Taiteen aseman vahvistaminen kouluissa monialaisella STEAMopetuksella?

Ryhmän tavoitteena on pohtia, miten kuvataide voi toimia sillanrakentajana luonnontieteiden, ympäristökasvatuksen ja kokemuksellisen oppimisen välillä sekä millaisia pedagogisia mahdollisuuksia oppiainerajat ylittävä työskentely tarjoaa nykykoululle. STEAM- opetuksessa Art -taide on voitu hyvin rajallisesti nähdä teknologian ja muotoiluajattelun hyödyntämisenä projektityöskentelyssä (Belbase ym. 2022; Quigley, ym. 2020) tai marginaalisesti kuvittamassa ja elävöittämässä monialaista opetusta (Liu, ym. 2023; Bresler, 1995), vaikka eri taideaineet tarjoavat laajemmin tietämisen, tekemisen ja tuntemisen tapoja osaksi monialaista opetusta (Manninen, 2021). 199 Samalla koulutuksen rakenteissa näkyy jännite: vaikka monialaisuutta ja ilmiöpohjaisuutta korostetaan opetussuunnitelmissa, taito- ja taideaineiden asema jää usein marginaaliin esimerkiksi arvioinnin, resurssien ja ylioppilastutkinnon rakenteiden näkökulmasta. Tiedekasvatusta vie Suomessa eteenpäin esimerkiksi vahva LUMA-verkosto. Luokanopettajakoulutuksessa kuvataiteen sivuaineen opiskelevat vain harvat samalla kun yläkouluissa ja lukioissa taideopetus on vähäistä. STEAM voisi tarjota keinon lisätä taideperustaista opetusta, mutta STEAM-ajattelussa taiteiden rooli voi jäädä symboliseksi lisäykseksi, ellei niiden pedagogista ja tiedollista merkitystä tunnisteta (Mejias, ym. 2021). Kuvataiteen välineet ja menetelmät tarjoavat väylän havainnoida, dokumentoida ja tulkita luonnon ja luonnontieteen ilmiöitä tavalla, joka tukee sekä käsitteellistä ymmärrystä että luovaa ilmaisua (esim. Zhang & Huhmarniemi, 2026). Taideperustaisen ympäristökasvatuksen lähestymistavat puolestaan mahdollistavat oppiaineiden integroitumisen toiminnalliseksi ja kokemukselliseksi oppimiseksi. Myös muilla taide- ja taitoaineilla on tarjota omat erityiset menetelmänsä kokemuksellisen oppimisen ja ymmärryksen rakentamiseen. Vuoropuhelun herättäminen Työryhmä kutsuu osallistujia keskustelemaan esimerkiksi seuraavista kysymyksistä: • Miten kuvataide voi tukea luonnontieteellisen ajattelun ja ympäristösuhteen rakentumista? • Mikä taide- ja taitoaineiden rooli voisi laajemminkin olla STEAMopetuksessa? • Miten taito- ja taideaineiden asemaa voidaan vahvistaa koulutuspolitiikassa ja arviointijärjestelmissä? • Tulisiko tiede- ja taidepedagogiikka integroida opettajakoulutuksessa? • Millaisia uusia pedagogisia mahdollisuuksia taideperustainen työskentely avaa kestävyyden ja ympäristökasvatuksen kysymyksiin? Taiteen ja taideperustaisen oppimisen tiedollinen, kokemuksellinen ja yhteiskunnallinen merkitys tulisi näkyä vahvemmin koulun rakenteissa ja pedagogiikassa. Keskustelu tuo esiin taidekasvatuksen potentiaalia osana tulevaisuuden koulua, jossa oppiminen rakentuu tutkivasti, moniaistisesti ja eri tiedonalojen vuoropuhelussa. Kuvataiteella on paljon annettavaa eheyttävässä, temaattisessa opetuksessa sekä tiedeaineiden kokemuksellisessa opettamisessa. Materiaaliset kokeilut voivat nivoutua samanaikaisesti kuvataiteen ja ympäristöopintojen oppisisältöihin alakoulujen opetuksessa, jolloin oppilaat voivat tarkastella ilmiöitä sekä esteettisesti 200 että tieteellisesti. Esimerkiksi biotaiteen ja kemian sekä kuvataiteen integrointi tuo tiedeaineiden opetukseen leikillisyyttä, kokeellisuutta ja havainnointiin perustuvaa toimintaa. Tällaiset prosessit mahdollistavat oppilaille oman oppimisen reflektoinnin sekä oppimiskokemusten tekemisen näkyväksi kuvallisen työskentelyn kautta. Lähteet Belbase, S., Mainali, B. R., Kasemsukpipat, W., Tairab, H., Gochoo, M., & Jarrah, A. (2022). At the dawn of science, technology, engineering, arts, and mathematics (STEAM) education: prospects, priorities, processes, and problems. International Journal of Mathematical Education in Science and Technology, 53(11), 2919– 2955. https://doi.org/10.1080/0020739X.2021.1922943 Bresler, L. (1995). The subservient, co-Equal, affective, and social integration styles and their implications for the arts. Arts Education Policy Review, 96(5), 31– 37. https://doi.org/10.1080/10632913.1995.9934564 Liu, C. Y., Wu, C. J., Chien, Y. H., Tzeng, S. Y., & Kuo, H. C. (2023). Examining the quality of art in STEAM learning activities. Psychology of Aesthetics, Creativity, and the Arts, 17(3), 382. https://doi.org/10.1037/aca0000404 Manninen, A. (2021). Yhteyksiä luomassa: Nykytaideperustainen ilmiöpohjainen oppiminen Euroopan kansalaisuuden tarkastelussa. Väitöskirja, Taiteiden tiedekunta, Lapin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-279-5. Mejias, S., Thompson, N., Sedas, R. M., Rosin, M., Soep, E., Peppler, K., ... & Bevan, B. (2021). The trouble with STEAM and why we use it anyway. Science Education, 105(2), 209–231. https://doi.org/10.1002/sce.21605 Quigley, C. F., Herro, D., King, E., & Plank, H. (2020). STEAM designed and enacted: Understanding the process of design and implementation of STEAM curriculum in an elementary school. Journal of Science Education and Technology, 29(4), 499–518. https://doi.org/10.1007/s10956-020-09832-w Zhang, X., & Huhmarniemi, M. (2026). The bilberry experiment for Arctic STEAM education. Scandinavian Journal of Educational Research, 1–15. https://doi.org/10.1080/00313831.2026.2623292