Pet­ri­mal­jois­sa kasvaa tai­det­ta –Lapin yli­opis­ton bio­tai­de­la­bo­ra­to­rios­sa ark­ti­sis­ta mik­ro­beis­ta syntyy tai­de­teok­sia

Kuvaus

Lapin yliopiston taiteiden tiedekuntaan on perustettu uusi BioARTech-laboratorio, joka tutkii biotaidetta ja sen yhtymäkohtia taiteen ja tutkimuksen aloilla.

Missä kulkevat elävää materiaalia hyödyntävän biotaiteen rajat? Millaista tietoa jää tieteellisen tutkimustyön ulkopuolelle? Miten biotaide voidaan muuttaa taidelähtöisten menetelmien kautta tiedoksi ja taiteelliseksi ajatteluksi?

Esimerkiksi näihin kysymyksiin etsii vastausta Lapin yliopiston taiteiden tiedekuntaan perustettu BioARTech-laboratorio, joka yhdistää poikkitieteellisesti ja -taiteellisesti biotaidetta, muoti- ja tekstiilitaidetta, taidelähtöistä tutkimusta ja biotekniikkaa. Laboratorio sijaitsee taiteiden tiedekunnan kolmannessa kerroksessa. Etätyöskentelyn myötä tutkijat ja taiteilijat ovat perustaneet myös BioARTech-tutkijaverkoston, joka keskittyy teemallisesti kasvuun, kuolemaan ja maatumiseen biotaiteen suuntina.

– Biotaiteen lähtökohdat ovat evoluutiobiologiassa ja luonnontieteissä, mutta luonnontieteelliset prosessit ja taidelähtöinen ajattelu avaavat yhdessä uusia lähestymistapoja yhteiskunnan eri alueille. Keskeistä biotaiteessa on elinkaariajattelu kohti kestäviä ratkaisuja ja prosesseja, kertoo tekstiilialan professori Heidi Pietarinen.

Menetelmällisesti ja teoreettisesti tutkijat ja taiteilijat tarkastelevat laboratoriossa orgaanista ainesta materiaalina, älykkäitä tekstiilejä, erilaisia bioteknologian menetelmiä sekä eri taidesuuntauksia, kuten materiaalipohjaista taidetta. Lisäksi he pyrkivät hyödyntämään muotoilun ja innovaatioiden kehittämisessä biomimiikkaa eli imitoimaan luonnossa esiintyviä prosesseja, materiaaleja ja rakenteita. Tavoitteena on myös tutkia E. O. Wilsonin vuonna 1984 luomaan biofilia-käsitettä, jolla viitataan ihmisen taipumukseen etsiä ja kokea yhteyttä luontoon ja muihin elämänmuotoihin.

Mukana biotaiteen ja taidelähtöisten menetelmien tutkijoita

Päätutkijoina BioARTech-laboratoriossa ovat professori Heidi Pietarinen, yliopistotutkija Melanie Sarantou ja professori, dekaani Satu Miettinen Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnasta. He tarkastelevat parhaillaan biotaidetta eri näkökulmista taidelähtöisissä tutkimuksissaan.

Tekstiilialan professori Heidi Pietarisen tutkimus liittyy hänen jäsenyyteensä kansainvälisessä High-Altitude Bioprospecting -työryhmässä, johon kuuluu biokemistejä ja taiteilijoita. Työryhmä on selvittänyt helikite-leijan avulla Saana-tunturin juurella, millaista mikrobielämää on subarktisessa stratosfäärissä. Kenttätyö sisälsi luonnoksia, kokeiluja, prototyyppejä, dataa ja dokumentteja, jotka työryhmä muuttaa taidelähtöisten menetelmien avulla tiedoksi ja taiteeksi.

Palvelumuotoilun professori Satu Miettinen puolestaan tutkii metsän, luonnonympäristön, leikin ja esityksen suhdetta. Hänen työnsä on saanut inspiraationsa vierailuista lähimetsään, joka toimii hänelle ikään kuin elävänä laboratoriona. Miettinen on inspiroitunut myös muista luonnonympäristöistä rakentamalla ja kuvaamalla improvisoituja esityksiä. Hän hyödynsi tätä performatiivista valokuvausmenetelmää aineiston keräämiseen viettäessään Citytorppari-residenssijakson tutkijakollegansa Taina Kontion kanssa Vänön saarella vuonna 2020 Maaseudun sivistysliiton ja John Nurmisen säätiön rahoituksella.

Yliopistotutkija Melanie Sarantou tutkii muotia taidemuotona päivittämällä, uudistamalla ja uudelleen muotoilemalla kirpputoreilta, kierrätyskeskuksista tai hylättyinä löydettyjä muotivaatteita ja esineitä. Hänen tekstiilisuunnitteluansa inspiroivat kolmiulotteiset ja geometriset muodot sekä luonnonympäristöt pohjoisessa ja etelässä. Sarantoun teokset koostuvat kolmiulotteisista huovutetuista tekstiileistä, joissa muodot ja pinnat on tikattu orgaanisen materiaalin juurikasvun avulla.

Lisäksi laboratorion toiminnassa ovat mukana BioARTech-näyttelytyöryhmän jäseninä digitaalisen median lehtori Tomi Knuutila ja jatko-opiskelija Outi Valanto Lapin yliopistosta sekä jatko-opiskelija Terhi Marttila portugalilaisesta Porton yliopistosta. Näyttely tulee esille taiteiden tiedekuntaan syksyllä 2021, ja se esittelee muun muassa datan keräämiseen ja orgaanisen materiaalin kasvuun liittyvää rytmiä, liikettä ja ääntä biotaiteen hengessä.