Älykäs erikoistuminen ja yliopisto-opetuksen työelämävalmiuksien kehittäminen

Maantieteelliset alueet kehittyvät toisiinsa nähden hyvin eri tavoilla. EU:ssa tämä on tiedostettu ja innovaatioita edistävän toiminnan painopistettä onkin suunnattu kunkin aluerakenteen mukaisesti eri toimintoihin ja toimialoille.
Taloudelliset rakennemuutokset ovat vauhdittaneet alueellista erikoistumista. Korkea-asteen, ja varsinkin yliopistotason, opetus on luonteeltaan hieman staattista ja teoreettista tarjoamatta välttämättä toimialakohtaisia työelämävalmiuksia opiskelijoille. Yliopistokoulutus antaa valmiuksia useille eri aloille, mutta vain yleisellä tasolla.
Lapin yliopistossa toteutettavassa ja Lapin maakuntaan suuntautuneessa ÄLYKE –hankkeessa tavoitteena on edistää yliopisto-opiskelijoiden työllistymistä Lapin maakunnan alueelle lisäämällä opetuksessa yritys- ja työelämälähtöisyyttä
Lapin älykkään erikoistumisen ohjelman suuntaamana. Työelämävalmiuksia kehitetään lisäämällä elinkeinolähtöisiä oppimissisältöjä toimialoilta, jotka omaavat kasvupotentiaalia. Älykkään erikoistumisen ilmiökenttää lähestytään myös toimialarajat ylittäen. ÄLYKE –hanke jakaantuu sisällöllisesti kolmeen vaiheeseen:
1)Suunnittelu- ja esiselvitysvaihe, jossa eri ennakointi- ja tutkimusmenetelmien avulla käydään läpi Lapin toimialakehitystä sekä selvitetään tulevia kasvualoja ja muita kasvua aikaansaavia maakunnallisia ominaispiirteitä
Lapin älykkään erikoistumisen näkökulmasta. Samalla suunnitellaan ja aikataulutetaan toteutettavia työelämälähtöisiä oppimisratkaisuja, jotka edistävät Lapin älykkääseen erikoistumiseen liittyviä opiskelijoiden innovointivalmiuksia.
Oppimisratkaisuissa kokeillaan ja kehitetään uusia pedagogisia lähestymistapoja, joissa korostuu yksilöllisen oppijan näkökulma. Suunnittelu- ja esiselvitysvaiheessa rakennetaan yliopiston ja elinkeinoelämän välille yhteistyöverkosto, jota hyödynnetään työelämälähtöisen oppimisen suunnittelussa.
2)Toteutusvaihe, jossa opetukseen tuodaan työelämä- ja innovaatiovalmiuksia edistäviä opetusmenetelmiä ja oppimistehtäviä ottaen huomioon toimintaympäristön älykäs erikoistuminen. Siten kyse on pedagogisesta
interventiosta, jossa tavoitellaan oppimistulosten lisäksi myös koulutuksen elinkeinollisia vaikutuksia.
Toteutusvaiheessa testataan muodostetun yhteistyöverkoston toimivuutta ja tehdään korjaavia ohjausliikkeitä yhteistyön tehostamiseksi. Opetustilanteissa hyödynnetään vertaisopettajuutta ja –arviointia opetusmenetelmien
kehittämisen tukena.
3)Mallivaihe. Uusien opetusmenetelmien tuloksellisuutta arvioidaan, jossa sovelletaan (kvalitatiivisen) käytäntöperustaisen tutkimussuunnan periaatteita. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota hankkeessa noudatettujen opetuskäytäntöjen jatkuvuuteen ja siirrettävyyteen sekä niiden integroitumiseen älykkään erikoistumisen ilmiökenttään. Siten projekti tarjoaa kehittämistietoa, jolla on myös yleistä hyödynnettävyyttä.

Smart Specialisation in Rural Areas Arctic Smartness—A case from Finnish Lapland
Merenheimo, P. K., Tompuri, H. & Rusko, R. T. 1 marraskuuta 2016 Finland in Focus: Social, Political and Economic Issues. Bradley, . V. (toim.). 1 toim. USA: Nova Science Publishers Inc, s. 1-16 16 s. (European Political, Economic, and Security Issues)