Sivullisen kolmannelta johtama oikeus keinotekoisena järjestelynä – mietteitä ennakkopäätöksen KKO 2020:82 johdosta

Tässä artikkelissa käsitellään keinotekoisten järjestelyjen syrjäyttämistä silloin, kun sivullisen oikeus perustuu kolmannelta peräisin olevaan saantoon. Artikkelissa käsitellään neljää eri muuttujaa liittyen kolmannelta johdettuihin saantoihin keinotekoisissa järjestelyissä. Arvioitavaksi tulee kolmannelta johdettu saanto yleisesti, saannon vastikkeettomuus, testamentti erityistapauksena ja testamentin tulkintaan liittyvä korotettu näyttökynnys. Artikkelin keskiössä on korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntö ja etenkin tuorein keinotekoisia järjestelyjä koskeva ratkaisu KKO 2020:82, jossa arvioitiin nimenomaan testamenttia osana keinotekoista järjestelyä.

Keskeinen johtopäätös artikkelissa on, että joitain yleistettävissä olevia seikkoja on löydettävissä aiemman oikeuskäytännön pohjalta kolmannelta johdetusta oikeudesta sekä kolmannelta peräisin olevasta vastikkeettomasta saannosta osana keinotekoista järjestelyä. Keskeistä on löytää yhteys velallisen toiminnan ja saannon syntyolosuhteiden tai sen ehtojen välillä. Selkein, mutta ei ainut, osoitus tästä on kolmannelta tehdyn hankinnan rahoittaminen velallisen varoilla. Testamentin kohdalla arviointi on kuitenkin erityisen vaikeaa ja ratkaisu jouduttaneen perustelemaan lähes yksinomaan sillä, miten kuolinpesän varoja on hallinnoitu testaattorin kuoleman jälkeen. Testamentin sanamuodosta poikkeamiselle on myös asetettu korkeampi kynnys, minkä vuoksi myös keinotekoisesta järjestelystä esitettävän näytön tulee olla erityisen vahvaa.