Projektin tiedot
Kuvaus
Selvityksessä tutkitaan Suomen kaupunkiluonnon kehityshistoriaa, nykytilaa ja arvioidaan tulevaisuutta. Tarkoitus on tutkia, kuinka kaupunkiluonnon laatua voisi ylläpitää ja mahdollisesti aktiivisesti edistää. Selvityksessä tarkastellaan kaupungistumisen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, populaatioihin ja suojeluun sekä niiden merkitystä ihmisten- ja yhteiskunnan hyvinvointiin.
Selvityksen on tarkoitus antaa eväitä paremman ja kestävämmän kaupunkipolitiikan tueksi ja osoittaa konkreettisia tuloksia ja keinoja, joilla mm. kaupunkisuunnittelua, viheralueiden hoitoa ja yleensä kaupunkiluonnon tilaa voidaan parantaa. Tuloksista julkaistaan Luontopaneelin raportti vuoden 2023 loppupuolella.
Kaupunkiluonnon monimuotoisuus
Ihmisestä tuli enimmäkseen urbaani laji vuonna 2008 - tuolloin kaupunkilaisten osuus maailman väestöstä kasvoi yli viidenkymmenen prosentin. Tahti on sittemmin vain kiihtynyt ja kaupunkilaisten määrä kasvaa koko ajan. Kehittyneissä maissa kaupunkilaisia arvioidaan olevan 85 % väestöstä vuonna 2050. Suomessa kaupunkilaisten osuus on tuota luokkaa jo nyt.
Kaupunkeja on aikoinaan perustettu mm. hyvien kulkuyhteyksien tai viljavan maan äärelle. Luonnonolot ovat sanelleet sen, mihin ihmisen on kannattanut asettua aloilleen. Ei siis ihme, että laadukasta luontoa saattaa löytyä kaupungeista yhä edelleen. Ihmistoiminta on toki muokannut olosuhteita huomattavasti. Se on hävittänyt kaupunkialueilta monia elinympäristöjä ja eliölajeja, mutta toisaalta luonut ja tuonut paikalle uusia.
Kaupunkiluontoa ei ole aikaisemmin juurikaan arvostettu, sillä sen on katsottu olevan ihmisen pilaamaa - siis huonoa luontoa. Viimeisten muutaman vuosikymmenen aikana kaupunkiluontoa on kuitenkin alettu tutkia ja heti alusta lähtien hämmästystä on herättänyt kaupunkiluonnon monimuotoisuus. Ehkä hieman yllättäen, kaupunkiluonto on osoittautunut biodiversiteetiltään korkeaksi. Se on seurausta monimuotoisista, joskin pienialaisista, elinympäristöistä ja ihmistoiminnan mukana tulleista tulokaslajeista.
Kaupunkiluonto on myös sitä luontoa, jossa ihmiselle syntyy luontokontakteja ja -käyttökertoja. Lähimetsässä tulee käytyä useammin kuin erämaassa. Yhteys luontoon on kaupunkilaisellekin tärkeä, mm. suotuisia terveysvaikutuksia on jo pystytty osoittamaan ja niille voidaan laskea hintalappu, joka näkyy säästöinä terveydenhoidossa. Kaupunkiluonto lisää ihmisten viihtyvyyttä, parantaa terveyttä, vähentää stressiä ja lisää hyvinvointia.
Selvityksen on tarkoitus antaa eväitä paremman ja kestävämmän kaupunkipolitiikan tueksi ja osoittaa konkreettisia tuloksia ja keinoja, joilla mm. kaupunkisuunnittelua, viheralueiden hoitoa ja yleensä kaupunkiluonnon tilaa voidaan parantaa. Tuloksista julkaistaan Luontopaneelin raportti vuoden 2023 loppupuolella.
Kaupunkiluonnon monimuotoisuus
Ihmisestä tuli enimmäkseen urbaani laji vuonna 2008 - tuolloin kaupunkilaisten osuus maailman väestöstä kasvoi yli viidenkymmenen prosentin. Tahti on sittemmin vain kiihtynyt ja kaupunkilaisten määrä kasvaa koko ajan. Kehittyneissä maissa kaupunkilaisia arvioidaan olevan 85 % väestöstä vuonna 2050. Suomessa kaupunkilaisten osuus on tuota luokkaa jo nyt.
Kaupunkeja on aikoinaan perustettu mm. hyvien kulkuyhteyksien tai viljavan maan äärelle. Luonnonolot ovat sanelleet sen, mihin ihmisen on kannattanut asettua aloilleen. Ei siis ihme, että laadukasta luontoa saattaa löytyä kaupungeista yhä edelleen. Ihmistoiminta on toki muokannut olosuhteita huomattavasti. Se on hävittänyt kaupunkialueilta monia elinympäristöjä ja eliölajeja, mutta toisaalta luonut ja tuonut paikalle uusia.
Kaupunkiluontoa ei ole aikaisemmin juurikaan arvostettu, sillä sen on katsottu olevan ihmisen pilaamaa - siis huonoa luontoa. Viimeisten muutaman vuosikymmenen aikana kaupunkiluontoa on kuitenkin alettu tutkia ja heti alusta lähtien hämmästystä on herättänyt kaupunkiluonnon monimuotoisuus. Ehkä hieman yllättäen, kaupunkiluonto on osoittautunut biodiversiteetiltään korkeaksi. Se on seurausta monimuotoisista, joskin pienialaisista, elinympäristöistä ja ihmistoiminnan mukana tulleista tulokaslajeista.
Kaupunkiluonto on myös sitä luontoa, jossa ihmiselle syntyy luontokontakteja ja -käyttökertoja. Lähimetsässä tulee käytyä useammin kuin erämaassa. Yhteys luontoon on kaupunkilaisellekin tärkeä, mm. suotuisia terveysvaikutuksia on jo pystytty osoittamaan ja niille voidaan laskea hintalappu, joka näkyy säästöinä terveydenhoidossa. Kaupunkiluonto lisää ihmisten viihtyvyyttä, parantaa terveyttä, vähentää stressiä ja lisää hyvinvointia.
Tila | Päättynyt |
---|---|
Todellinen alku/loppupvm | 01.11.2021 → 31.08.2023 |
Rahoitus
- Ympäristöministeriö: 107 665,00 €
Tieteenala
- Ekologia, evoluutiobiologia
Sormenjälki
Tutustu tutkimuksen aiheisiin, joita tämä projekti koskee. Nämä merkinnät luodaan taustalla olevien stipendien/apurahojen perusteella. Yhdessä ne muodostavat ainutlaatuisen sormenjäljen.