Tiedepopulismi ja valistus: Kuinkas suunnistautua tieteen kriisissä?

Research output: Contribution to journalArticleScientific

Abstract

Tieteellinen työ on riippuvainen ympäristöstään, ja tutkimuksen arvostus voi rakentua monin tavoin. 1900-luvun ajattelijoista Martin Heidegger katsoi parhaaksi jäädä syrjäseuduille vetäytyä maineen tavoittelusta. Albert Einstein sen sijaan liikkui maailmalla ja rakensi taitavasti tiedotusvälineitä hyödyntäen valtaisin maineen. Hän nousi tieteen sankariksi, ja hänen suhteellisuusteoriastaan muodostui ideologisesti poikkeuksellisen vahvaksi malli. Einsteinin suosio rakentuu hänen omien sanojensa mukaan vahvasti sille, että hänen teorioitaan ei ymmärretä. Kari Enqvist ja Esko Valtaoja ovat Suomessa käyttäneet vastaavaa mallia, jota kutsun tiedepopulismiksi. Tiedepopulismissa näkemykselle rakennetaan suosiota painottaen sitä, ettei sitä voi ymmärtää. Kirjoituksen lopussa päädyn empiiristen tieteiden kriisiin ja ehdotan, että tässä tilanteessa olisi hyvä kääntyä pois tiedepopulismista kohden valistuksen tavoitteita.
Original languageFinnish
Pages (from-to)7–15
Number of pages8
JournalTiedepolitiikka
Volume45
Issue number4 (2020)
Publication statusPublished - 15 Feb 2021
MoEC publication typeB1 Article in a scientific magazine

Field of science

  • Philosophy

Citation for this output