Valtayhteiskuntaan integroitunut kannabiksen käyttö: kannabiksen kanssa tekemisissä olevien kertomat rationaliteetit, hallinnan kokemukset ja subjektifikaatio

Eve Orhanli

Valtayhteiskuntaan integroitunut kannabiksen käyttö: kannabiksen kanssa tekemisissä olevien kertomat rationaliteetit, hallinnan kokemukset ja subjektifikaatio

Research output: Thesis › Doctoral Thesis › Monograph

Abstract

Tämä sosiaalityön alaan paikantuva väitöstutkimukseni kartoittaa valtayhteiskuntaan integroitunutta kannabiksen käyttöä ja kannabiksen kotikasvatusta ilmiönä Suomessa. Tutkimustehtävänäni on tuoda kannabiksen kanssa tekemisissä olevien ihmisten ääni osaksi sekä huumetutkimuksen että -politiikan keskusteluja. Lähestyn kannabiksen kanssa tekemisissä olemista poststrukturalistisen hallinnan analytiikan teoriakehyksessä. Hallinnalla tarkoitan käyttäytymistä ohjaavia (conduct of conduct) valtakäytäntöjä. Foucault’lainen jälkistrukturalismi toimii tutkimuksen metateoriana, mutta sen pääasiallinen teoreettinen viitekehys on hallinnan analytiikka. Lisäksi tutkimus ammentaa huumeiden käytön normalisaatiota koskevasta tutkimuskirjallisuudesta.

Tutkimusaineisto muodostuu 18 teemahaastattelusta ja se on analysoitu kerronnallisen asemointianalyysin avulla. Keräsin aineiston vuonna 2020 koronapandemian alkumetreillä, mikä vaikutti haastattelujärjestelyihin. Kerronnallinen asemointi kiinnittää tutkimukseni kertojan näkökulmaan, tehden ajallisen ulottuvuuden sekä toisaalta subjektipositioiden rakentumisen tarkastelut mahdollisiksi. Tutkimus pitää sisällään haastateltavien kertomuksia heidän kannabishistorioistaan aina 1990-luvulta vuoteen 2020 saakka.

Rajaan tarkasteluni valtayhteiskuntaan integroituneeseen kannabiksen kanssa tekemisissä olemiseen hallinnan kohteena, sekä kannabista käyttävien ihmisten asemoitumiseen hallintavallan ja normalisaation ristipaineessa. Tutkimuksen lähtökohtana ovat kolme tutkimuskysymystä: 1. Millaiset rationaliteetit ja totuuskäsitykset ohjaavat valtayhteiskuntaan integroitunutta kannabiksen kanssa tekemisissä olemista? 2. Miten kannabista käyttävät ihmiset kuvaavat kokemaansa hallintavaltaa? Ja 3. Millaiset tekijät ohjaavat valtayhteiskuntaan integroituneissa elämäntilanteissa kannabista käyttävien ihmisten subjektifikaatiota? Yhteiskunnallinen kannabisilmiö on punoutunut tiiviisti ajallisuuteen ja tilallisuuteen: sen poliittiset määrittelyt ja ratkaisupyrkimykset ovat vaihdelleet historian eri vaiheissa ja eri valtiot suhtautuvat kannabisongelmaan monilla tavoilla myös paraikaa.

Tutkimustuloksissa kuvaan kannabiksen kanssa tekemisissä olemisen rationaliteetteja, kokemuksia hallinnan käytänteistä sekä ajassa muovautuvaa, kannabista käyttävää kansalaissubjektia. Väitän, että vaikka kannabiksen käyttö yleistyy Suomessa ja viitteitä kannabiksen käytön normalisaatiosta on nähtävillä, ei suomalainen huumepoliittinen ilmapiiri ole vielä 2020-luvulla irroittautunut kannabiksen kanssa tekemisissä olemiseen liittyvästä häpeäleimasta. Tutkimuksen hallinnananalyyttinen teoriakehys ohjaa erityisesti vallankäytön tarkasteluun, joka näkyy tutkimuksessani kannabiksen käyttöön kohdistuvan puuttumisen kriittisenä puntarointina.

Analyysini tuo esiin, että kannabiksen kriminalisointi ohjaa kannabista käyttäviä ihmisiä tasapainottelemaan julkisten ja piilotettujen elämänalueiden välillä sosiaalisen ulossulkemisen ja kontrollitoimien kohteeksi joutumisen välttämiseksi. Vallitsevat huumepoliittiset olosuhteet puolestaan ohjaavat kannabista käyttävien ihmisten subjektiasemointia paikantumaan valtayhteiskunnan ja marginaaliposition väliin. Kokemusulottuvuus näyttäytyy tutkimuksessani kannabisilmiön ymmärtämistä syventävänä: tutkimukseni ihmiset jäsentävät kannabisilmiötä omalla tavallaan ja määrittelevät uudelleen sitä koskevaa käsitteistöä. Kannabisilmiötä koskeva yleinen sanasto hahmottuu haastateltavien näkökulmasta instituutiolähtöisenä, eivätkä kannabista käyttävät ihmiset tunnista siitä omaa tilannettaan.

Tutkimuksellani haluan tuoda keskusteluun valtayhteiskuntaan integroituneen kannabiksen käytön esimerkkitapauksena, jonka kohdalla viranomaistyön eettisen harkinnan merkitys korostuu. Puuttumisen yhteydessä kannabista käyttäviin ihmisiin kohdistuu kategorisointia, joilla nimetään sosiaalista poikkeavuutta. Valtayhteiskuntaan integroitunut kannabiksen käyttö korostaa viranomaisvallan eettismoraalisen harkinnan merkitystä, ja osaltaan lisää tarvetta huumepolitiikan uudistamisentarpeita koskevalle keskustelulle.

Original language	Finnish
Qualification	Doctor of Social Sciences
Awarding Institution	University of Lapland
Supervisors/Advisors	Hautala, Sanna, Supervisor Hakkarainen, Pekka, Supervisor, External person
Award date	27 Nov 2024
Place of Publication	Rovaniemi
Publisher	Lapin yliopisto
Electronic ISBNs	978-952-337-448-5
Publication status	Published - 8 Nov 2024
MoEC publication type	G4 Doctoral dissertation (monograph)

Field of science

Social policy
Social work

Access to research output

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-448-5Licence: CC BY

Citation for this output

@phdthesis{f81ddc79b5234f989927a1a2a4e700e2,

title = "Valtayhteiskuntaan integroitunut kannabiksen k{\"a}ytt{\"o}: kannabiksen kanssa tekemisiss{\"a} olevien kertomat rationaliteetit, hallinnan kokemukset ja subjektifikaatio",

abstract = "T{\"a}m{\"a} sosiaality{\"o}n alaan paikantuva v{\"a}it{\"o}stutkimukseni kartoittaa valtayhteiskuntaan integroitunutta kannabiksen k{\"a}ytt{\"o}{\"a} ja kannabiksen kotikasvatusta ilmi{\"o}n{\"a} Suomessa. Tutkimusteht{\"a}v{\"a}n{\"a}ni on tuoda kannabiksen kanssa tekemisiss{\"a} olevien ihmisten {\"a}{\"a}ni osaksi sek{\"a} huumetutkimuksen ett{\"a} -politiikan keskusteluja. L{\"a}hestyn kannabiksen kanssa tekemisiss{\"a} olemista poststrukturalistisen hallinnan analytiikan teoriakehyksess{\"a}. Hallinnalla tarkoitan k{\"a}ytt{\"a}ytymist{\"a} ohjaavia (conduct of conduct) valtak{\"a}yt{\"a}nt{\"o}j{\"a}. Foucault{\textquoteright}lainen j{\"a}lkistrukturalismi toimii tutkimuksen metateoriana, mutta sen p{\"a}{\"a}asiallinen teoreettinen viitekehys on hallinnan analytiikka. Lis{\"a}ksi tutkimus ammentaa huumeiden k{\"a}yt{\"o}n normalisaatiota koskevasta tutkimuskirjallisuudesta.Tutkimusaineisto muodostuu 18 teemahaastattelusta ja se on analysoitu kerronnallisen asemointianalyysin avulla. Ker{\"a}sin aineiston vuonna 2020 koronapandemian alkumetreill{\"a}, mik{\"a} vaikutti haastatteluj{\"a}rjestelyihin. Kerronnallinen asemointi kiinnitt{\"a}{\"a} tutkimukseni kertojan n{\"a}k{\"o}kulmaan, tehden ajallisen ulottuvuuden sek{\"a} toisaalta subjektipositioiden rakentumisen tarkastelut mahdollisiksi. Tutkimus pit{\"a}{\"a} sis{\"a}ll{\"a}{\"a}n haastateltavien kertomuksia heid{\"a}n kannabishistorioistaan aina 1990-luvulta vuoteen 2020 saakka.Rajaan tarkasteluni valtayhteiskuntaan integroituneeseen kannabiksen kanssa tekemisiss{\"a} olemiseen hallinnan kohteena, sek{\"a} kannabista k{\"a}ytt{\"a}vien ihmisten asemoitumiseen hallintavallan ja normalisaation ristipaineessa. Tutkimuksen l{\"a}ht{\"o}kohtana ovat kolme tutkimuskysymyst{\"a}: 1. Millaiset rationaliteetit ja totuusk{\"a}sitykset ohjaavat valtayhteiskuntaan integroitunutta kannabiksen kanssa tekemisiss{\"a} olemista? 2. Miten kannabista k{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t ihmiset kuvaavat kokemaansa hallintavaltaa? Ja 3. Millaiset tekij{\"a}t ohjaavat valtayhteiskuntaan integroituneissa el{\"a}m{\"a}ntilanteissa kannabista k{\"a}ytt{\"a}vien ihmisten subjektifikaatiota? Yhteiskunnallinen kannabisilmi{\"o} on punoutunut tiiviisti ajallisuuteen ja tilallisuuteen: sen poliittiset m{\"a}{\"a}rittelyt ja ratkaisupyrkimykset ovat vaihdelleet historian eri vaiheissa ja eri valtiot suhtautuvat kannabisongelmaan monilla tavoilla my{\"o}s paraikaa.Tutkimustuloksissa kuvaan kannabiksen kanssa tekemisiss{\"a} olemisen rationaliteetteja, kokemuksia hallinnan k{\"a}yt{\"a}nteist{\"a} sek{\"a} ajassa muovautuvaa, kannabista k{\"a}ytt{\"a}v{\"a}{\"a} kansalaissubjektia. V{\"a}it{\"a}n, ett{\"a} vaikka kannabiksen k{\"a}ytt{\"o} yleistyy Suomessa ja viitteit{\"a} kannabiksen k{\"a}yt{\"o}n normalisaatiosta on n{\"a}ht{\"a}vill{\"a}, ei suomalainen huumepoliittinen ilmapiiri ole viel{\"a} 2020-luvulla irroittautunut kannabiksen kanssa tekemisiss{\"a} olemiseen liittyv{\"a}st{\"a} h{\"a}pe{\"a}leimasta. Tutkimuksen hallinnananalyyttinen teoriakehys ohjaa erityisesti vallank{\"a}yt{\"o}n tarkasteluun, joka n{\"a}kyy tutkimuksessani kannabiksen k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n kohdistuvan puuttumisen kriittisen{\"a} puntarointina.Analyysini tuo esiin, ett{\"a} kannabiksen kriminalisointi ohjaa kannabista k{\"a}ytt{\"a}vi{\"a} ihmisi{\"a} tasapainottelemaan julkisten ja piilotettujen el{\"a}m{\"a}nalueiden v{\"a}lill{\"a} sosiaalisen ulossulkemisen ja kontrollitoimien kohteeksi joutumisen v{\"a}ltt{\"a}miseksi. Vallitsevat huumepoliittiset olosuhteet puolestaan ohjaavat kannabista k{\"a}ytt{\"a}vien ihmisten subjektiasemointia paikantumaan valtayhteiskunnan ja marginaaliposition v{\"a}liin. Kokemusulottuvuus n{\"a}ytt{\"a}ytyy tutkimuksessani kannabisilmi{\"o}n ymm{\"a}rt{\"a}mist{\"a} syvent{\"a}v{\"a}n{\"a}: tutkimukseni ihmiset j{\"a}sent{\"a}v{\"a}t kannabisilmi{\"o}t{\"a} omalla tavallaan ja m{\"a}{\"a}rittelev{\"a}t uudelleen sit{\"a} koskevaa k{\"a}sitteist{\"o}{\"a}. Kannabisilmi{\"o}t{\"a} koskeva yleinen sanasto hahmottuu haastateltavien n{\"a}k{\"o}kulmasta instituutiol{\"a}ht{\"o}isen{\"a}, eiv{\"a}tk{\"a} kannabista k{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t ihmiset tunnista siit{\"a} omaa tilannettaan.Tutkimuksellani haluan tuoda keskusteluun valtayhteiskuntaan integroituneen kannabiksen k{\"a}yt{\"o}n esimerkkitapauksena, jonka kohdalla viranomaisty{\"o}n eettisen harkinnan merkitys korostuu. Puuttumisen yhteydess{\"a} kannabista k{\"a}ytt{\"a}viin ihmisiin kohdistuu kategorisointia, joilla nimet{\"a}{\"a}n sosiaalista poikkeavuutta. Valtayhteiskuntaan integroitunut kannabiksen k{\"a}ytt{\"o} korostaa viranomaisvallan eettismoraalisen harkinnan merkityst{\"a}, ja osaltaan lis{\"a}{\"a} tarvetta huumepolitiikan uudistamisentarpeita koskevalle keskustelulle.",

keywords = "huumeet, kannabis, huumeiden k{\"a}ytt{\"o}, huumepolitiikka, yhteiskunnallinen muutos, ilmi{\"o}t, poststrukturalismi, normaalius, poikkeavuus",

author = "Eve Orhanli",

year = "2024",

month = nov,

day = "8",

language = "suomi",

series = "Acta electronica Universitatis Lapponiensis",

publisher = "Lapin yliopisto",

number = "389",

address = "Suomi",

school = "Lapin yliopisto",

}

TY - BOOK

T1 - Valtayhteiskuntaan integroitunut kannabiksen käyttö

T2 - kannabiksen kanssa tekemisissä olevien kertomat rationaliteetit, hallinnan kokemukset ja subjektifikaatio

AU - Orhanli, Eve

PY - 2024/11/8

Y1 - 2024/11/8

N2 - Tämä sosiaalityön alaan paikantuva väitöstutkimukseni kartoittaa valtayhteiskuntaan integroitunutta kannabiksen käyttöä ja kannabiksen kotikasvatusta ilmiönä Suomessa. Tutkimustehtävänäni on tuoda kannabiksen kanssa tekemisissä olevien ihmisten ääni osaksi sekä huumetutkimuksen että -politiikan keskusteluja. Lähestyn kannabiksen kanssa tekemisissä olemista poststrukturalistisen hallinnan analytiikan teoriakehyksessä. Hallinnalla tarkoitan käyttäytymistä ohjaavia (conduct of conduct) valtakäytäntöjä. Foucault’lainen jälkistrukturalismi toimii tutkimuksen metateoriana, mutta sen pääasiallinen teoreettinen viitekehys on hallinnan analytiikka. Lisäksi tutkimus ammentaa huumeiden käytön normalisaatiota koskevasta tutkimuskirjallisuudesta.Tutkimusaineisto muodostuu 18 teemahaastattelusta ja se on analysoitu kerronnallisen asemointianalyysin avulla. Keräsin aineiston vuonna 2020 koronapandemian alkumetreillä, mikä vaikutti haastattelujärjestelyihin. Kerronnallinen asemointi kiinnittää tutkimukseni kertojan näkökulmaan, tehden ajallisen ulottuvuuden sekä toisaalta subjektipositioiden rakentumisen tarkastelut mahdollisiksi. Tutkimus pitää sisällään haastateltavien kertomuksia heidän kannabishistorioistaan aina 1990-luvulta vuoteen 2020 saakka.Rajaan tarkasteluni valtayhteiskuntaan integroituneeseen kannabiksen kanssa tekemisissä olemiseen hallinnan kohteena, sekä kannabista käyttävien ihmisten asemoitumiseen hallintavallan ja normalisaation ristipaineessa. Tutkimuksen lähtökohtana ovat kolme tutkimuskysymystä: 1. Millaiset rationaliteetit ja totuuskäsitykset ohjaavat valtayhteiskuntaan integroitunutta kannabiksen kanssa tekemisissä olemista? 2. Miten kannabista käyttävät ihmiset kuvaavat kokemaansa hallintavaltaa? Ja 3. Millaiset tekijät ohjaavat valtayhteiskuntaan integroituneissa elämäntilanteissa kannabista käyttävien ihmisten subjektifikaatiota? Yhteiskunnallinen kannabisilmiö on punoutunut tiiviisti ajallisuuteen ja tilallisuuteen: sen poliittiset määrittelyt ja ratkaisupyrkimykset ovat vaihdelleet historian eri vaiheissa ja eri valtiot suhtautuvat kannabisongelmaan monilla tavoilla myös paraikaa.Tutkimustuloksissa kuvaan kannabiksen kanssa tekemisissä olemisen rationaliteetteja, kokemuksia hallinnan käytänteistä sekä ajassa muovautuvaa, kannabista käyttävää kansalaissubjektia. Väitän, että vaikka kannabiksen käyttö yleistyy Suomessa ja viitteitä kannabiksen käytön normalisaatiosta on nähtävillä, ei suomalainen huumepoliittinen ilmapiiri ole vielä 2020-luvulla irroittautunut kannabiksen kanssa tekemisissä olemiseen liittyvästä häpeäleimasta. Tutkimuksen hallinnananalyyttinen teoriakehys ohjaa erityisesti vallankäytön tarkasteluun, joka näkyy tutkimuksessani kannabiksen käyttöön kohdistuvan puuttumisen kriittisenä puntarointina.Analyysini tuo esiin, että kannabiksen kriminalisointi ohjaa kannabista käyttäviä ihmisiä tasapainottelemaan julkisten ja piilotettujen elämänalueiden välillä sosiaalisen ulossulkemisen ja kontrollitoimien kohteeksi joutumisen välttämiseksi. Vallitsevat huumepoliittiset olosuhteet puolestaan ohjaavat kannabista käyttävien ihmisten subjektiasemointia paikantumaan valtayhteiskunnan ja marginaaliposition väliin. Kokemusulottuvuus näyttäytyy tutkimuksessani kannabisilmiön ymmärtämistä syventävänä: tutkimukseni ihmiset jäsentävät kannabisilmiötä omalla tavallaan ja määrittelevät uudelleen sitä koskevaa käsitteistöä. Kannabisilmiötä koskeva yleinen sanasto hahmottuu haastateltavien näkökulmasta instituutiolähtöisenä, eivätkä kannabista käyttävät ihmiset tunnista siitä omaa tilannettaan.Tutkimuksellani haluan tuoda keskusteluun valtayhteiskuntaan integroituneen kannabiksen käytön esimerkkitapauksena, jonka kohdalla viranomaistyön eettisen harkinnan merkitys korostuu. Puuttumisen yhteydessä kannabista käyttäviin ihmisiin kohdistuu kategorisointia, joilla nimetään sosiaalista poikkeavuutta. Valtayhteiskuntaan integroitunut kannabiksen käyttö korostaa viranomaisvallan eettismoraalisen harkinnan merkitystä, ja osaltaan lisää tarvetta huumepolitiikan uudistamisentarpeita koskevalle keskustelulle.

AB - Tämä sosiaalityön alaan paikantuva väitöstutkimukseni kartoittaa valtayhteiskuntaan integroitunutta kannabiksen käyttöä ja kannabiksen kotikasvatusta ilmiönä Suomessa. Tutkimustehtävänäni on tuoda kannabiksen kanssa tekemisissä olevien ihmisten ääni osaksi sekä huumetutkimuksen että -politiikan keskusteluja. Lähestyn kannabiksen kanssa tekemisissä olemista poststrukturalistisen hallinnan analytiikan teoriakehyksessä. Hallinnalla tarkoitan käyttäytymistä ohjaavia (conduct of conduct) valtakäytäntöjä. Foucault’lainen jälkistrukturalismi toimii tutkimuksen metateoriana, mutta sen pääasiallinen teoreettinen viitekehys on hallinnan analytiikka. Lisäksi tutkimus ammentaa huumeiden käytön normalisaatiota koskevasta tutkimuskirjallisuudesta.Tutkimusaineisto muodostuu 18 teemahaastattelusta ja se on analysoitu kerronnallisen asemointianalyysin avulla. Keräsin aineiston vuonna 2020 koronapandemian alkumetreillä, mikä vaikutti haastattelujärjestelyihin. Kerronnallinen asemointi kiinnittää tutkimukseni kertojan näkökulmaan, tehden ajallisen ulottuvuuden sekä toisaalta subjektipositioiden rakentumisen tarkastelut mahdollisiksi. Tutkimus pitää sisällään haastateltavien kertomuksia heidän kannabishistorioistaan aina 1990-luvulta vuoteen 2020 saakka.Rajaan tarkasteluni valtayhteiskuntaan integroituneeseen kannabiksen kanssa tekemisissä olemiseen hallinnan kohteena, sekä kannabista käyttävien ihmisten asemoitumiseen hallintavallan ja normalisaation ristipaineessa. Tutkimuksen lähtökohtana ovat kolme tutkimuskysymystä: 1. Millaiset rationaliteetit ja totuuskäsitykset ohjaavat valtayhteiskuntaan integroitunutta kannabiksen kanssa tekemisissä olemista? 2. Miten kannabista käyttävät ihmiset kuvaavat kokemaansa hallintavaltaa? Ja 3. Millaiset tekijät ohjaavat valtayhteiskuntaan integroituneissa elämäntilanteissa kannabista käyttävien ihmisten subjektifikaatiota? Yhteiskunnallinen kannabisilmiö on punoutunut tiiviisti ajallisuuteen ja tilallisuuteen: sen poliittiset määrittelyt ja ratkaisupyrkimykset ovat vaihdelleet historian eri vaiheissa ja eri valtiot suhtautuvat kannabisongelmaan monilla tavoilla myös paraikaa.Tutkimustuloksissa kuvaan kannabiksen kanssa tekemisissä olemisen rationaliteetteja, kokemuksia hallinnan käytänteistä sekä ajassa muovautuvaa, kannabista käyttävää kansalaissubjektia. Väitän, että vaikka kannabiksen käyttö yleistyy Suomessa ja viitteitä kannabiksen käytön normalisaatiosta on nähtävillä, ei suomalainen huumepoliittinen ilmapiiri ole vielä 2020-luvulla irroittautunut kannabiksen kanssa tekemisissä olemiseen liittyvästä häpeäleimasta. Tutkimuksen hallinnananalyyttinen teoriakehys ohjaa erityisesti vallankäytön tarkasteluun, joka näkyy tutkimuksessani kannabiksen käyttöön kohdistuvan puuttumisen kriittisenä puntarointina.Analyysini tuo esiin, että kannabiksen kriminalisointi ohjaa kannabista käyttäviä ihmisiä tasapainottelemaan julkisten ja piilotettujen elämänalueiden välillä sosiaalisen ulossulkemisen ja kontrollitoimien kohteeksi joutumisen välttämiseksi. Vallitsevat huumepoliittiset olosuhteet puolestaan ohjaavat kannabista käyttävien ihmisten subjektiasemointia paikantumaan valtayhteiskunnan ja marginaaliposition väliin. Kokemusulottuvuus näyttäytyy tutkimuksessani kannabisilmiön ymmärtämistä syventävänä: tutkimukseni ihmiset jäsentävät kannabisilmiötä omalla tavallaan ja määrittelevät uudelleen sitä koskevaa käsitteistöä. Kannabisilmiötä koskeva yleinen sanasto hahmottuu haastateltavien näkökulmasta instituutiolähtöisenä, eivätkä kannabista käyttävät ihmiset tunnista siitä omaa tilannettaan.Tutkimuksellani haluan tuoda keskusteluun valtayhteiskuntaan integroituneen kannabiksen käytön esimerkkitapauksena, jonka kohdalla viranomaistyön eettisen harkinnan merkitys korostuu. Puuttumisen yhteydessä kannabista käyttäviin ihmisiin kohdistuu kategorisointia, joilla nimetään sosiaalista poikkeavuutta. Valtayhteiskuntaan integroitunut kannabiksen käyttö korostaa viranomaisvallan eettismoraalisen harkinnan merkitystä, ja osaltaan lisää tarvetta huumepolitiikan uudistamisentarpeita koskevalle keskustelulle.

KW - huumeet

KW - kannabis

KW - huumeiden käyttö

KW - huumepolitiikka

KW - yhteiskunnallinen muutos

KW - ilmiöt

KW - poststrukturalismi

KW - normaalius

KW - poikkeavuus

M3 - Väitöskirja

T3 - Acta electronica Universitatis Lapponiensis

PB - Lapin yliopisto

CY - Rovaniemi

ER -