Suomen pohjoisimmat alueet sijaitsevat subarktisella vyöhykkeellä, jossa nykyisin vallitsevina kasvillisuustyyppeinä vuorottelevat tunturikoivuista muodostuvat metsät sekä avotunturit. Ilmaston lämpeneminen kuitenkin siirtää boreaalisen havumetsävyöhykkeen rajaa nopeasti pohjoisemmaksi ja korkeammalle.
Tässä konsortiohankkeessa mallinnamme subarktisten ekosysteemien muutosta laajalla kasvillisuusgradientilla hyödyntämällä pysyvää koealaverkostoa ja metsänrajan pohjoispuolella kasvavia puuyksilöitä. Mallinnamme muutoksen nopeuden ja suunnan riippuvuutta ilmastotekijöistä, nykyisestä ja historiallisesta maankäytöstä ja subarktisten ekosysteemien ekologiaan kuuluvista tunturi- ja hallamittarien massaesiintymistä. Teoreettisesti tutkimuksemme soveltaa ekologian ”vaihtoehtoisten ekosysteemien tilojen” –käsitettä.