Taideyliopiston auditointi 2018

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on toteuttanut Taideyliopiston auditoinnin ja antanut yliopistolle laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta 20.9.2018 alkaen. Taideyliopiston laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnalle asetetut kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia korkeakoulujen laadunhallinnan periaatteita ja suosituksia.
Auditoinnin kohteena oli Taideyliopiston laatujärjestelmä, jonka korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Korkeakoulun valitsema vapaavalintainen auditointikohde oli koulutustarjonnan strategisen suunnittelun laadunhallinta.
Laatujärjestelmän keskeisinä vahvuuksina pidetään:
▪ Taideyliopiston arvot – taito, rohkeus, yhteisöllisyys – nousevat jokapäiväisestä toiminnasta ja ohjaavat jokapäiväistä toimintaa. Kansainvälisyys on keskeinen ja luonteva osa yliopiston toimintaa. Laatutyö ja laatujärjestelmän kehittäminen on edennyt hyvin kahtena auditointia edeltäneenä vuonna. Henkilöstö tuntee hyvin laatujärjestelmän peruskäsitteet. Yliopistoyhteisö on osallistunut kattavasti prosessityöhön. ▪ Taideyliopistolla on kehittynyt kyky arvioida kriittisesti omaa toimintaansa. Tämä näkyi auditointiprosessissa kriittisenä ja reflektoivana itsearviointina. Ammattimaisen taiteen tekemisen asema jatkuvan julkisen palautteen ja arvioinnin kohteena heijastuu myönteisesti myös Taideyliopiston laatutyöhön. Laatutyön iskulause Sujuva toiminta, rohkea asenne on onnistunut ja kuvastaa uskallusta arvioida rohkeasti omaa toimintaa. ▪ Henkilöstön ja opiskelijoiden välillä on hyvä keskusteluyhteys, joka näkyy vahvana yhteisöllisyytenä. Tämä näkyy myös laatutyössä opiskelijoiden hyvänä mahdollisuutena vaikuttaa opetukseen ja palveluihin.
4
Taideyliopistolle esitetään muun muassa seuraavia kehittämissuosituksia:
▪ Tutkinto-opetuksen rakenteita, käsitteitä ja aikatauluja tulisi yhdenmukaistaa Taideyliopiston strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarvitaan paremmat mahdollisuudet esimerkiksi yhteiselle taiteen tekemiselle ja sitä kautta kehittyvälle yliopiston yhteisöllisyydelle. ▪ Taideyliopiston olisi hyvä pohtia, mitä mittareita laadunhallinnassa käytetään opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallin mittareiden lisäksi. Taideyliopistossa olisi suositeltavaa pohtia, millaisista laadullisista ja määrällisistä mittareista olisi hyötyä juuri Taideyliopiston kehittämiselle. Mittarit voisivat olla yksi kansainvälisen benchmarkkauksen teema, erityisesti taiteellisen toiminnan mittareiden osalta. Avaintilastojen koostumus olisi hyvä arvioida säännöllisesti. ▪ Palautekanavien määrä on suuri ja kaikkea niistä saatavaa tietoa ei pystytä hyödyntämään laatutyössä. Olisi suositeltavaa, että palautekanavia fokusoitaisiin ja karsittaisiin hallitusti niiden käytettävyyden lisäämiseksi. Ryhmäopetuksen sähköisiä palautemenettelyitä tulisi kehittää siten, että opettajille on mahdollisuus saada palautekoosteet suuremmista kokonaisuuksista, mikäli yksittäisen opintojakson vastaajamäärä jää alle raportointimäärän. Suullisen palautteen dokumentointiin ja käsittelyyn olisi suositeltavaa kehittää menettelyt.