Abstract
Tarkastelemme toisen maailmansodan (1939–1945) vaikutuksia Suomen poronhoitoon ja arvioimme poronhoidon merkitystä maallemme sekä kriisien että jälleenrakennuksen aikana. Tutkimuksemme perustuu vuosina 1931–1967 ilmestyneiden Poromies-lehtien artikkeleihin ja poronhoitoyhdistysten toimintakertomuksiin. Sodissa menetettiin tärkeitä poronhoitoalueita Neuvostoliitolle Kuusamon ja Sallan itäosista sekä Petsamo kokonaisuudessaan.
Poroja teurastettiin ruuaksi, hävitettiin ja niitä katosi paimennuksen puuttuessa.
Poronhoitovuosina 1939–1945 teurastettiin kansalaisten ravinnoksi noin 220 000 poroa, jolloin säästettiin pakkoteurastukselta yli 88 000 lehmää. Porot toimivat sota-aikana muonareservinä ja kulkuneuvona, ja niistä saatiin
vaatteita, jalkineita ja taljoja sotilaille. Sodan päätyttyä porokarjat vähitellen elpyivät, ja niitä hyödynnettiin hävitetyn Pohjois-Suomen jälleenrakennuksessa.
Poroja teurastettiin ruuaksi, hävitettiin ja niitä katosi paimennuksen puuttuessa.
Poronhoitovuosina 1939–1945 teurastettiin kansalaisten ravinnoksi noin 220 000 poroa, jolloin säästettiin pakkoteurastukselta yli 88 000 lehmää. Porot toimivat sota-aikana muonareservinä ja kulkuneuvona, ja niistä saatiin
vaatteita, jalkineita ja taljoja sotilaille. Sodan päätyttyä porokarjat vähitellen elpyivät, ja niitä hyödynnettiin hävitetyn Pohjois-Suomen jälleenrakennuksessa.
Translated title of the contribution | Reindeer herding during war and reconstruction period as described in Poromies magazine |
---|---|
Original language | Finnish |
Pages (from-to) | 5-22 |
Journal | Maaseudun uusi aika : maaseutututkimuksen ja -politiikan aikakauslehti |
Volume | 2017 |
Issue number | 2 |
Publication status | Published - 2017 |
MoEC publication type | A1 Journal article-refereed |
Keywords
- Reindeer husbandry, Second world war, Poromies magazine, herding district, annual report
Field of science
- Other agricultural sciences