Abstract
Digitalisaatio haastaa uudistamaan koulutuksen rakenteita, toteutustapoja ja oppimisympäristöjä. Tämä osaltaan johdattaa miettimään uudenlaisia oppimisen mahdollisuuksia. Oppimisen avoimuus sekä saavutettavuus tuovat kehitykseen monia uusia ilmiöitä, kuten MOOCit (Massive Open Online Courses). Näissä toteutuksissa verkkoon siirtynyt etäopetus saa avoimen ja massaluonteisen toteutusmuodon, jonka yhtäaikainen saavutettavuus voi olla maailmanlaajuinen. Kurssit jaotellaan erityyppisin lyhentein toteutusmuodon mukaan. Eri toteutusmuodoissa keskiössä ovat esimerkiksi luennot, ongelmat ja yhteisöllisyys. (Bayne & Ross 2014.)
Tämän artikkelin tavoitteena on tarkastella digitaalisen nuorisotyön cMOOCien (collaborative Massive Open Online Course) yhteisöllisyyden merkitystä valmennusryhmien näkökulmasta sekä yhteisöllistä oppimista edistäviä tekijöitä. Keväällä 2017 toteutetut yhteisölliset avoimet verkkokurssit olivat keskeinen osa Distanssi – cMOOC nuorisoalan digitaalisen työotteen vakiinnuttajana -hanketta, jonka rahoittajana toimi opetus- ja kulttuuriministeriö. Tavoitteena oli parantaa nuorisotyöntekijöiden digitaalista osaamista sekä vahvistaa nuorten toimijuutta teknologisoituneessa ja digitalisoituneessa maailmassa. cMOOC-kurssit järjestettiin vuonna 2017 toista kertaa, edelliset kurssit pidettiin keväällä 2016. Linkosalon (2015) mukaan nuorisotyöntekijät toivovat lisäosaamista siihen, miten teknologiaan liittyviä asioita viedään osaksi nuorisotyötä. Näiden osa-alueiden merkityksen ennakoidaan lisääntyvän nuorten parissa tehtävässä työssä. cMOOC-toteutukset osaltaan nojaavat hankkeen päätoteuttajan Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) valmennuspedagogiseen ajattelutapaan ja strategiaan, jossa työelämälähtöisyys, yhteisöllisyys ja digitaalisuus ovat keskeisellä sijalla. (Humak 2016; Määttä, Pohjanmäki & Timonen 2016.)
Artikkelin aineisto (n=324) koostuu kolmen eri toteutusryhmän samansisältöisestä loppukyselystä, jota tarkastellaan laadullisen induktiivisen sisällönanalyysin menetelmällä. MOOC-toteutuksia on maailmalla tutkittu paljon, mutta varsinaisesti cMOOCien osalta yhteisöllistä oppimista käsittelevää tutkimusta on vähän saatavilla (Bozkurt, Akgün-Özbek & Zawacki-Richter 2017). Lisäksi on todettava, että cMOOCit suomalaisessa korkeakoulutuksen täydennyskoulutuskentässä ovat vielä suhteellisen uusi asia eikä vastaavanlaista tutkimusta aiheesta ole saatavilla.
Tämän artikkelin tavoitteena on tarkastella digitaalisen nuorisotyön cMOOCien (collaborative Massive Open Online Course) yhteisöllisyyden merkitystä valmennusryhmien näkökulmasta sekä yhteisöllistä oppimista edistäviä tekijöitä. Keväällä 2017 toteutetut yhteisölliset avoimet verkkokurssit olivat keskeinen osa Distanssi – cMOOC nuorisoalan digitaalisen työotteen vakiinnuttajana -hanketta, jonka rahoittajana toimi opetus- ja kulttuuriministeriö. Tavoitteena oli parantaa nuorisotyöntekijöiden digitaalista osaamista sekä vahvistaa nuorten toimijuutta teknologisoituneessa ja digitalisoituneessa maailmassa. cMOOC-kurssit järjestettiin vuonna 2017 toista kertaa, edelliset kurssit pidettiin keväällä 2016. Linkosalon (2015) mukaan nuorisotyöntekijät toivovat lisäosaamista siihen, miten teknologiaan liittyviä asioita viedään osaksi nuorisotyötä. Näiden osa-alueiden merkityksen ennakoidaan lisääntyvän nuorten parissa tehtävässä työssä. cMOOC-toteutukset osaltaan nojaavat hankkeen päätoteuttajan Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) valmennuspedagogiseen ajattelutapaan ja strategiaan, jossa työelämälähtöisyys, yhteisöllisyys ja digitaalisuus ovat keskeisellä sijalla. (Humak 2016; Määttä, Pohjanmäki & Timonen 2016.)
Artikkelin aineisto (n=324) koostuu kolmen eri toteutusryhmän samansisältöisestä loppukyselystä, jota tarkastellaan laadullisen induktiivisen sisällönanalyysin menetelmällä. MOOC-toteutuksia on maailmalla tutkittu paljon, mutta varsinaisesti cMOOCien osalta yhteisöllistä oppimista käsittelevää tutkimusta on vähän saatavilla (Bozkurt, Akgün-Özbek & Zawacki-Richter 2017). Lisäksi on todettava, että cMOOCit suomalaisessa korkeakoulutuksen täydennyskoulutuskentässä ovat vielä suhteellisen uusi asia eikä vastaavanlaista tutkimusta aiheesta ole saatavilla.
Original language | Finnish |
---|---|
Journal | HAMK Unlimited Scientific |
Publication status | Published - 5 Apr 2018 |
MoEC publication type | A1 Journal article-refereed |
Field of science
- General education