Medianäkyvyys
1
Medianäkyvyys
Nimi Lapin Kansa Julkaisupäivämäärä 09.12.2015 Kuvaus Lapin Kansan Alakerta -kirjoitus
Monitoimijuuskulttuuri koulussa lisää lasten ja vanhempien osallisuutta ja ennaltaehkäisee syrjäytymistä
Kouluhyvinvointi on huolestuttanut Suomessa jo useita vuosia. Suomalaiset lapset ja nuoret menestyvät hyvin kansainvälisissä mittauksissa, mutta voivat esimerkiksi kouluhyvinvointikyselyn mukaan koulussa huonommin kuin monien muiden maiden ikätoverinsa. Elokuussa 2014 voimaan astunut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) painottaa toimintamalleja, jotka lisäävät yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja yhteistyötä kouluhyvinvoinnin tukemisessa. Näin esimerkiksi koulujen oppilashuollon yksilö- ja ongelmakeskeisen toiminnan suuntaa pyritään muuttamaan yhteisölliseksi ja ratkaisukeskeiseksi. Tähän asti oppilashuollollinen työ on ollut melko pitkälle korjaavaa. Uusi laki painottaa monitoimijaista ennaltaehkäisevää kouluhyvinvointityötä.
Monitoimijuudessa korostuu ajatus siitä, että kaikkien osapuolten tieto ja osallisuus kouluhyvinvoinnin edistämisessä on tärkeää. Lasten ja vanhempien kokemusasiantuntijuus nousee tasavertaisena ammattilaisten tiedon rinnalle ja muuttaa ’asiantuntija – asiakas’ -ajattelumallia. Oppilaslähtöinen, perheitä osallistava ja erilaisuutta arvostava monitoimijuuskulttuuri haastaa näin koulumaailman totuttuja toimintatapoja.
Lapin yliopiston harjoittelukoulussa toteutettiin vuosina 2013-2014 Monitoimijuus koulussa –hanke, jossa kehitettiin uutta monitoimijaista toimintakulttuuria vastaamaan uuden lain mukanaan tuomaan haasteisiin. Hankkeessa pilotoitiin ja sovellettiin erilaisia toimintamalleja ja varhaisen vaikuttamisen keinoja, joilla luotiin kouluun yhteisöllisyyttä ja osallistavaa koulukulttuuria. Tulokset osoittivat, että oppilaita, huoltajia ja eri toimijoita osallistava toimintakulttuuri tuottaa hyviä tuloksia. Koulussa havaittiin, että esimerkiksi korjaavan oppilashuoltotyön tarve väheni.
Euroopan sosiaalirahaston rahoittama, kesällä 2015 käynnistynyt Ennaltaehkäisevä monitoimijuus: Osallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy osaksi koulujen toimintakulttuuria – hanke jatkaa pilottihankkeen jalanjäljillä. Hankkeeseen osallistuvat Lapin yliopiston kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnat sekä Rovaniemen kaupunki ja Enontekiön kunta hankekouluineen. Tavoitteena on juurruttaa kuntiin toimiva ja pysyvä monitoimijainen yhteistyömalli ja tukea koulujen ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä.
Varhaisen vaikuttamisen näkökulmasta lasten ja nuorten syrjäytymiskehitykseen on puututtava jo peruskoulun aikana. Hankkeen erityisenä tavoitteena onkin tukea lasten ja nuorten siirtymävaiheita kouluasteelta toiselle, painottaen etenkin siirtymistä toiselle asteelle. Onnistuneella siirtymävaiheella ennaltaehkäistään syrjäytymistä ja luodaan siirtymäpääomaa, jonka avulla lapset ja nuoret selviävät tulevista siirtymistä ja elämän haasteista.
Etenkin Pohjois-Suomessa pitkät välimatkat asettavat omat haasteensa siirtymävaiheille. Monet nuoret joutuvat perusopetuksen päättymisen jälkeen muuttamaan jopa satojen kilometrien päähän opiskelemaan. Esimerkiksi Kilpisjärvellä opintoja voi jatkaa joko omassa kotikunnassa, 180 km päässä Hetassa, tai Rovaniemellä, minne on matkaa 350 km. Nuorten vahvan tukiverkoston merkitys korostuu toiselle asteelle siirryttäessä. Huolta kotoaan pois muuttavan nuoren pärjäämisestä voidaan helpottaa toimivalla, monitoimijaisella tukiverkostolla.
Hankkeen aikana kehitetään myös luokanopettajakoulutuksen ja sosiaalityön koulutuksen yhteistyötä niin opetuksen kuin tutkimuksenkin osalta, mikä on valtakunnallisestikin uutta. Moniammatillista yhteistyötä on kehitetty vuosien saatossa käytännön tasolla monin eri tavoin, mutta koulutusten tasolla ei. Uudistamalla ja yhdistämällä sosiaalityön ja luokanopettajakoulutuksen sisältöjä poikkitieteellisesti tulevat opiskelijat jo opiskeluvaiheessa ottamaan haltuun moniammatillisen työskentelymallin. Ensimmäinen monitoimijuuskurssi käynnistyi syksyllä 2015 ja alustavat kokemukset osoittavat, että monitoimijuuskulttuuria käsittelevä kurssi on sekä ajankohtainen että tarpeellinen. Uudenlaista ajattelu- ja toimintatapaa on tärkeä istuttaa jo yliopisto-opintojen aikana, jotta pystytään vastaamaan muuttuvan koulumaailman tarpeisiin.
Katja Norvapalo ja Erkki Kuure, Norvapalo on projektipäällikkö ja Kuure tutkija-kehittäjä Lapin yliopistossaHenkilöt Katja Norvapalo, Erkki Tapio Kuure