ytt{\"a}vien kansalaisten ja niit{\"a} tuottavien julkisrahoitteisten palvelujen tuottajatahojen n{\"a}ke-mysten vertailun digikansalaisuuden muotoutumisen reunaehdoista. Lis{\"a}ksi hankkeen yhteydess{\"a} toteu-tettiin alueellisia ty{\"o}pajoja sek{\"a} hanketta tukevia haastatteluja j{\"a}rjest{\"o}sektorin toimijoille ja saamelaisalu-een avaininformanteille. Tulokset: Kansalaiskyselyn tulosten mukaan sujuva internetperustainen asiointikokemus on ensiarvoi-sen t{\"a}rke{\"a}{\"a}, kun kansalaiset arvioivat internetperustaisen asioinnin valintaa suhteessa henkil{\"o}kohtaisiin asiointikanaviin eli k{\"a}yntiasiointiin ja puhelinasiointiin. Kansalaiskyselyyn vastanneet haluavat pit{\"a}{\"a} inter-netasioinnin rinnalla perinteiset palvelut sek{\"a} niiden toimivuuden ett{\"a} luotettavuuden takia. Kansalaisille internetperustainen asiointi ei n{\"a}ytt{\"a}ydy ainoastaan niiden osuuden m{\"a}{\"a}r{\"a}llisen{\"a} lis{\"a}{\"a}misen{\"a}, vaan my{\"o}s palvelumuotojen kehitt{\"a}misen{\"a} ja rinnakkaisena olemassaolona. Hankkeessa hy{\"o}dynnetyn paik-katietopohjaisen, kuntatasolle yleistetyn kaupunki–maaseutu -alueluokituksen n{\"a}k{\"o}kulmasta kaupunki-kuntien ja kaupungin l{\"a}heisten maaseutukuntien asukkailla n{\"a}ytt{\"a}isi olevan ainakin jossain m{\"a}{\"a}rin pa-remmat valmiudet ja edellytykset digitalisaation hy{\"o}dynt{\"a}miseen kuin kaupunkikunnista syrj{\"a}isempien maaseutukuntien asukkailla. Kansalaisten ja julkisrahoitteisten palveluiden tuottajat olivat varsin samaa mielt{\"a} internetperustaisten asioinnin eduista ja reunaehdoista. T{\"a}rkeimpin{\"a} digiasioinnin reunaehtoina pidettiin internetliittym{\"a}n toimintavarmuutta ilman teknisi{\"a} ongelmia ja helppok{\"a}ytt{\"o}isyytt{\"a} ja t{\"a}rkeimp{\"a}n{\"a} etuna asioinnin ajasta ja paikasta riippumattomuutta. Lis{\"a}ksi niin kansalaiset kuin viranomaiset pitiv{\"a}t digiasiointia ainakin jossain m{\"a}{\"a}rin hyv{\"a}n{\"a} vaihtoehtona viranomaisk{\"a}ynnille. Infrastruktuuri ei kuiten-kaan palveluiden tuottajien n{\"a}k{\"o}kulmasta mahdollista digipalveluiden t{\"a}ysim{\"a}{\"a}r{\"a}ist{\"a} hy{\"o}dynt{\"a}mist{\"a} Poh-jois-Karjalan ja Lapin harvaan asutuilla alueilla, kansalaisten eriarvoisuus koettiin ongelmaksi ja tietohal-linnon kyky{\"a} ratkaista kohdattuja ongelmia pidettiin varsinkin Lapissa riitt{\"a}m{\"a}tt{\"o}min{\"a}. Maakuntien viran-omaiset pitiv{\"a}t digitalisaatiota Suomessa liian tuottajavetoisena, eik{\"a} hallinnon vanhoja toimintamalleja ole digitalisaatiosta maakunnissa vastaavien viranomaisten mukaan kyetty tarpeeksi uudistamaan digi-talisaatiota tukemaan. Kansalaisten ehdotuksissa internetperustaisten asioinnin kehitt{\"a}miseksi korostui sivustojen muuttaminen helppok{\"a}ytt{\"o}isemmiksi ja k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}mmiksi sek{\"a} palautepalvelun kehitt{\"a}minen esimerkiksi chat-palveluiden k{\"a}ytt{\"o}{\"o}noton muodossa. Viranomaisten ehdotuksissa taas korostui vah-vasti, ett{\"a} valtion tulisi ottaa selke{\"a} rooli internetperustaisten palvelujen kehitt{\"a}misess{\"a}. T{\"a}h{\"a}n liittyy sek{\"a} toimivien tietoliikenneyhteyksien takaaminen koko maahan ett{\"a} yhten{\"a}iset eri palveluntuottajien tarjoa-mat palvelut. Johtop{\"a}{\"a}t{\"o}kset: Digitalisaatio lis{\"a}{\"a} alueiden elinvoimaisuutta ja kansalaisten el{\"a}misen mahdollisuuksia my{\"o}s harvaan asutulla maaseudulla, jos digitalisaation mahdollisuudet otetaan optimaalisesti hy{\"o}tyk{\"a}yt-t{\"o}{\"o}n niin palveluja tuottavien tahojen kuin palveluja k{\"a}ytt{\"a}vien kansalaistenkin keskuudessa. Ennakoiva, alueiden tilanneanalyysiin perustuva resurssointi digitalisaation mahdollistavaan perusinfraan luo positii-visen kehityssuunnan maamme eri alueilla asuville kansalaisille ja toimijatahoille. ",

author = "Leena Viinam{\"a}ki and Kivivirta, {Ville Julius} and Selk{\"a}l{\"a}, {Arto Tapani} and Olli Voutilainen and Syv{\"a}j{\"a}rvi, {Antti Samuli} and Suikkanen, {Asko Juhani}",

year = "2017",

language = "suomi",

isbn = "978-952-316-190-0",

series = "Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A, Referee-tutkimukset",

publisher = "Lapin ammattikorkeakoulu",

number = "1/2017",

}

Viinamäki, L, Kivivirta, VJ, Selkälä, AT, Voutilainen, O, Syväjärvi, AS & Suikkanen, AJ 2017, … ajasta ja paikasta riippumatta …: digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla –hankkeen loppuraportti. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A, Referee-tutkimukset, Nro 1/2017, Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi. <http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-190-0 >

… ajasta ja paikasta riippumatta … : digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla –hankkeen loppuraportti. / Viinamäki, Leena ; Kivivirta, Ville Julius; Selkälä, Arto Tapani et al.

Rovaniemi : Lapin ammattikorkeakoulu, 2017. 198 s. (Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A, Referee-tutkimukset; Nro 1/2017).

Tutkimustuotokset: Kirja/raportti › Tutkimusraportti

TY - BOOK

T1 - … ajasta ja paikasta riippumatta …

T2 - digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla –hankkeen loppuraportti

AU - Viinamäki, Leena

AU - Kivivirta, Ville Julius

AU - Selkälä, Arto Tapani

AU - Voutilainen, Olli

AU - Syväjärvi, Antti Samuli

AU - Suikkanen, Asko Juhani

PY - 2017

Y1 - 2017

N2 - Tausta: Digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla -tutkimushankkeessa on tutkittu verkkoasioinnin (ml. internet ja mobiili) rajoja ja mahdollisuuksia saavutettavuuden näkökulmasta. Tar-kastelun keskiössä ovat verkkopalveluiden helppokäyttöisyys, käyttönopeus ja palvelutarpeeseen vas-taaminen kansalaisryhmittäisen ja alueellisen tasavertaisuuden näkökulmista erityisesti harvaan asutulla maaseudulla asuvan väestön keskuudessa. Hankkeessa on selvitetty palveluiden käyttäjien ja palvelui-den tuottajien käsityksiä verkkoasioinnin käyttöintensiteettiä ohjaavista tekijöistä. Tavoite: Hankkeen päätavoitteena on selvittää verkkopalveluiden käytön vahvuuksia ja heikkouksia (ny-kytilanne) sekä mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä (lähitulevaisuus) etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Aihetta lähestytään palveluiden käyttäjänäkökulmasta (kansalaiset) ja tuottajanäkökulmasta (viranomai-set). Päätavoitteen tarkentavat tutkimuskysymykset liittyvät verkkoasioinnin ja -palveluiden saavutetta-vuuteen ja alueelliseen tasa-arvoon, käytettävyyteen, toimivuuteen ja toimintavarmuuteen sekä käyttäjä-profiiliin. Tutkimusasetelma: Tutkimusaineistot muodostuvat Lapin, Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakun-nissa toteutetuista kansalais- ja viranomaiskyselyistä tilastodatan lisäksi. Kansalaiskyselyssä ei ollut mu-kana asukkaita maakuntien keskuskaupungeista Rovaniemeltä (Lappi), Vaasasta (Pohjanmaa) eikä Jo-ensuusta (Pohjois-Karjala). Tutkimushankkeessa toteutuu 3-osainen kuiluanalyysi, mikä mahdollistaa di-gipalveluja käyttävien kansalaisten ja niitä tuottavien julkisrahoitteisten palvelujen tuottajatahojen näke-mysten vertailun digikansalaisuuden muotoutumisen reunaehdoista. Lisäksi hankkeen yhteydessä toteu-tettiin alueellisia työpajoja sekä hanketta tukevia haastatteluja järjestösektorin toimijoille ja saamelaisalu-een avaininformanteille. Tulokset: Kansalaiskyselyn tulosten mukaan sujuva internetperustainen asiointikokemus on ensiarvoi-sen tärkeää, kun kansalaiset arvioivat internetperustaisen asioinnin valintaa suhteessa henkilökohtaisiin asiointikanaviin eli käyntiasiointiin ja puhelinasiointiin. Kansalaiskyselyyn vastanneet haluavat pitää inter-netasioinnin rinnalla perinteiset palvelut sekä niiden toimivuuden että luotettavuuden takia. Kansalaisille internetperustainen asiointi ei näyttäydy ainoastaan niiden osuuden määrällisenä lisäämisenä, vaan myös palvelumuotojen kehittämisenä ja rinnakkaisena olemassaolona. Hankkeessa hyödynnetyn paik-katietopohjaisen, kuntatasolle yleistetyn kaupunki–maaseutu -alueluokituksen näkökulmasta kaupunki-kuntien ja kaupungin läheisten maaseutukuntien asukkailla näyttäisi olevan ainakin jossain määrin pa-remmat valmiudet ja edellytykset digitalisaation hyödyntämiseen kuin kaupunkikunnista syrjäisempien maaseutukuntien asukkailla. Kansalaisten ja julkisrahoitteisten palveluiden tuottajat olivat varsin samaa mieltä internetperustaisten asioinnin eduista ja reunaehdoista. Tärkeimpinä digiasioinnin reunaehtoina pidettiin internetliittymän toimintavarmuutta ilman teknisiä ongelmia ja helppokäyttöisyyttä ja tärkeimpänä etuna asioinnin ajasta ja paikasta riippumattomuutta. Lisäksi niin kansalaiset kuin viranomaiset pitivät digiasiointia ainakin jossain määrin hyvänä vaihtoehtona viranomaiskäynnille. Infrastruktuuri ei kuiten-kaan palveluiden tuottajien näkökulmasta mahdollista digipalveluiden täysimääräistä hyödyntämistä Poh-jois-Karjalan ja Lapin harvaan asutuilla alueilla, kansalaisten eriarvoisuus koettiin ongelmaksi ja tietohal-linnon kykyä ratkaista kohdattuja ongelmia pidettiin varsinkin Lapissa riittämättöminä. Maakuntien viran-omaiset pitivät digitalisaatiota Suomessa liian tuottajavetoisena, eikä hallinnon vanhoja toimintamalleja ole digitalisaatiosta maakunnissa vastaavien viranomaisten mukaan kyetty tarpeeksi uudistamaan digi-talisaatiota tukemaan. Kansalaisten ehdotuksissa internetperustaisten asioinnin kehittämiseksi korostui sivustojen muuttaminen helppokäyttöisemmiksi ja käytettävämmiksi sekä palautepalvelun kehittäminen esimerkiksi chat-palveluiden käyttöönoton muodossa. Viranomaisten ehdotuksissa taas korostui vah-vasti, että valtion tulisi ottaa selkeä rooli internetperustaisten palvelujen kehittämisessä. Tähän liittyy sekä toimivien tietoliikenneyhteyksien takaaminen koko maahan että yhtenäiset eri palveluntuottajien tarjoa-mat palvelut. Johtopäätökset: Digitalisaatio lisää alueiden elinvoimaisuutta ja kansalaisten elämisen mahdollisuuksia myös harvaan asutulla maaseudulla, jos digitalisaation mahdollisuudet otetaan optimaalisesti hyötykäyt-töön niin palveluja tuottavien tahojen kuin palveluja käyttävien kansalaistenkin keskuudessa. Ennakoiva, alueiden tilanneanalyysiin perustuva resurssointi digitalisaation mahdollistavaan perusinfraan luo positii-visen kehityssuunnan maamme eri alueilla asuville kansalaisille ja toimijatahoille.

AB - Tausta: Digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla -tutkimushankkeessa on tutkittu verkkoasioinnin (ml. internet ja mobiili) rajoja ja mahdollisuuksia saavutettavuuden näkökulmasta. Tar-kastelun keskiössä ovat verkkopalveluiden helppokäyttöisyys, käyttönopeus ja palvelutarpeeseen vas-taaminen kansalaisryhmittäisen ja alueellisen tasavertaisuuden näkökulmista erityisesti harvaan asutulla maaseudulla asuvan väestön keskuudessa. Hankkeessa on selvitetty palveluiden käyttäjien ja palvelui-den tuottajien käsityksiä verkkoasioinnin käyttöintensiteettiä ohjaavista tekijöistä. Tavoite: Hankkeen päätavoitteena on selvittää verkkopalveluiden käytön vahvuuksia ja heikkouksia (ny-kytilanne) sekä mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä (lähitulevaisuus) etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Aihetta lähestytään palveluiden käyttäjänäkökulmasta (kansalaiset) ja tuottajanäkökulmasta (viranomai-set). Päätavoitteen tarkentavat tutkimuskysymykset liittyvät verkkoasioinnin ja -palveluiden saavutetta-vuuteen ja alueelliseen tasa-arvoon, käytettävyyteen, toimivuuteen ja toimintavarmuuteen sekä käyttäjä-profiiliin. Tutkimusasetelma: Tutkimusaineistot muodostuvat Lapin, Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakun-nissa toteutetuista kansalais- ja viranomaiskyselyistä tilastodatan lisäksi. Kansalaiskyselyssä ei ollut mu-kana asukkaita maakuntien keskuskaupungeista Rovaniemeltä (Lappi), Vaasasta (Pohjanmaa) eikä Jo-ensuusta (Pohjois-Karjala). Tutkimushankkeessa toteutuu 3-osainen kuiluanalyysi, mikä mahdollistaa di-gipalveluja käyttävien kansalaisten ja niitä tuottavien julkisrahoitteisten palvelujen tuottajatahojen näke-mysten vertailun digikansalaisuuden muotoutumisen reunaehdoista. Lisäksi hankkeen yhteydessä toteu-tettiin alueellisia työpajoja sekä hanketta tukevia haastatteluja järjestösektorin toimijoille ja saamelaisalu-een avaininformanteille. Tulokset: Kansalaiskyselyn tulosten mukaan sujuva internetperustainen asiointikokemus on ensiarvoi-sen tärkeää, kun kansalaiset arvioivat internetperustaisen asioinnin valintaa suhteessa henkilökohtaisiin asiointikanaviin eli käyntiasiointiin ja puhelinasiointiin. Kansalaiskyselyyn vastanneet haluavat pitää inter-netasioinnin rinnalla perinteiset palvelut sekä niiden toimivuuden että luotettavuuden takia. Kansalaisille internetperustainen asiointi ei näyttäydy ainoastaan niiden osuuden määrällisenä lisäämisenä, vaan myös palvelumuotojen kehittämisenä ja rinnakkaisena olemassaolona. Hankkeessa hyödynnetyn paik-katietopohjaisen, kuntatasolle yleistetyn kaupunki–maaseutu -alueluokituksen näkökulmasta kaupunki-kuntien ja kaupungin läheisten maaseutukuntien asukkailla näyttäisi olevan ainakin jossain määrin pa-remmat valmiudet ja edellytykset digitalisaation hyödyntämiseen kuin kaupunkikunnista syrjäisempien maaseutukuntien asukkailla. Kansalaisten ja julkisrahoitteisten palveluiden tuottajat olivat varsin samaa mieltä internetperustaisten asioinnin eduista ja reunaehdoista. Tärkeimpinä digiasioinnin reunaehtoina pidettiin internetliittymän toimintavarmuutta ilman teknisiä ongelmia ja helppokäyttöisyyttä ja tärkeimpänä etuna asioinnin ajasta ja paikasta riippumattomuutta. Lisäksi niin kansalaiset kuin viranomaiset pitivät digiasiointia ainakin jossain määrin hyvänä vaihtoehtona viranomaiskäynnille. Infrastruktuuri ei kuiten-kaan palveluiden tuottajien näkökulmasta mahdollista digipalveluiden täysimääräistä hyödyntämistä Poh-jois-Karjalan ja Lapin harvaan asutuilla alueilla, kansalaisten eriarvoisuus koettiin ongelmaksi ja tietohal-linnon kykyä ratkaista kohdattuja ongelmia pidettiin varsinkin Lapissa riittämättöminä. Maakuntien viran-omaiset pitivät digitalisaatiota Suomessa liian tuottajavetoisena, eikä hallinnon vanhoja toimintamalleja ole digitalisaatiosta maakunnissa vastaavien viranomaisten mukaan kyetty tarpeeksi uudistamaan digi-talisaatiota tukemaan. Kansalaisten ehdotuksissa internetperustaisten asioinnin kehittämiseksi korostui sivustojen muuttaminen helppokäyttöisemmiksi ja käytettävämmiksi sekä palautepalvelun kehittäminen esimerkiksi chat-palveluiden käyttöönoton muodossa. Viranomaisten ehdotuksissa taas korostui vah-vasti, että valtion tulisi ottaa selkeä rooli internetperustaisten palvelujen kehittämisessä. Tähän liittyy sekä toimivien tietoliikenneyhteyksien takaaminen koko maahan että yhtenäiset eri palveluntuottajien tarjoa-mat palvelut. Johtopäätökset: Digitalisaatio lisää alueiden elinvoimaisuutta ja kansalaisten elämisen mahdollisuuksia myös harvaan asutulla maaseudulla, jos digitalisaation mahdollisuudet otetaan optimaalisesti hyötykäyt-töön niin palveluja tuottavien tahojen kuin palveluja käyttävien kansalaistenkin keskuudessa. Ennakoiva, alueiden tilanneanalyysiin perustuva resurssointi digitalisaation mahdollistavaan perusinfraan luo positii-visen kehityssuunnan maamme eri alueilla asuville kansalaisille ja toimijatahoille.

M3 - Tutkimusraportti

SN - 978-952-316-190-0

T3 - Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A, Referee-tutkimukset

BT - … ajasta ja paikasta riippumatta …

PB - Lapin ammattikorkeakoulu

CY - Rovaniemi

ER -