Pakottavan kontrollin lapsi- ja naisuhrien oikeuksien toteutuminen viranomaistoiminnassa

Kuvaus

Lapin yliopiston Suomen Akatemian rahoittama hanke ”Pakottava kontrolli ja muuntuvat valtakäytännöt: Lasten kokemusten ja tarpeiden ymmärtäminen” (CAPUCS) tuottaa uutta tietoa lasten auttamisesta pakottavan kontrollin tilanteissa. Tammikuussa 2025 käynnistyneessä väitöskirjatutkimuksessani tutkin osana hanketta, miten pakottavan kontrollin uhriksi joutuneiden lasten ja äitien oikeudet tunnistetaan viranomaisissa ja miten ne voisivat toteutua yhtäaikaisesti. Pakottava kontrolli on vahvasti sukupuolittunut lähisuhdeväkivallan muoto, jota on tutkittu toistaiseksi pääasiassa aikuisten välisissä suhteissa. Pakottavassa kontrollissa (yleensä miespuolinen) tekijä pyrkii kontrolloimaan (yleensä naispuolista) uhria erilaisilla keinoilla, kuten eristämisellä, uhkailulla, pelottelulla ja fyysisellä sekä henkisellä väkivallalla. Aiemman tutkimuksen mukaan lasten kaltoinkohtelu korreloi erityisen vahvasti naisiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan kanssa silloin, kun väkivaltaan liittyy pakottavaa kontrollia – jopa siten, että lasta käytetään äitiin kohdistetun kontrollin välineenä. Vaikka äidit ja lapset siis usein joutuvat pakottavan kontrollin uhreiksi yhtä aikaa, oikeus- ja palvelujärjestelmän eri toimijat, kuten sosiaaliviranomainen, poliisi ja tuomioistuimet, keskittyvät aiemman tutkimuksen mukaan lähisuhdeväkivaltatapauksissa vain jommankumman uhrin näkökulmaan. Pakottavan kontrollin erityisen dynamiikan vuoksi tämä aiheuttaa riskin sille, etteivät kummankaan uhrin oikeudet toteudu täysimääräisesti.
Artikkelimuotoinen väitöskirjatutkimukseni yhdistää kriittistä sekä empiiristä oikeustutkimusta. Ensimmäisessä artikkelissani tarkastelen kriittisesti relevanteista kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista seuraavia velvollisuuksia pakottavan kontrollin lapsi- ja naisuhreja kohtaan. Tavoitteena on kartoittaa oikeuksien välisiä mahdollisia jännitteitä sekä löytää keinoja niiden ratkaisemiseen. Pakottavan kontrollin tutkimuksen juuret ovat vahvasti feministisissä teorioissa, joten mielekäs tutkimus edellyttää analyysiä feministisen oikeusteorian näkökulmasta. Tämä ei kuitenkaan yksin riittävästi tavoita lapsen oikeuksien näkökulmaa, joten tarkastelen sopimusvelvoitteita myös kriittisen lapsioikeusteorian näkökulmasta.
Tutkimuksen empiirisessä osuudessa on tavoitteena kartoittaa palvelu- ja oikeusjärjestelmän rajapintoja, joissa lapsi- tai naisuhreista tulee väliinputoajia. Toisessa artikkelissa vertailen erilaisen empiirisen aineiston analyysin kautta, miten eri viranomaiset tunnistavat lapsen ja äidin oikeuksia pakottavan kontrollin tilanteissa. Aineistoon kuuluu käräjäoikeuksien ratkaisuja eron jälkeistä vainoa koskevissa asioissa, poliisin esitutkinta-aineistoon kuuluvia sosiaaliviranomaisen lausuntoja, sekä ammattilaisille suunnattu kyselytutkimus. Keskeisenä kysymyksenä on, miten eri tahot arvioivat lapsen etua. Kolmas artikkeli perustuu pakottavaa kontrollia työssään kohtaavien eri alojen asiantuntijoiden haastatteluihin siitä, miten lasta voisi pakottavan kontrollin tilanteissa parhaiten auttaa. Tavoitteena on selvittää, miten pakottavan kontrollin uhreiksi joutuneiden lasten ja äitien oikeudet voisivat toteutua yhtäaikaisesti ilman oikeus- ja palvelujärjestelmän luomia katvealueita tai väliinputoamistilanteita.

Aikajakso	25 huhtik. 2025
Tapahtuman otsikko	Hyvinvointioikeuden päivät 2025
Tapahtuman tyyppi	Konferenssi
Sijainti	Tampere, SuomiNäytä kartalla