Masennuslääkkeet ja eroavat terveyskatsomukset

Kuvaus

Tarkastelen väitöskirjatutkimuksessani mistä masennuslääkekeskustelussa kiistellään ja miten. Nykyään noin puoli miljoonaa ihmistä saa vuosittain Kela-korvauksia masennuslääkkeistä Suomessa; lukumäärä on seitsenkertaistunut 90-luvulta lähtien. Tästä huolimatta osa asiantuntijoista ei usko lääkkeiden edes toimivan ja myös lääkkeiden käyttäjien kokemukset vaihtelevat. Joillekin lääkkeet saattavat olla kuin ”insuliinia diabetekseen”, toisille taas pillereitä, jotka aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä. Mediassa keskustelu on polarisoitunut ja kamppailua oikeaoppisesta terveydestä sekä sen hoidosta käydään pinnalta katsoen pääosin tieteellisiä tutkimuksia esitellen ja asiantuntijuutta korostaen.

Keskityn puheenvuorossani avaamaan käsitettä eroavista terveyskatsomuksista, joka pohjautuu teoriaan konfliktissa olevista maailmankatsomuksista (Weltanschauung). Yleistävät kansanterveyden linjaukset ja ihmisen oma henkilökohtainen terveys eivät ole yhteismitallisia. Erilaisten kokemusten kautta muodostuu erilaisia tapoja määritellä sekä terveyden että sen hoidon arvoja ja normeja.


Masennuslääkkeiden kontekstissa terveyskatsomuksia voidaan tarkastella esimerkiksi kysymällä mitä merkityksiä ja odotuksia masennuslääkkeisiin asetetaan? Haetaanko täsmälääkitystä vai väliaikaista tukea pahimman yli, onko sivu- ja vieroitusoireista saatu tietoa riittävästi vai ei ja minkälainen dialogi potilaan ja hoitohenkilökunnan hoitosuhteen aikana on. Myös sillä on merkitystä, että miten ihmistä on autettu; onko esimerkiksi etsitty potilaan oireiden syytä, vai tyydytty hoitamaan pelkästään oiretta? Onko tarjottu monipuolista hoitoa, joka on vastannut yksilöllisiin tarpeisiin vai pelkkää lääkitystä, joka on kasvattanut ihmisen pettymystä hoitorakennetta kohtaan. Tärkeää on myös pohtia, että haetaanko terveydenhuollosta vastauksia muihin sosiaalisiin ongelmiin?

Nyt tutkimukseni loppuvaiheilla minua askarruttaa erityisesti kysymys siitä miten erilaisten terveyskatsomusten välille voitaisiin rakentaa dialogia vastakkainasettelun sijaan. Totuuden jälkeiseksi ajaksi kutsutussa nykytilanteessa perinteisiä auktoriteetteja kyseenalaistetaan monista suunnista. Meidän tulisi muistaa, että länsimaalaisen lääketieteen hoitomuodot eivät aina paranna eivätkä vaihtoehtoiset mallit ole aina huuhaata.

Aikajakso	28 maalisk. 2019
Tapahtuman otsikko	Sosiologipäivät: Eriarvoisuuden monet kasvot
Tapahtuman tyyppi	Konferenssi
Sijainti	Turku, SuomiNäytä kartalla