Abstract
Käsillä oleva kirjoitus koskee arvonlisäverovelvollisen ulosottovelallisen omaisuuden myyntiä. Keskeinen kysymys on, tuleeko, ja jos tulee niin miten, ulosottomyynnin kauppahinnassa huomioida arvonlisävero. Tätä tarkoitusta varten on ensin vastattava siihen, onko ulosottomyynti arvonlisäverolain (1993/1501) tarkoittamaa myyntiä. Tämä edellyttää kuitenkin tarkkaa näkemystä siitä, millainen ulosottomyynti on juridiselta luonteeltaan. Tässä kirjoituksessa päädytään luonnehtimaan ulosottomyyntiä ulosottovelallisen omaisuuden myyntinä, jonka ulosottomies ainoastaan toimittaa ulosottokaaressa (2007/705) säädetyllä tavalla. Arvonlisäverolain näkökulmasta kyse ei voi olla verottomasta myynnistä, komissiokaupasta tai omaan
käyttöön ottamisesta, joten kyse on oltava ulosottovelallisen omasta myynnistä. Näin ollen ulosottovelallinen on verovelvollinen myynnistä, vaikka se toteutetaan ulosottomyyntinä.
Kirjoituksessa päädytäänkin siihen, että arvonlisäverovelvollisuus on huomioitava ulosottomyynnissä. Näin ollen myyntipäätöksessä on myös annettava arvonlisäverolain 209 e §:n mukaiset tiedot. Ulosoton myyntihinnat on ilmoitettava joko arvonlisäverollisina tai myyntiehdoissa on ilmoitettava, että myyntihintaan lisätään arvonlisävero. Sääntelyn pohjalta kumpikin tapa on hyväksyttävissä. On kuitenkin mahdollista, että Ulosottolaitos ja Verohallinto tekevät erilaiset ratkaisut verovelvollisuudesta. Tällöin käytössä on verotuksen oikaisumenettely ja julkisyhteisö voi olla korvausvelvollinen näin aiheutuneesta vahingosta.
käyttöön ottamisesta, joten kyse on oltava ulosottovelallisen omasta myynnistä. Näin ollen ulosottovelallinen on verovelvollinen myynnistä, vaikka se toteutetaan ulosottomyyntinä.
Kirjoituksessa päädytäänkin siihen, että arvonlisäverovelvollisuus on huomioitava ulosottomyynnissä. Näin ollen myyntipäätöksessä on myös annettava arvonlisäverolain 209 e §:n mukaiset tiedot. Ulosoton myyntihinnat on ilmoitettava joko arvonlisäverollisina tai myyntiehdoissa on ilmoitettava, että myyntihintaan lisätään arvonlisävero. Sääntelyn pohjalta kumpikin tapa on hyväksyttävissä. On kuitenkin mahdollista, että Ulosottolaitos ja Verohallinto tekevät erilaiset ratkaisut verovelvollisuudesta. Tällöin käytössä on verotuksen oikaisumenettely ja julkisyhteisö voi olla korvausvelvollinen näin aiheutuneesta vahingosta.
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Pages (from-to) | 25-39 |
| Number of pages | 15 |
| Journal | Defensor legis : Suomen asianajajaliiton äänenkannattaja |
| Issue number | 1/2024 |
| Publication status | Published - 4 Mar 2024 |
| MoEC publication type | A1 Journal article-refereed |
Field of science
- Law
Citation for this output
- APA
- Author
- BIBTEX
- Harvard
- Standard
- RIS
- Vancouver